Ero sivun ”Filmikamera” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
muotoilematon teksti keskustelusivulle |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
{{tynkä/Tekniikka}} |
{{tynkä/Tekniikka}} |
||
Tästä voisi ottaa linkin kameroita esitteleville Suomen Valokuvataiteen museon sivuille: |
|||
http://www.fmp.fi/fmp_fi/muvieras/arkisto/esinekok/index_kamera.htm |
|||
Pannaan kuitenkin tekstiäkin: |
|||
Aluksi valoherkkänä materiaalina käytettiin hopealla käsiteltyä metallilevyä, jolle kuva valotettiin. Kuva kehitettiin elohopeahöyryssä ja se oli peilikuva ja näkyi ainoastaan valon heijastuessa siitä tietyssä kulmasta. Tällaista kuvaa kutsutaan dagerrotypiaksi. Mutta koska kuvia haluttiin monistaa, kehitettiin erilaisia valoa päästäviä negatiivimateriaaleja, joiden läpi valo pääsi ja valottamalla negatiivin läpi toinen valoherkkä materiaali, saatiin aikaiseksi positiivi ja niitä voitiin tehdä haluttu määrä. Tämän ajan kamerat olivat yleensä puisia, vaikka metallisiakin valmistettiin, koska valoherkkä materiaali kamerassa oli varsin isoa, yleisin Suomessa käytetty koko oli 9x12 cm, mutta myös isompia, 13x18, 18x24 ja 24x30 cm levyjä käytettiin. Puusta valmistettua kameraa oli helpompi liikutella. Valokuvaus kehittyi 1871, kun kehitettiin valoherkkä lasilevy, jolla oleva emulsiokerros oli kuiva ja sen saattoi kehittää pitkänkin ajan kuluttua valottamisesta. Lasilevy asetettiin puiseen, tai metalliseen, kasettiin, joka asetettiin kameraan tähyslasin paikalle ja valotettiin. Yleisin kamera tyyppi oli palkeella varustettu matkakamera ja sisätiloissa käytettiin isolla studiojalustalla olevaa kameraa. Palje mahdollisti objektiivin, ja/tai tähyslasin liikuttelun tarkentamiseksi. |
|||
Ensimmäiset peilikamerat tulivat markkinoille 1880-luvulla ja ne olivat isoja, korkeita ja painavia kapistuksia. Seuraava kehitysaskel kameroiden suhteen oli Kodakin esittelemä taipuva materiaali, josta kehittyi rullafilmi. Rullafilmiä käyttävä kamera saattoi olla pienempi ja kevyempi, koska rulla oli helpompi sijoittaa kameraan. !890-luvulla markkinoille tuli kokoon taittuva rullafilmikamera, malli joka pysyi markkinoilla 1960-luvulle saakka. |
|||
Erilaiset levykamerat pysyivät markkinoilla 1930-luvulle saakka, vaikka niitä käytettiin erilaisissa kuvaustehtävissä 1980-luvulle saakka. Rullafilmejä oli useita kymmeniä malleja, joista kehitettiin eri kuvakokoja kuvaavia kameroita. Samaa kuvakokoa saatettiin kuvata eri levyisille ja pituisille filmeille, mutta 1920-luvulla rullafilmien tyyppikirjoa tiivistettiin ja samalla kameramallisto kaventui. |
|||
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyi kaksi kokonaan uutta kameratyyppiä; kinofilmille kuvaava kinofilmietsinkamera, esimerkiksi Leica, Contax ja Retina. Tätä kameratyyppiä kehitettiin niin, että niihin tuli ensiksi objektiivien vaihtomahdollisuus ja sitten kytketty mittaetsin, jolloin kuvaaja saattoi tarkentaa ja sommitella kuvan yhdessä ikkunassa. |
|||
Toinen uusi kameratyyppi oli kaksisilmäinen rullafilmikamera, jossa kuvaaja tarkensi ja sommitteli kuvan tähyslasille kameran ylemmällä objektiivilla ja kuva otettiin sen alapuolella olevalla kuvausobjektiivilla. Ensimmäinen tällainen oli Rolleiflex. Kameratyypistä tuli varsinkin toisen maailmansodan jälkeen niin suosittu, että tyypin voi katsoa olleen hallitseva tyypoi aina 1960-luvulle saakka. |
|||
1936 esiteltiin ensimmäinen kinofilmipeilikamera, Exakta, joka oli alusta alkean järjestelmäkamera, johon saattoi vaihtaa objektiivit ja myöhemmin etsimet. Kameratyppi tuli hallitsevaksi vakavien harrastajien, tutkijoiden ja ammattikuvaajien käyttämäksi toisen maailmasodan jälkeen, jolloin markkinoille tuli useita kymmeniä tämän tyyppisiä kameroita. Suurimman suosionsa se saavutti 1970-luvulla, jolloin kuvausharrastus muuttui ja palkkojen nousun vuoksi yhä useammalla oli varaa sellainen hankkia. Samaan aikaan harrastajat hankkivat kiinteäobjektiivisen kinofilmietsinkameran ja alkoivat kuvata sellaisella värikuvia, joita alkoi saada yhä halvempiin hintoihin 1960-luvun lopulla ja 1970- luvun alussa. |
|||
Muita kameratyyppejä ovat esimerkiksi pienoiskamerat, erikoiskamerat, pikakuvakamerat, vedenalaiskamerat ym. joista jokaisesta saa enemmän tietoa ja linkkejä annetusta linkistä. |
|||
[[Luokka:Valokuvaus]] |
[[Luokka:Valokuvaus]] |
||
Versio 6. helmikuuta 2006 kello 14.57
Filmikamera on kamera, joka tallentaa kuvan valoherkälle filmille. Nimitystä käytetään sekä liikkuvaa kuvaa kuvaavista elokuvakameroista että staattista kuvaa kuvaavista valokuvakameroista, etenkin silloin kun halutaan korostaa digitaalikameran ja filmikameran eroavaisuuksia. Kamera-sana tulee latinankielisestä ilmaisusta camera obscura eli pimeä kammio.
Yleensä filmikameroissa käytetään 35 mm filmiä eli niin sanottua kinofilmiä, minkä vuoksi tätä filmikokoa käyttäviä kameroita kutsutaan joskus myös kinofilmikameroiksi. Kinofilmikamerat voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan: järjestelmäkameroihin ja pokkareihin. Järjestelmäkameroissa on vaihdettavat objektiivit, ja niihin on saatavilla monenlaisia lisävarusteita. Järjestelmäkameroita käyttävät vaativat harrastajat ja esimerkiksi uutistyöhön tai luontokuviin erikoistuneet ammattilaiset. Pokkarit taas on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöisiksi ja rakenteeltaan yksinkertaisiksi käyttökameroiksi, jotka sopivat mm. lomakuvien ottamiseen. Pokkarikameroissa on kiinteä objektiivi ja usein myös sisäänrakennettu salama ja automaaattitarkennus.
Ammattivalokuvaajat käyttävät usein kinofilmiä huomattavasti suurempia filmikokoja, jotka takaavat paremman kuvanlaadun. Esimerkiksi studiokäytössä yleisissä rullafilmikameroissa käytetään 6 cm leveää filmiä. Yleisiä rullafilmikameroiden negatiivikokoja ovat 6x4.5, 6x6 ja 6x7 cm. Laakafilmikameroissa on tätäkin suuremmat negatiivikoot: 9x12 cm (4x5 tuumaa) ja 18x24 cm (8x10 tuumaa).