Ero sivun ”Teksti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Ingressi: fix |
→Otsikko: kuuluu enneminkin artikkeliin Äidinkielenopetuksen historia Suomessa + kh |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
==Otsikko== |
==Otsikko== |
||
Otsikko kertoo lyhyesti, mistä tekstissä on kyse. |
|||
Otsikko kertoo lyhyesti, mistä on kyse. Suomessa aikaisemmin ainekirjoituksessa [[keskikoulu]]ssa rangaistiin jopa yhdeksän pisteen virheenä sitä, että ei kirjoitettu otsikon aiheesta. Näin ollen otsikosta poikkeaminen aiheutti muutoin kelvolliseen [[ainekirjoitus|aineeseen]] yhden arvosananumeron alennuksen. |
|||
Erityisesti iltapäiväsanomalehdissä, mutta yhä enenevässä määrin myös päiväsanomalehdissä otsikoidaan uutisartikkelien tekstejä melko vapaamuotoisesti kohun herättämiseksi tai lukijan mielenkiinnon herättämiseksi |
Erityisesti iltapäiväsanomalehdissä, mutta yhä enenevässä määrin myös päiväsanomalehdissä otsikoidaan uutisartikkelien tekstejä melko vapaamuotoisesti kohun herättämiseksi tai lukijan mielenkiinnon herättämiseksi. Tällöin teksti ei välttämättä vastaa täysin otsikon herättämiä ennakko-odotuksia. |
||
==Ingressi== |
==Ingressi== |
||
Versio 3. syyskuuta 2009 kello 17.30
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sekava ja epämääräinen esseentynkä |
Teksti on yleensä kirjoitetussa muodossa esitetty asiasisältö: kirjoitus tai kirjallisessa muodossa tuotettu alkuperäinen puhe, esitetyistä puheista vuorosanoihin tai keskusteluihin. Yleensä tekstillä on tarkoitettu sanomalehteen tai kirjaan ladottua kirjallista esitystä. Tekstin rinnalla ovat eläneet käsin kirjoitetut painamattoman sanan muodot, kuten käsikirjoitukset, jotka on alunperin kirjoitettu käsin mustekynällä.
1850-luvulla tekstien piiriin tulivat myös kaukokirjoituksella kirjoitetut viestit, jotka olivat parannus sähköttämällä toteutettuun viestiliikenteeseen.
Sanomalehtitekstin osia ovat otsikko, ingressi ja leipäteksti.
Kirjoitettu teksti
Otsikko
Otsikko kertoo lyhyesti, mistä tekstissä on kyse.
Erityisesti iltapäiväsanomalehdissä, mutta yhä enenevässä määrin myös päiväsanomalehdissä otsikoidaan uutisartikkelien tekstejä melko vapaamuotoisesti kohun herättämiseksi tai lukijan mielenkiinnon herättämiseksi. Tällöin teksti ei välttämättä vastaa täysin otsikon herättämiä ennakko-odotuksia.
Ingressi
Ingressi on lehtiartikkelissa lyhyt yhteenveto siitä, mistä artikkelin leipäteksti kertoo.
Leipäteksti
Leipäteksti on sanomalehtiartikkelin varsinainen sisältö, joka sisältää artikkelaineiston.
Lähdeviitteet
Teksteissä, erityisesti tieteellisessä kirjoittamisessa, mutta myös asiasanomalehtiartikkeleissa voi olla lähdeviitteitä, joiden avulla lukija voi harjoittaa lähdekritiikkiä ja löytää uusia lähdeaineistoja omien tuotostensa kokoamiseksi.
Ladonta
Tekstien ladonnassa on käytetty huomioarvon parantamiseksi myös erilaisia kirjasimia. Otsikko, ingressi ja leipäteksti voivat olla eri fonteilla toteutettuja.
Tekstitetty puhe
Televisioissa vieraskielisen ohjelman alle kirjoitetaan käännös. Usein käännös on lyhyempi kuin puhutut sana alkuperäismuodossaan. Monilla pienillä kielialueilla ei puhuttua sanaa korvata katselijan ymmärtämän kielen sanoilla dubbaamalla, vaan käännös tehdään tekstityksenä ruudun alalaitaan.