Ero sivun ”Luonnollinen kieli” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
määritelmää tarkennettu Karlssonin mukaan |
p typo |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
* Kieli on syntynyt ja kehittynyt luonnollisesti tuhansien vuosien ajan ja muovautunut sellaiseksi, mikä kulloinkin on tarkoituksenmukaista. |
* Kieli on syntynyt ja kehittynyt luonnollisesti tuhansien vuosien ajan ja muovautunut sellaiseksi, mikä kulloinkin on tarkoituksenmukaista. |
||
* Ihmislapsi on omaksunut kielen luontaisesti, ilman muodollista opetusta, kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. |
* Ihmislapsi on omaksunut kielen luontaisesti, ilman muodollista opetusta, kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa. |
||
* Ihmiset |
* Ihmiset käyttävät kieltä yhteydenpitovälineenä ja hahmottavat sen avulla ympäröivän maailman verbaalisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Karlsson, Fred | Nimeke = Yleinen kielitiede| Vuosi = 1999| Luku = | Sivu = 2| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Yliopistopaino| Tunniste = ISBN 951-570-417-0| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> |
||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
||
Versio 6. elokuuta 2009 kello 13.32
Luonnollinen kieli on kieli, jolla ihmiset yleisesti kommunikoivat keskenään, ja joka on kehittynyt ja siirtynyt sukupolvelta toiselle osana normaalia sosiaalista kanssakäymistä.[1] Tällaista kieltä kutsutaan luonnolliseksi erotukseksi toisaalta formaaleista kielistä (kuten ohjelmointikielet), toisaalta keinotekoisista kielistä (kuten esperanto).
Luonnollinen kieli on "luonnollista" kolmessa eri mielessä:
- Kieli on syntynyt ja kehittynyt luonnollisesti tuhansien vuosien ajan ja muovautunut sellaiseksi, mikä kulloinkin on tarkoituksenmukaista.
- Ihmislapsi on omaksunut kielen luontaisesti, ilman muodollista opetusta, kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa.
- Ihmiset käyttävät kieltä yhteydenpitovälineenä ja hahmottavat sen avulla ympäröivän maailman verbaalisesti.[2]
Viitteet
- ↑ Tommi Jantunen: Kielitieteellisen tutkimuksen lähtökohdista (pdf) users.jyu.fi. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Karlsson, Fred: Yleinen kielitiede, s. 2. Helsinki: Yliopistopaino, 1999. ISBN 951-570-417-0.