Ero sivun ”Molekyylievoluutio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Ovalbumiini eril lajeilla: ei tätäkään tarvita tässä artikkelissa |
yhdistetty ja kh |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
DNA muuttuu 0,7-0,8 % miljoonaa vuotta kohden niillä alueila, joihin ei kohdistu ollenkaan luonnonvalintaa tai vain heikkoa luonnonvalinta. Hyvin korkean luonnonvalinnan omaava genomia muistuttava lähetti RNA muuttu vain prosentin 50 miljoonassa vuodessa, eli kaikki sen emäkset vaihtuisvat teoriassa 5 miljardissa vuodessa, mikä on hieman korkeampi kuin maapallon ikä. |
DNA muuttuu 0,7-0,8 % miljoonaa vuotta kohden niillä alueila, joihin ei kohdistu ollenkaan luonnonvalintaa tai vain heikkoa luonnonvalinta. Hyvin korkean luonnonvalinnan omaava genomia muistuttava lähetti RNA muuttu vain prosentin 50 miljoonassa vuodessa, eli kaikki sen emäkset vaihtuisvat teoriassa 5 miljardissa vuodessa, mikä on hieman korkeampi kuin maapallon ikä. |
||
| ⚫ | Eri molekyylien muuntumisvauhti on hyvin erilainen eri proteiineilla, koska eri proteiinit sallivat eri määrän muutoksia. Jos molekyyli kehittyy nopeasti, voidaan ajatella, että siihen kohdistuva luonnonvalinta on heikko. Tämän ajatuksen mukaan voimakas luonnonvalinta sallii vähän muutoksia ja kehitys on hidasta. [[Fibrinopeptidi]]t kehittyvät hyvin nopeasti, noin vauhdila 8,3*10<sup>9</sup> aminohappoa*10<sup>-9</sup>/v, mutta [[histoni H4]] hyvin hitaasti, noin yksi aminohappo 10<sup>-13</sup> vuotta kohden<ref>Lokki, Evoluutio ja populaatiot sivu 257-258</ref>. Tämän mukaan histoni H4:n emäsjärjestys ei voi juurikaan vaihtua sen toiminnan häiriintymättä, ja sen takia sen synty on melko epätodennäköinen ja kehitys evoluutiossa hidasta. |
||
== Molekyylievoluution tutkimuksesta == |
== Molekyylievoluution tutkimuksesta == |
||
| Rivi 23: | Rivi 26: | ||
== Nopeita ja hitaita kehittyjiä == |
|||
Eri molekyylien muuntumisvauhti on hyvin erilainen eri |
|||
proteiineilla, koska eri proteiinit sallivat eri määrän muutoksia. |
|||
Jos molekyuyli kehittyy nopeasti, voidaan ajatelle että siihen kohdistuva luonnonvalinta on heikko. Tämän ajatuksen mukaan oimakas luonnonvalinta saallii vähän muutoksia ja kehitys on hidasta |
|||
| ⚫ | [[Fibrinopeptidi]]t kehittyvät hyvin nopeasti, noin vauhdila 8,3*10<sup>9</sup> aminohappoa*10<sup>-9</sup>/v |
||
<!-- |
|||
Hitain tunnettu molekyyli [[histoni]] H4 kehittyy 0.0001e 1e-1/v<ref>Evopop sivu 258</ref>. Tumallisissa soluissa esiintyvän histonin H4 kehitysvauhdista voi päätellä sen, että sen synty on ollut epätodennäköisempää kuin vaikkapa sytokromi-C:n. |
|||
--> |
|||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 15. maaliskuuta 2009 kello 20.15
Molekyylievoluutio on elämälle välttämättömien suurmolekyylien DNA:n, RNA:n ja proteiinien evoluutiota eli muuttumista sukupolvien kuluessa. Koska muita molekyylejä kuten proteiineja valmistetaan geenit sisältävän DNA:n tai RNA:n ohjeiden mukaan, molekyylievoluutio voidaan palauttaa näiden evoluutioksi. Molekyylievoluutiota pitävät käynnissä DNA-mutaatiot, jotka tuottavat erilaisa ominaisuuksia niitä kantavilla soluille ja eliöille. Jos tapahtunut mutaatio edistää eliön säilymistä luonnossa, se yleistyy.
