Ero sivun ”Aatehistoria” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p typo |
||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
* [[Jälkiromantiikka]] - reaktiona [[naturalismi]]in, täydennetään ulkopuolellta tehtyjä havaintoja omakohtaisilla kokemuksilla |
* [[Jälkiromantiikka]] - reaktiona [[naturalismi]]in, täydennetään ulkopuolellta tehtyjä havaintoja omakohtaisilla kokemuksilla |
||
* [[Modernismi]] - hylkäsi [[kristinusko|kristillisen]] akatemisen perinteen. [[Sigmund Freud]], [[Carl Jung]] |
* [[Modernismi]] - hylkäsi [[kristinusko|kristillisen]] akatemisen perinteen. [[Sigmund Freud]], [[Carl Jung]] |
||
* [[Eksistentialismi]] - länsimaisten arvojen hylkääminen toisen maailmansodan aikoihin. [[Jean-Paul Sartre]], [[Simone de |
* [[Eksistentialismi]] - länsimaisten arvojen hylkääminen toisen maailmansodan aikoihin. [[Jean-Paul Sartre]], [[Simone de Beauvoir]], [[Albert Camus]] |
||
* [[Postmodernismi]]- metakerronta, modernismin hylkäys |
* [[Postmodernismi]]- metakerronta, modernismin hylkäys |
||
* [[Strukturalismi]] - [[Claude Lévi-Strauss]] |
* [[Strukturalismi]] - [[Claude Lévi-Strauss]] |
Versio 24. maaliskuuta 2006 kello 09.44
Aatehistoria on ihmiskunnan sivistyksen historiaa: oppia ja tutkimusta siitä, miten eri aatteet ovat syntyneet suhteessa omaan aikaansa ja ympäristöönsä. Sen näkyvin osa on (luonnon)tieteiden historian tutkimus. Laajemmin sen tutkimuksen kohteena on eri aikoina ja eri yhteyksissä syntynyt kirjallisuus ja oppineisuus, sekä kulloinkin käytetyt menetelmät esim. historian ja luonnontieteiden tutkimuksessa.
Aatehistoria oppiaineena
Suomen yliopistoissa yhdistetään yleensä Aate- ja oppihistoria. Ainetta opetetaan ainakin Helsingin ja Oulun yliopistoissa.
Länsimaiden aatehistoria
Länsi-Euroopan aatehistoria aloitetaan usein joko keskiajasta tai vasta uuden ajan alkaessa. Sen aikajanalle kuuluvat ainakin seuraavat aatteet ja henkilöt
Länsimaiden aatehistoria
Länsi-Euroopan aatehistorian aikajanalle kuuluvat ainakin
- Valistusaika - ihmisoikeudet, uudet luonnontieteet, demokratia
- Royal Society - tiedon vaihto oppineiden kesken
- Ensyklopedistit - tiedon jakaminen suurille kansanjoukoille
- Romantiikka - yksilön ja henkilökohtaisen kokemuksen korostaminen
- Jälkiromantiikka - reaktiona naturalismiin, täydennetään ulkopuolellta tehtyjä havaintoja omakohtaisilla kokemuksilla
- Modernismi - hylkäsi kristillisen akatemisen perinteen. Sigmund Freud, Carl Jung
- Eksistentialismi - länsimaisten arvojen hylkääminen toisen maailmansodan aikoihin. Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir, Albert Camus
- Postmodernismi- metakerronta, modernismin hylkäys
- Strukturalismi - Claude Lévi-Strauss
- Poststrukturalismi - Michel Foucault
Katso myös
Aiheesta muualla
- Kevin O’Donnell: Aatehistoria.WSOY 2004.
- Virpi Mäkinen, Keskiajan aatehistoria – Näkökulmia tieteen, talouden ja
yhteiskuntateorioiden kehitykseen 1100–1300-luvuilla. Atena Kustannus, Jyväskylä 2003.
- [Juha Manninen] Oulun yliopiston professorin essee "Mihin aatehistoriaa tarvitaan"