Ero sivun ”Meroiittinen aakkosto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Botti muokkasi linkkiä / linkkejä |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ |
[[Kuva:Meroitic.png|thumb|left|Meroiittiset aakkoset - tikku- ja kaunokirjoitus]] |
||
'''Meroiittinen''' aakkosto on Egyptin [[hieroglyfi|hieroglyfeihin]] perustuva kirjaimisto, jolla krjoitettiin meroen kieltä muinasiessa [[Meroë]]n valtakunnassa - ja mahdollisesti sen seuraajiksi nousseiden [[Nubia]]n valtakuntien kieliä, joita myöhemmin alettiin kirjoittaa kreikkalaisin kirjaimin. |
'''Meroiittinen''' aakkosto on Egyptin [[hieroglyfi|hieroglyfeihin]] perustuva kirjaimisto, jolla krjoitettiin meroen kieltä muinasiessa [[Meroë]]n valtakunnassa - ja mahdollisesti sen seuraajiksi nousseiden [[Nubia]]n valtakuntien kieliä, joita myöhemmin alettiin kirjoittaa kreikkalaisin kirjaimin. |
||
[[Kirjoitusjärjestelmä]] oli aakkoskirjoitusta, ja poikkesi siten suuresti hieroglyfeistä. Joidenkin tutkijoiden mielestä kreikkalaisella kirjoituksella oli suuri merkiys meroiittisen |
[[Kirjoitusjärjestelmä]] oli aakkoskirjoitusta, ja poikkesi siten suuresti hieroglyfeistä. Joidenkin tutkijoiden mielestä kreikkalaisella kirjoituksella oli suuri merkiys meroiittisen aakkoston syntymisessä, perustelunaan se, että myös meroiittisessä kirjoituksessa on merkit myös vokaaleille. Muuten nämä kirjoitusjärjestelmät toimivat varsin eri tavoilla. |
||
Meroiittisessa järjestelmässä muille kirjaimille oli oma merkkinsä, mutta ellei muuta vokaalia ollut merkitty, tavun vokaaliksi oletettiin a. Toisaalta yksin oleva konsonantti merkittiin samalla merkillä kuin e. Ninpä kaksi merkkiä '''me''' takoitti joko 'm' tai 'me', kun taas '''ma''' merkittiin yhdellä merkillä ja '''mi''' kahdella. Joillekin muille tavuille oli omia erityismerkkejään. Siinä mielessä meroiittista kirjaimistoa voidaan sanoa "puoliksi tavukirjoitusjärjestelmäksi". Useita tavun lopussa olevia konsonantteja voitiin jättää merkitsemättä. |
Meroiittisessa järjestelmässä muille kirjaimille oli oma merkkinsä, mutta ellei muuta vokaalia ollut merkitty, tavun vokaaliksi oletettiin a. Toisaalta yksin oleva konsonantti merkittiin samalla merkillä kuin e. Ninpä kaksi merkkiä '''me''' takoitti joko 'm' tai 'me', kun taas '''ma''' merkittiin yhdellä merkillä ja '''mi''' kahdella. Joillekin muille tavuille oli omia erityismerkkejään. Siinä mielessä meroiittista kirjaimistoa voidaan sanoa "puoliksi tavukirjoitusjärjestelmäksi". Useita tavun lopussa olevia konsonantteja voitiin jättää merkitsemättä. |
||
Rivi 12: | Rivi 12: | ||
* useita tavuja: ne tai ny, se tai sa, te, to, ta ja ti |
* useita tavuja: ne tai ny, se tai sa, te, to, ta ja ti |
||
Kirjoitusjrjestelmän tulkitsi vuonna [[1909]] brittiläinen egyptologi Francis Llwellyn Griffith. Sillä kirjoitettua kieltä ei viläkään ymmärretä täysin. |
Kirjoitusjrjestelmän tulkitsi vuonna [[1909]] brittiläinen egyptologi Francis Llwellyn Griffith. Sillä kirjoitettua kieltä ei viläkään ymmärretä täysin. |
||
[[Luokka:Kirjoitusjärjestelmät]] |
[[Luokka:Kirjoitusjärjestelmät]] |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
[[ar:كتابة ميروية]] |
[[ar:كتابة ميروية]] |
||
⚫ | |||
[[br:Skritur meroitek]] |
[[br:Skritur meroitek]] |
||
⚫ | |||
[[la:Scriptura Meroetica]] |
[[la:Scriptura Meroetica]] |
||
[[sv:Meroitisk skrift]] |
[[sv:Meroitisk skrift]] |
Versio 18. maaliskuuta 2006 kello 20.32
Meroiittinen aakkosto on Egyptin hieroglyfeihin perustuva kirjaimisto, jolla krjoitettiin meroen kieltä muinasiessa Meroën valtakunnassa - ja mahdollisesti sen seuraajiksi nousseiden Nubian valtakuntien kieliä, joita myöhemmin alettiin kirjoittaa kreikkalaisin kirjaimin.
Kirjoitusjärjestelmä oli aakkoskirjoitusta, ja poikkesi siten suuresti hieroglyfeistä. Joidenkin tutkijoiden mielestä kreikkalaisella kirjoituksella oli suuri merkiys meroiittisen aakkoston syntymisessä, perustelunaan se, että myös meroiittisessä kirjoituksessa on merkit myös vokaaleille. Muuten nämä kirjoitusjärjestelmät toimivat varsin eri tavoilla.
Meroiittisessa järjestelmässä muille kirjaimille oli oma merkkinsä, mutta ellei muuta vokaalia ollut merkitty, tavun vokaaliksi oletettiin a. Toisaalta yksin oleva konsonantti merkittiin samalla merkillä kuin e. Ninpä kaksi merkkiä me takoitti joko 'm' tai 'me', kun taas ma merkittiin yhdellä merkillä ja mi kahdella. Joillekin muille tavuille oli omia erityismerkkejään. Siinä mielessä meroiittista kirjaimistoa voidaan sanoa "puoliksi tavukirjoitusjärjestelmäksi". Useita tavun lopussa olevia konsonantteja voitiin jättää merkitsemättä.
Kirjaimistossa oli kaiken kaikkiaan 23 symbolia. Näiden joukossa oli
- neljä vokaalia: a (joka merkittiin vain sanan alussa omalla merkillään),e, i ja o
- neljätoista konsonansttia
- useita tavuja: ne tai ny, se tai sa, te, to, ta ja ti
Kirjoitusjrjestelmän tulkitsi vuonna 1909 brittiläinen egyptologi Francis Llwellyn Griffith. Sillä kirjoitettua kieltä ei viläkään ymmärretä täysin.