Ero sivun ”Luoksepääsemättömyyden napa” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Lisäsin kaksi lähdettä, joissa termi ainakin esiintyy. Toisaalta, käytetäänkö termiä muista kuin napaseuduilla olevista kohdista. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Distancia a la costa.png|thumb|right|250px|Maailmankartta, jossa näkyy etäisyyksiä rannikolta, ja mantereiden luoksepääsemättömyyden napoja.]] |
[[Kuva:Distancia a la costa.png|thumb|right|250px|Maailmankartta, jossa näkyy etäisyyksiä rannikolta, ja mantereiden luoksepääsemättömyyden napoja.]] |
||
{{tarkistettava|käytetäänkö termiä muusta kuin napaseuduilla olevista kohdista}} |
|||
{{Lähteetön|Mikä on artikkelin nimen lähde? Onko vain käännös englanninkielisestä termistä "Pole of inaccessibility"?}} |
|||
'''Luoksepääsemättömyyden napa''' on maantieteellisen muodostuman kohta, joka on kauimpana kaikista rannikoista. Luoksepääsemättömyyden napa voidaan määritellä vaikkapa mantereelle, saarelle tai merelle. |
'''Luoksepääsemättömyyden napa'''<ref>Otavan suusi ensyklopedia, 12. osa (Musikaali-Oppiminen), art. Napamaat, kartta sivulla 4579, Otava 1979, ISBN 951-1-05075-3</ref><ref>Guinness Wold Records 2009, s. 115 (oikea reuna), ISBN 978-951-32-2580-3<!--Englanninkielisestä nimestään kirja on suomenkielinen, ja tämä termikin on siellä suomeksi--></ref> on maantieteellisen muodostuman kohta, joka on kauimpana kaikista rannikoista. Luoksepääsemättömyyden napa voidaan määritellä vaikkapa mantereelle, saarelle tai merelle. |
||
Tällöin luoksepääsemättömyyden napa on yleensä eri asia kuin maantieteellinen tai magneettinen pohjois- tai etelänapa. Esimerkiksi [[etelämanner|Etelämantereen]] luoksepääsemättämyyden napa on mannerjäätikön keskustassa 600 km päässä Vostok-tutkimusasemasta. Venäläisllä oli vuonna 1958 muutama mökissä asuvaa miestä tekemässä säähavaintoja eteläisellä luoksepääsemättömyyden navalla, joka oli määritelty erään kriteerin mukaan. Etelämantereella luoksepääsemättämyyden navan määritelmään vaikuttaa mm se otetaanko mukaan lauttajäät eli selfijäät. |
Tällöin luoksepääsemättömyyden napa on yleensä eri asia kuin maantieteellinen tai magneettinen pohjois- tai etelänapa. Esimerkiksi [[etelämanner|Etelämantereen]] luoksepääsemättämyyden napa on mannerjäätikön keskustassa 600 km päässä Vostok-tutkimusasemasta. Venäläisllä oli vuonna 1958 muutama mökissä asuvaa miestä tekemässä säähavaintoja eteläisellä luoksepääsemättömyyden navalla, joka oli määritelty erään kriteerin mukaan. Etelämantereella luoksepääsemättämyyden navan määritelmään vaikuttaa mm se otetaanko mukaan lauttajäät eli selfijäät. |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
*[[Pohjoisnapa]] |
*[[Pohjoisnapa]] |
||
*[[Etelänapa]] |
*[[Etelänapa]] |
||
==Viitteet== |
|||
{{viitteet}} |
|||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
Versio 15. joulukuuta 2009 kello 19.32
 |
Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: käytetäänkö termiä muusta kuin napaseuduilla olevista kohdista |
Luoksepääsemättömyyden napa[1][2] on maantieteellisen muodostuman kohta, joka on kauimpana kaikista rannikoista. Luoksepääsemättömyyden napa voidaan määritellä vaikkapa mantereelle, saarelle tai merelle.
Tällöin luoksepääsemättömyyden napa on yleensä eri asia kuin maantieteellinen tai magneettinen pohjois- tai etelänapa. Esimerkiksi Etelämantereen luoksepääsemättämyyden napa on mannerjäätikön keskustassa 600 km päässä Vostok-tutkimusasemasta. Venäläisllä oli vuonna 1958 muutama mökissä asuvaa miestä tekemässä säähavaintoja eteläisellä luoksepääsemättömyyden navalla, joka oli määritelty erään kriteerin mukaan. Etelämantereella luoksepääsemättämyyden navan määritelmään vaikuttaa mm se otetaanko mukaan lauttajäät eli selfijäät.
Katso myös
Viitteet
- ↑ Otavan suusi ensyklopedia, 12. osa (Musikaali-Oppiminen), art. Napamaat, kartta sivulla 4579, Otava 1979, ISBN 951-1-05075-3
- ↑ Guinness Wold Records 2009, s. 115 (oikea reuna), ISBN 978-951-32-2580-3
