Lockstedtin harjoitusjoukko

Lockstedtin harjoitusjoukko (Ausbildungstruppe Lockstedt) on Lockstedter Lagerissa Saksan Holsteinissa vuosina 1915-1916 koulutetun suomalaisen sotilasyksikön nimitys. Lockstedtin harjoitusjoukko on jääkäriliikkeen eräs vaihe.

Joukko-osasto perustettiin Saksan keisari Wilhelm II:n 28.8.1915 antamalla käskyllä, joka laajensi aikaisemmin toimineet "partiolaiskurssit" (pfadfinderkursus) vahvennetuksi pataljoonaksi. Koulutuksen päätyttyä osastosta muodostettiin 3.5.1916 ennen rintamalle lähtöä Kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27.

Varsin yhtenäiseen pfadfinder-joukkoon verrattuna Lockstedtin harjoitusjoukko oli sekä laajempi että huomattavasti heterogeenisempi. Lisäksi on otettava huomioon 1910-luvun Suomessa vallinneet huomattavat erot elinolosuhteissa ja koulutustasossa sekä jännitteet yhteiskuntaluokkien ja kieliryhmien välillä. Aiemmin saapuneet ja pfadfinder-koulutuksen saaneet tulivat toimimaan harjoitusjoukon suomalaisina esimiehinä saksalaisten upseerien ja aliupseerien rinnalla.

Ennen joukon laajentumista osastossa oli tapahtunut ylennyksiä. Lisäksi suoritettiin jako A- ja B-luokkaan. A-luokassa olivat aluksi vain pfadfindereina palvelleet.

Lockstedter Lageriin tullessaan uudet rekryytit joutuivat B-luokkaan. A-luokkaan jääkäri pääsi palveltuaan vähintään 8 viikkoa mikäli tunsi tietyt ohjesäännön kohdat, osasi saksan kieltä ja läpäisi komppanian päällikön järjestämän erillisen kokeen (Prüfung).

Alokaskoulutus painotti sisäpalvelusta, sulkeisjärjestystä ja saksan opiskelua. Kivääriotteiden ja saksalaisen paraatimarssin on todettu olleen alokkaille erityisen hankalaa. Heidän suomalaisten lähiesimiestensä oli puolestaan monipuolisesti kasvatettava heitä tottumaan sotilaselämään ylipäänsä sekä joukko-osaston erityisluonteeseen: viimeksi mainittuun kuului mm. että salaamissyistä julkisilla paikoilla oli suomen ja ruotsin puhuminen kiellettyä.

Alokaskoulutuksen tunnelmaa valaisee ote Veikko Läheniemen mukaan muistiin merkitystä runosta Rekrytin päivä:

"Stillgestanden!" kaikuu sana.

Silloin seiso vakavana,

mykkänä kuin kivipatsas.

Suista kurnivainen vatsas.

"Augen rechts!" luo silmäs sinne,

missä näet "Hauptmannimme".

Liikahdapas, jukol'auta;

nimes kuulet : "pöhkö, nauta!"

Prüfungin jälkeinen jatkokoulutuskin sisälsi runsaasti sisäpalvelusta ja sulkeisjärjestystä. Näiden rinnalle tuli kuitenkin ampumakoulutus: tähtäysharjoitukset, kouluammunnat ja vihdoin taisteluammunnat. Taistelukoulutus, kenttälinnoittaminen ja marssiharjoitukset olivat myös olennainen osa jääkäriksi oppimista.

Kirjallisuutta

• Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka: Jääkärien tie. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12588-1.

• Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966.

Viitteet

1. Malline:NoteJako luokkiin: Lauerma 1966, 289
2. Malline:NoteAlokaskoulutus: Lauerma 1966, 289
3. Malline:NoteOte runosta Rekrytin päivä - Veikko Läheniemen mukaan: Suomen jääkärit I osa, s.474-475. Stillgestanden = asento!, Augen rechts = katse oikeaan päin!, Hauptmanni = komppanianpäällikkö
4. Malline:NoteJatkokoulutuksesta: Lauerma 1966, 289-290