Ero sivun ”Tutsit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Käyttäjän 130.234.5.137 (keskustelu) muokkaus 6707975 kumottiin
Rivi 3: Rivi 3:
==Keitä tutsit ovat?==
==Keitä tutsit ovat?==


Tutsien alkuperä on hämärän peitossa. Alueen alkuperäinen väestö koostuu [[twa]]-[[pygmi]]heimon jäsenistä, jotka syrjäytettiin [[hutu]]jen ja tutsien muuttaessa alueelle. On väitetty, että hutut kuuluisivat [[bantu]]-kansoihin ja olisivat muutuidheeoxåikwettaneet alueelle ensimmäisinä lännen ja idän suunnalta ja tutsit olisivat [[nilootit|niloottinen]] heimo, joka olisi muuttanut alueelle pohjoisesta. Tämän näkemyksen tueksi ei kuitenkaan ole löytynyt paljon tieteellistä todistusaineistoa ja kyse on enemmän legendasta kuin faktasta.
Tutsien alkuperä on hämärän peitossa. Alueen alkuperäinen väestö koostuu [[twa]]-[[pygmi]]heimon jäsenistä, jotka syrjäytettiin [[hutu]]jen ja tutsien muuttaessa alueelle. On väitetty, että hutut kuuluisivat [[bantu]]-kansoihin ja olisivat muuttaneet alueelle ensimmäisinä lännen ja idän suunnalta ja tutsit olisivat [[nilootit|niloottinen]] heimo, joka olisi muuttanut alueelle pohjoisesta. Tämän näkemyksen tueksi ei kuitenkaan ole löytynyt paljon tieteellistä todistusaineistoa ja kyse on enemmän legendasta kuin faktasta.


Väestöjen sekoittumisen ja ristiinnaimisen seurauksena nykyajan [[hutut]] ovat erittäin läheistä sukua alueen tutseille. Kulttuurillisesti, geneettisesti tai kielellisesti hutut eivät poikkea paljoakaan tutseista. Molemmat kansat puhuvat samaa kieltä, jakavat saman uskonnon ja muutenkin noudattavat samoja perinteitä. Jaottelu perustuu enemmänkin [[yhteiskuntaluokka]]an ja taloudellisiin tekijöihin kuin mihinkään etniseen näkökohtaan. Hieman yleistäen ilmaistuna hutu muuttui tutsiksi, jos hän ryhtyi kasvattamaan nautakarjaa, ja tutsi muuttui hutuksi, mikäli hän rupesi viljelemään maata.
Väestöjen sekoittumisen ja ristiinnaimisen seurauksena nykyajan [[hutut]] ovat erittäin läheistä sukua alueen tutseille. Kulttuurillisesti, geneettisesti tai kielellisesti hutut eivät poikkea paljoakaan tutseista. Molemmat kansat puhuvat samaa kieltä, jakavat saman uskonnon ja muutenkin noudattavat samoja perinteitä. Jaottelu perustuu enemmänkin [[yhteiskuntaluokka]]an ja taloudellisiin tekijöihin kuin mihinkään etniseen näkökohtaan. Hieman yleistäen ilmaistuna hutu muuttui tutsiksi, jos hän ryhtyi kasvattamaan nautakarjaa, ja tutsi muuttui hutuksi, mikäli hän rupesi viljelemään maata.

Versio 11. toukokuuta 2009 kello 13.52

Tutsit ovat afrikkalainen etninen ryhmä, joka elää pääasiassa Burundin ja Ruandan alueella. Kansannimeä on varsinkin aikaisemmin käytetty myös muodoissa tussit eli watussit, missä alkutavu wa- on paikallisen kielen mukainen monikon alkuliite. Tutsit joutuivat vuonna 1994 raa'an kansanmurhan kohteeksi Ruandassa.

Keitä tutsit ovat?

Tutsien alkuperä on hämärän peitossa. Alueen alkuperäinen väestö koostuu twa-pygmiheimon jäsenistä, jotka syrjäytettiin hutujen ja tutsien muuttaessa alueelle. On väitetty, että hutut kuuluisivat bantu-kansoihin ja olisivat muuttaneet alueelle ensimmäisinä lännen ja idän suunnalta ja tutsit olisivat niloottinen heimo, joka olisi muuttanut alueelle pohjoisesta. Tämän näkemyksen tueksi ei kuitenkaan ole löytynyt paljon tieteellistä todistusaineistoa ja kyse on enemmän legendasta kuin faktasta.

Väestöjen sekoittumisen ja ristiinnaimisen seurauksena nykyajan hutut ovat erittäin läheistä sukua alueen tutseille. Kulttuurillisesti, geneettisesti tai kielellisesti hutut eivät poikkea paljoakaan tutseista. Molemmat kansat puhuvat samaa kieltä, jakavat saman uskonnon ja muutenkin noudattavat samoja perinteitä. Jaottelu perustuu enemmänkin yhteiskuntaluokkaan ja taloudellisiin tekijöihin kuin mihinkään etniseen näkökohtaan. Hieman yleistäen ilmaistuna hutu muuttui tutsiksi, jos hän ryhtyi kasvattamaan nautakarjaa, ja tutsi muuttui hutuksi, mikäli hän rupesi viljelemään maata.

Jonkinasteisia fyysisiä eroja näiden kahden ryhmän välillä esiintyy mm. keskipituudessa ja ruumiinrakenteessa. Tutsit ovat verrattain pitkiä, kun taas hutut ovat normaalimittaisia. Tutseilla on myös usein terävämpi nenä kuin hutuilla, mutta eroavaisuudet saattavat hyvin olla suurempia ryhmän sisällä kuin niiden välillä. 1800-luvulla esitettiin ajan rotuteorioiden innoittama näkemys, että tutsit ovat "korkeampi" haamilainen ryhmä ja hutut "alempi" afrikkalainen bantuheimo. Tämän rotuopin mukaisesti belgialaiset siirtomaaisännät loivat muun muassa Ruandaan apartheidisen hallintojärjestelmän, joka loi pohjan alueen myöhemmille etnisille konflikteille (kts. Ruandan kansanmurha).

Tutsit ovat keskipituudeltaan maailman kookkain kansa. Miesten keskipituus on 183 senttimetriä.

Kieli

Ruandassa hutut, kuten myös tutsit, puhuvat ruandan kieltä, joka kuuluu nigeriläis-kongolaisten kielten bantukielten haaraan.

Katso myös