Ero sivun ”Harrastus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: tl:Hilig
MastiBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: as:হিব
Rivi 19: Rivi 19:


[[ar:هواية]]
[[ar:هواية]]
[[as:হিব]]
[[id:Hobi]]
[[id:Hobi]]
[[ms:Hobi]]
[[ms:Hobi]]

Versio 10. heinäkuuta 2010 kello 01.58

Shakinpelaajia Kiovassa.

Harrastus voi olla mitä tahansa vapaa-ajan toimintaa. Harrastuksia tehdään kiinnostuksen ja nautinnon takia, ei sen takia että niistä saisi rahallista palkkiota. Esimerkkejä ovat keräily, nikkarointi, askartelu, urheilu ja musiikki. Harrastaminen voi johtaa jonkin hyödyllisen taidon, tiedon tai kokemuksen hankkimiseen. Kuitenkin päätarkoituksena on mielenkiinto.

Asiat, jotka ovat toisille harrastuksia, ovat toisille työtä: tietokonepelien testaaja voi nauttia ruuanlaitosta harrastuksena, kun ammattilaiskokki taas voi pitää pelaamisesta (ja virheiden etsimisestä). Yleisesti ottaen ihmistä, joka tekee jotain siksi että pitää siitä, ei palkan takia, kutsutaan amatööriksi (tai harrastelijaksi) erotuksena ammattilaisesta. Sana amateur (lat. amator rakastaja) voitaisiinkin kääntää asianrakastajaksi.

Monissa harrastuksissa tärkeä piirre on yhteisöllisyys - yhteisen harrastuksen kautta syntyy tiivis yhteisö, jonka jäsenet usein jakavat tietoa ja auttavat toisiaan hyvin epäitsekkäästi.

Tärkeä määritelmä harrastuksen ja ammatin välillä on ehkäpä se, miten helppo sillä on tienata elantonsa. Harva voi elää postimerkkien keräilyllä, kuitenkin monet ihmiset pitävät siitä. Siksi se katsotaan yleisesti harrastukseksi.

Tähtitiede on kiinnostava harrastus siinä mielessä, että harrastajat tekevät joskus merkittäviä havaintoja ammattilaisille. Ei ole täysin epätavallista harrastelijatähtitieteilijälle havaita uutta taivaankappaletta tai tapahtumaa avaruudessa. Tieteenaloista myös arkeologia on varsin suosittu harrastuskohde.

Avoimen lähdekoodin projekteihin osallistuminen on pääasiassa harrastustyötä, vaikka kaupallisen kehitystyön osuus on kasvanut yritysmaailman kiinnostuttua avoimen lähdekoodin kehitysmallista. Kuitenkin esim. Gnu/Linux-käyttöjärjestelmä ja monet muut sovellukset ovat varteenotettavia kilpailijoita kaupallisille tuotteille. Sukua avoimen lähdekoodin projekteihin osallistumiselle on myös esimerkiksi Wikipedian toimittamiseen osallistuminen.

Aiheesta muualla