Ero sivun ”Etureunasolakko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kursivointi
Rivi 2: Rivi 2:
'''Etureunasolakot''' ovat [[lentokone]]en [[Lentokoneen siipi|siiven]] johto- eli etureunassa olevat [[nostovoima]]a lisäävät laitteet. Kun koneiden massojen suureneminen aiheutti lähtö- ja laskunopeuksien suurenemisen, kehitettiin [[laskusiivekkeet]] ja etureunasolakot, jotta kyseiset nopeudet saatiin pysymään alhaisina koneen lentonopeuden kärsimättä.
'''Etureunasolakot''' ovat [[lentokone]]en [[Lentokoneen siipi|siiven]] johto- eli etureunassa olevat [[nostovoima]]a lisäävät laitteet. Kun koneiden massojen suureneminen aiheutti lähtö- ja laskunopeuksien suurenemisen, kehitettiin [[laskusiivekkeet]] ja etureunasolakot, jotta kyseiset nopeudet saatiin pysymään alhaisina koneen lentonopeuden kärsimättä.


Etureunasolakoiden tyyppejä ovat taitesiiveke, solasiiveke, Krüger-laippa.
Etureunasolakoiden tyyppejä ovat ''taitesiiveke'', ''solasiiveke'' ja ''Krüger-laippa''.


Etureunasolakot liittyvät oleellisesti koneen [[sakkaus]]ominaisuuksiin. Solakoiden ulosottaminen lisää nostovoimaa, lisää hieman vastusta, suurentaa sakkauskohtauskulmaa ja pienentää sakkausnopeutta.
Etureunasolakot liittyvät oleellisesti koneen [[sakkaus]]ominaisuuksiin. Solakoiden ulosottaminen lisää nostovoimaa, lisää hieman vastusta, suurentaa sakkauskohtauskulmaa ja pienentää sakkausnopeutta.

Versio 7. marraskuuta 2010 kello 21.17

Etureunasolakot näkyvät siiven etureunassa (Slats)

Etureunasolakot ovat lentokoneen siiven johto- eli etureunassa olevat nostovoimaa lisäävät laitteet. Kun koneiden massojen suureneminen aiheutti lähtö- ja laskunopeuksien suurenemisen, kehitettiin laskusiivekkeet ja etureunasolakot, jotta kyseiset nopeudet saatiin pysymään alhaisina koneen lentonopeuden kärsimättä.

Etureunasolakoiden tyyppejä ovat taitesiiveke, solasiiveke ja Krüger-laippa.

Etureunasolakot liittyvät oleellisesti koneen sakkausominaisuuksiin. Solakoiden ulosottaminen lisää nostovoimaa, lisää hieman vastusta, suurentaa sakkauskohtauskulmaa ja pienentää sakkausnopeutta.

Toisen maailmansodan aikaisessa saksalaisessa Messerschmitt Bf 109 -hävittäjässä oli automaattisesti aukevat etureunasolakot. Jyrkässä kaarrossa ym. liikkeissä siiven etureunan alipaine sai solakot aukeamaan.