Tietojohtaminen

Tietojohtaminen tarkoittaa periaatteita, tekniikoita, prosesseja ja käytäntöjä, joiden mukaan tiedon ja tietämyksen luominen, haku, levittäminen ja hyödyntäminen organisaatiossa, organisaatioiden välillä ja organisaation toiminta- ja yhteistyöverkostoissa on järjestetty. Se on 1990-luvulla syntynyt ala, joka tarkastelee organisaatioissa olevan tiedon hyödyntämistä osana niiden toimintaa. Ala alkoi kehittyä tietoyhteiskuntakehityksen myötä. Suurissa organisaatioissa havaittiin olevan valtavasti asiantuntijaosaamista ja informaatiota, jonka tehokas hyödyntäminen koettiin haasteelliseksi. Toisaalta tieto- ja viestintä teknologian kehityksen myötä em. asioiden hallintaan alkoi syntyä uudenlaisia työkaluja. Lisäksi tarvittiin tietoa johtamisen käytännöistä, joilla näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin voitaisiin käytännössä tarttua.

Tietojohtamiselle ei ole vakiintunut vielä mitään tiettyä täsmällistä määritelmää. Kyse onkin oikeastaan enemmän osaamisalueesta, näkökulmasta tai kattokäsitteestä, jonka alle voidaan sijoittaa monia kapeampia substanssialueita. Näistä tunnetuin lienee knowledge management, tietämyksenhallinta, jonka jotkut mieltävät samaksi asiaksi tietojohtamisen kanssa. Tietämyksenhallinnan fokus on kuitenkin pääasiassa olemassa olevan tiedon jakamisessa asiantuntijoiden kesken, ja tämän ohella organisaatioissa on paljon muitakin haasteita. Liiketoimintatiedonhallinta (business intelligence) tarjoaa keinoja organisaation toimintaympäristössä (esim. teknologian tai markkinoiden kehitys) ja sen omissa järjestelmissä olevan informaation seurantaan ja analysointiin päätöksenteon tueksi. Aineettoman pääoman johtaminen (intellectual capital management) auttaa strategista johtoa tunnistamaan organisaation tärkeimmät aineettomat resurssit (mm. osaamiset, kumppanuudet) ja kehittämään niitä kohti strategisia tavoitteita. Näiden esimerkkien lisäksi on olemassa vielä muitakin näkökulmia tiedon hyödyntämiseen liiketoiminnassa.

Eräs keskeinen tietojohtamisen näkökulma liittyy yritysten tietohallintoon. Tähän alueeseen kuuluu yrityksen käyttämien tietojärjestelmien ja ohjelmistojen hallinta ja kehittäminen tukemaan liiketoiminnallisia tavoitteita.

Tutkimusalueen määrittely

"Tietojohtaminen muodostaa tutkimuksellisen viiteryhmän, joka muiden johtamistieteiden tavoin tarkastelee erilaisten organisaatioiden (yritysten, julkisen sektorin organisaatioiden sekä muiden instituuioiden ja järjestelmien) toimintaan, johtamiseen ja kehittämiseen liittyviä ilmiöitä.

Tietojohtamisen lisäarvo muihin johtamistieteisiin syntyy informaatioon ja tietoon liittyvien resurssien, prosessien ja teknologioiden roolien ymmärtämisestä organisaation toiminnassa. Lisäksi tietojohtamisen tutkimus tuottaa käsitteitä, malleja ja menetelmiä, joilla organisaatioiden toimintaa voidaan edellä mainitusta näkökulmasta käytännössä analysoida ja kehittää."

Erilaiset näkökulmat tietojohtamiseen

Käytännössä ja teoriassa on useita eri lähestymistapoja tietojohtamiseen:

• Tekninen ja tietojärjestelmäkeskeinen: päätöksenteon tukijärjestelmät ja asiantuntijajärjestelmät
• Informaatioprosessi- ja dokumentaatiokeskeinen: eksplisiittisen dokumentoidun tiedon hallinta ja tehokas hyödyntäminen organisaatiossa
• Kognitiivinen
• Johtaminen: kilpailu- ja suorituskyvyn johtaminen sekä tietämyksen ja tiedonhallinnan merkitys siinä
• Yhteiskuntatieteellinen, erityisesti talous- ja hallintotieteellinen sekä humanistinen näkökulma
• Oikeudellinen ja oikeustieteellinen: oikeusinformatiikan näkökulma

Tietojohtamisen opetus korkeakouluissa

Tietojohtaminen on oppiaine tai koulutusala, jota opetetaan monissa yliopistoissa. Esimerkiksi Tampereen teknillisessä yliopistossa TTY on tietojohtamisen koulutusohjelma. Oppiaineena tietojohtaminen sijoittuu johtamistieteiden ja tietotekniikan välimaastoon. Myös Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Aalto-yliopistossa on tarjolla tietojohtamisen opetusta.

Tietojohtamisen tutkimus maailmalla

Tietojohtamisen tutkimus on maailmalla aktiivista. Terminä tietojohtaminen on hieman ongelmallinen, eikä esimerkiksi englannin kielestä löydy sille suoraa vastinetta (termi on samalla tapaa laaja kattokäsite kuin esimerkiksi tuotantotalous, joka koostuu monista aloista). Tietojohtamisen kansainvälinen tutkimus hajaantuu tutkimussuunntauksiin, joita ovat mm. knowledge management, intellectual capital ja business intelligence. Näille kaikille on omia kansainvälisiä konferensejaan ja tieteellisiä lehtiä. Näiden erikoisalojen lisäksi tietojohtamisen tutkimusta tehdään osana esimerkiksi strategisen johtamisen, laskentatoimen, henkilöstöjohtamisen tai tietojärjestelmätieteen tutkimusta, eräänä näkökulmana.