Ero sivun ”Herttua” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Useimmissa germaanisissa kielissä ja suomessa herttuaa vastaava sana tulee [[gootin kieli|gootin kielen]] sanasta ''harjatuga'', joka tarkoittaa sotajoukon johtajaa. Englannissa ja useimmissa romaanisissa kielissä herttuaa tarkoittava sana tulee [[latina]]n johtajaa tarkoittavasta ''[[dux]]''-sanasta. Historiassa herttua on usein ollut korkein maallinen arvo kuninkaan jälkeen. |
Useimmissa germaanisissa kielissä ja suomessa herttuaa vastaava sana tulee [[gootin kieli|gootin kielen]] sanasta ''harjatuga'', joka tarkoittaa sotajoukon johtajaa. Englannissa ja useimmissa romaanisissa kielissä herttuaa tarkoittava sana tulee [[latina]]n johtajaa tarkoittavasta ''[[dux]]''-sanasta. Historiassa herttua on usein ollut korkein maallinen arvo kuninkaan jälkeen. |
||
Ruotsissa kuninkaan lapsille on ollut tapana myöntää herttuan |
Ruotsissa kuninkaan lapsille on ollut tapana myöntää herttuan tai herttuattaren arvonimiä. Tapa on lähtöisin jo Kustaa Vaasan ajalta ja on jatkunut näihin päiviin saakka, esimerkiksi prinsessa Madeleine on Hälsinglandin ja Gästriklandin herttuatar. |
||
{{Tynkä/Historia}} |
{{Tynkä/Historia}} |
||
Versio 10. elokuuta 2009 kello 11.17
Herttua on maskuliininen, yleensä periytyvä aatelisarvo. Se voi viitata itsenäisen herttuakunnan hallitsijaan Manner-Euroopassa, korkeaan aatelisarvoon tai Britannian päärinarvoon (engl. duke, saks. Herzog). Herttuan vaimo tai naispuolinen herttuakunnan hallitsija on herttuatar (engl. duchess, saks. Herzogin).
Useimmissa germaanisissa kielissä ja suomessa herttuaa vastaava sana tulee gootin kielen sanasta harjatuga, joka tarkoittaa sotajoukon johtajaa. Englannissa ja useimmissa romaanisissa kielissä herttuaa tarkoittava sana tulee latinan johtajaa tarkoittavasta dux-sanasta. Historiassa herttua on usein ollut korkein maallinen arvo kuninkaan jälkeen.
Ruotsissa kuninkaan lapsille on ollut tapana myöntää herttuan tai herttuattaren arvonimiä. Tapa on lähtöisin jo Kustaa Vaasan ajalta ja on jatkunut näihin päiviin saakka, esimerkiksi prinsessa Madeleine on Hälsinglandin ja Gästriklandin herttuatar.