Molekyylievoluution pohjalta on nykysin ihmisen DNA:n rakenteet selvittyä koetettu haplotyyppien avulla selvittää ihmisrotujen keksinäistä sukupuuta.
Molekyylievoluutio
Mokelyylievoluutiosta todistavat se, että niin sanotut homeoottiset geenit ja että jotkut endogeeniset retrovirukset ovat eliöillä hyvin samanlaisia.
Molekyylien välisiä eroja voidaan yrittää käyttää lajiutumisen ajoitukseen eli molekyylikellona. Molekyylien evoluutio ei ole kuitenkaan tapahtunut vakionopeudella, koska se riippuu ympäristöstä ja koska molekyylit eivät voi muuntua rajattomasti. Molekyyylievoluution tutkimus on edennyt kovasti 2000-luvulla, jolloin tuotiin esiille muun muassa geenien kehdentumisen merkitys molekyylievoluutioissa. Geenin kahdentuessa kahdeksi identtiseksi kopioksi toinen voi pysyä ennallaan ja toinen mutatoitua.
Molekyylievoluution nopeudesta
DNA muuttuu 0,7-0,8 % miljoonaa vuotta kohden niillä alueila, joihin ei kohdistu ollenkaan luonnonvalintaa tai vain heikkoa luonnonvalinta. Hyvin korkean luonnonvalinnan omaava genomia muistuttava lähetti RNA muuttu vain prosentin 50 miljoonassa vuodessa, eli kaikki sen emäkset vaihtuisvat teoriassa 5 miljardissa vuodessa, mikä on hieman korkeampi kuin maapallon ikä.
Eri molekyylien muuntumisvauhti on hyvin erilainen eri proteiineilla, koska eri proteiinit sallivat eri määrän muutoksia. Jos molekyyli kehittyy nopeasti, voidaan ajatella, että siihen kohdistuva luonnonvalinta on heikko. Tämän ajatuksen mukaan voimakas luonnonvalinta sallii vähän muutoksia ja kehitys on hidasta. Fibrinopeptidit kehittyvät hyvin nopeasti, noin vauhdila 8,3*109 aminohappoa*10-9/v, mutta histoni H4 hyvin hitaasti, noin yksi aminohappo 10-13 vuotta kohden[1]. Tämän mukaan histoni H4:n emäsjärjestys ei voi juurikaan vaihtua sen toiminnan häiriintymättä, ja sen takia sen synty on melko epätodennäköinen ja kehitys evoluutiossa hidasta.
Molekyylievoluution tutkimuksesta
Molekyylievoluutoiota tutkitaan suoraan muun muassa Richerd Lenskin aloittamassa E. coli long-term evolution experiment (LTEE). Kokeessa on 12 maljaa alkujaan identtisiä bakteeraja. Koe on tuottanut sitraattia hyödyntävän bakteerikannan hieman alle 34000 bakteerisukupolvessa. Sitraattioa oli osattu tämän viljelmän yksittäisissä "kulttuureissa" aiemminkin, muttai pysyvästi. 4 12 kennasta heikensi mutaatioissa DNA-korjausmekanismia mikä lisäsi niissä tapahtuneiden mutaatioiden määrää. Bakteerit mukautuivat uuteen ympäristöönsä noin 20000 sukupolvessa. 20000 sukupolvessa oli satoja miljoonia mutaatioita, joista ehkä vain 10-20 oli hyödyllisä, ja loput noin 100 bakteereihin jääneistä mutaatioista olivat neutraaleja[2].
Katso myös
Viitteet
- ↑ Lokki, Evoluutio ja populaatiot sivu 257-258
- ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/E._coli_long-term_evolution_experiment