Ero sivun ”Etureunasolakko” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
kursivointi |
||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
'''Etureunasolakot''' ovat [[lentokone]]en [[Lentokoneen siipi|siiven]] johto- eli etureunassa olevat [[nostovoima]]a lisäävät laitteet. Kun koneiden massojen suureneminen aiheutti lähtö- ja laskunopeuksien suurenemisen, kehitettiin [[laskusiivekkeet]] ja etureunasolakot, jotta kyseiset nopeudet saatiin pysymään alhaisina koneen lentonopeuden kärsimättä. |
'''Etureunasolakot''' ovat [[lentokone]]en [[Lentokoneen siipi|siiven]] johto- eli etureunassa olevat [[nostovoima]]a lisäävät laitteet. Kun koneiden massojen suureneminen aiheutti lähtö- ja laskunopeuksien suurenemisen, kehitettiin [[laskusiivekkeet]] ja etureunasolakot, jotta kyseiset nopeudet saatiin pysymään alhaisina koneen lentonopeuden kärsimättä. |
||
Etureunasolakoiden tyyppejä ovat taitesiiveke, solasiiveke |
Etureunasolakoiden tyyppejä ovat ''taitesiiveke'', ''solasiiveke'' ja ''Krüger-laippa''. |
||
Etureunasolakot liittyvät oleellisesti koneen [[sakkaus]]ominaisuuksiin. Solakoiden ulosottaminen lisää nostovoimaa, lisää hieman vastusta, suurentaa sakkauskohtauskulmaa ja pienentää sakkausnopeutta. |
Etureunasolakot liittyvät oleellisesti koneen [[sakkaus]]ominaisuuksiin. Solakoiden ulosottaminen lisää nostovoimaa, lisää hieman vastusta, suurentaa sakkauskohtauskulmaa ja pienentää sakkausnopeutta. |
Versio 7. marraskuuta 2010 kello 21.17
Etureunasolakot ovat lentokoneen siiven johto- eli etureunassa olevat nostovoimaa lisäävät laitteet. Kun koneiden massojen suureneminen aiheutti lähtö- ja laskunopeuksien suurenemisen, kehitettiin laskusiivekkeet ja etureunasolakot, jotta kyseiset nopeudet saatiin pysymään alhaisina koneen lentonopeuden kärsimättä.
Etureunasolakoiden tyyppejä ovat taitesiiveke, solasiiveke ja Krüger-laippa.
Etureunasolakot liittyvät oleellisesti koneen sakkausominaisuuksiin. Solakoiden ulosottaminen lisää nostovoimaa, lisää hieman vastusta, suurentaa sakkauskohtauskulmaa ja pienentää sakkausnopeutta.
Toisen maailmansodan aikaisessa saksalaisessa Messerschmitt Bf 109 -hävittäjässä oli automaattisesti aukevat etureunasolakot. Jyrkässä kaarrossa ym. liikkeissä siiven etureunan alipaine sai solakot aukeamaan.