Ero sivun ”Sähkönjohde” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: ka:გამტარი |
p Botti korvasi mallineen: Tynkä/Sähkö |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Johtamattomat materiaalit, joita käytetään tyypillisesti [[Sähköeriste|eristeinä]], eivät sisällä liikkuvia varauksia ja siten ne [[Resistanssi|vastustavat]] sähkövirtoja lämpenemällä. Toisaalta kaikki materiaalit (poislukien [[Suprajohde|suprajohtavat]] aineet) vastustavat jonkin verran sähkövirtoja ja myös ne lämpenevät. |
Johtamattomat materiaalit, joita käytetään tyypillisesti [[Sähköeriste|eristeinä]], eivät sisällä liikkuvia varauksia ja siten ne [[Resistanssi|vastustavat]] sähkövirtoja lämpenemällä. Toisaalta kaikki materiaalit (poislukien [[Suprajohde|suprajohtavat]] aineet) vastustavat jonkin verran sähkövirtoja ja myös ne lämpenevät. |
||
{{Tynkä/ |
{{Tynkä/Fysiikka}} |
||
[[Luokka:Elektroniikka]] |
[[Luokka:Elektroniikka]] |
||
Versio 3. toukokuuta 2010 kello 07.43
Sähköjohde on materiaali, jossa elektronit pääsevät kulkemaan hyvin. Sähköä johtavista materiaaleista voidaan rakentaa edelleen esimerkiksi sähköjohtoja ja -kaapeleita.
Sähköjohteen hyvyyttä kuvaa siinä käytetyn aineen konduktiivisuus eli sähkönjohtavuus, joka on lämpötilariippuvainen suure.
Tutuimmat johteet ovat metalleja. Esimerkiksi kupari on usein elektroniikkateollisuudessa käytetty hyvin sähköä johtava metalli. Ei-metallisia johteita ovat muun muassa grafiitti, suolaliuokset ja kaikki plasmat.
Johtamattomat materiaalit, joita käytetään tyypillisesti eristeinä, eivät sisällä liikkuvia varauksia ja siten ne vastustavat sähkövirtoja lämpenemällä. Toisaalta kaikki materiaalit (poislukien suprajohtavat aineet) vastustavat jonkin verran sähkövirtoja ja myös ne lämpenevät.