Ero sivun ”Amida” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ism (keskustelu | muokkaukset)
p kl, Luokka:Juutalaisuus
p fix
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:190448 siddur.jpg|thumb|300px|[[Siddur]] eli juutalainen rukouskirja]]
'''Amida''' tulee heprean kielen verbistä ''la'amod'', jota tarkoittaa ''seistä''. Amida on jokaisen juutalaisen jumalanpalveluksen eli [[tefilla]]n keskeisin rukous. Amida'n toinen nimi on ''Shmonei esre'' eli suomeksi ''kahdeksantoista''. Tällä tarkoitetaan 18 siunausta, joista arkipäivän amida-rukous koostuu.

'''Amida''' on jokaisen juutalaisen jumalanpalveluksen eli [[tefilla]]n keskeisin rukous. Sana tulee heprean kielen verbistä ''la'amod'', joka tarkoittaa seistä. Amidan toinen nimi on ''šemone esre'' eli suomeksi kahdeksantoista. Tällä tarkoitetaan 18 siunausta, joista arkipäivän amida-rukous koostuu.


Amida-rukous asetettiin [[rabbi]]en toimesta Jerusalemin temppelin uhritoimitusten sijaan ja se tapahtui Esran aikana [[Babylonia]]n pakkosiirtoilaisuuden jälkeen noin vuonna 538 eaa. Rukouksen nimi perustuu siihen, että se luetaan seisoaltaan ja Jerusalemia kohti kääntyneinä.
Amida-rukous asetettiin [[rabbi]]en toimesta Jerusalemin temppelin uhritoimitusten sijaan ja se tapahtui Esran aikana [[Babylonia]]n pakkosiirtoilaisuuden jälkeen noin vuonna 538 eaa. Rukouksen nimi perustuu siihen, että se luetaan seisoaltaan ja Jerusalemia kohti kääntyneinä.


Alunperin rukous koostui 18:sta siunauksesta. Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen lisättiin pahantekijöitä koskeva 12. siunaus ja nimi pysyi samana, vaikka siunauksia onkin 19. Amidan siunaukset tiivistettyinä:
Alunperin rukous koostui 18:sta siunauksesta. Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen lisättiin pahantekijöitä koskeva 12. siunaus ja nimi pysyi samana, vaikka siunauksia onkin 19. Amidan siunaukset tiivistettyinä:

<div class="floatright">[[Kuva:190448 siddur.jpg|500px]]
<br/>''Siddur'' eli juutalainen rukouskirja.</div>


* Herra, isiemme kilpi, suojelkoon meitä.
* Herra, isiemme kilpi, suojelkoon meitä.

Versio 27. helmikuuta 2006 kello 11.26

Tiedosto:190448 siddur.jpg
Siddur eli juutalainen rukouskirja

Amida on jokaisen juutalaisen jumalanpalveluksen eli tefillan keskeisin rukous. Sana tulee heprean kielen verbistä la'amod, joka tarkoittaa seistä. Amidan toinen nimi on šemone esre eli suomeksi kahdeksantoista. Tällä tarkoitetaan 18 siunausta, joista arkipäivän amida-rukous koostuu.

Amida-rukous asetettiin rabbien toimesta Jerusalemin temppelin uhritoimitusten sijaan ja se tapahtui Esran aikana Babylonian pakkosiirtoilaisuuden jälkeen noin vuonna 538 eaa. Rukouksen nimi perustuu siihen, että se luetaan seisoaltaan ja Jerusalemia kohti kääntyneinä.

Alunperin rukous koostui 18:sta siunauksesta. Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeen lisättiin pahantekijöitä koskeva 12. siunaus ja nimi pysyi samana, vaikka siunauksia onkin 19. Amidan siunaukset tiivistettyinä:

  • Herra, isiemme kilpi, suojelkoon meitä.
  • Herra antaa elämän ja ylösnousemuksen kaikille.
  • Herra on pyhä.
  • Herra lahjoittaa ihmiselle älyn ja tuntemisen.
  • Herra suo meille katumuksen hengen.
  • Herra antaa syntimme anteeksi.
  • Herra auttaa ja lunastaa.
  • Herra parantaa sairaudet.
  • Herra siunaa työmme hedelmät.
  • Herra lupaa pelastuksen kansalleen.
  • Herra hallitsee ja tuomitsee oikeudenmukaisesti.
  • Herra ei jätä rankaisematta pahaa.
  • Herra auttaa oikeamielisiä.
  • Herra palauttaa istuimensa Jerusalemiin.
  • Herra tuo messiaan.
  • Herra kuulee rukoukset.
  • Herra palauttaa Temppelin ja palveluksen.
  • Herra olkoon kiitetty ihmeidensä johdosta.
  • Herra antaa kansalleen iankaikkisen rauhan.

Sapattisin ja juhlapyhisin amida koostuu seitsemästä siunauksesta. Ensimmäiset ja viimeiset kolme ovat samat kuin arkipäivisin, ja keskimmäinen siunaus koskee ao. juhlaa. Hanukkana ja purimina lisätään 17. siunaukseen erityinen siunaus näiden juhlien ihmeeseen liittyen.