Ero sivun ”Korkeusmittari” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
fix: korkeusmittari ja ilmailu osio korjattu ja täydennetty |
p typo |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Aircraft altimeter.JPG|thumb|Lentokoneen korkeusmittari]] |
[[Kuva:Aircraft altimeter.JPG|thumb|Lentokoneen korkeusmittari]] |
||
'''Korkeusmittarilla''' mitataan [[korkeus|korkeutta]] haluttuun referenssitasoon verrattuna. Tyypillinen referenssitaso on keskimääräinen [[merenpinnan korkeus]]. [[Ilmailu]]ssa voidaan korkeutta mitata keskimääräiseen merenpinnan korkeuteen (korkeusmittarin QNH-asetus), koneen lähtö- tai kohdekentän pinnan korkeuteen(QFE-asetus) tai [[ |
'''Korkeusmittarilla''' mitataan [[korkeus|korkeutta]] haluttuun referenssitasoon verrattuna. Tyypillinen referenssitaso on keskimääräinen [[merenpinnan korkeus]]. [[Ilmailu]]ssa voidaan korkeutta mitata keskimääräiseen merenpinnan korkeuteen (korkeusmittarin QNH-asetus), koneen lähtö- tai kohdekentän pinnan korkeuteen(QFE-asetus) tai [[standardi-ilmakehä]]n alarajan paineeseen 1013,25 Hpa verrattuna (QNE-asetus). |
||
Korkeusmittarin toimintaperiaatteita on kolme ryhmää. Mukana kuljetettavat laitteet perustuvat joko [[GPS|GPS-paikannukseen]], [[ilmanpaine]]en mittaamiseen tai näiden yhdistelmään. On tyypillistä, että absoluuttinen korkeus (esimerkiksi lenkin lähtöpiste) määritetään GPS:n avulla, ja muutoksen tähän painemittauksen avulla.<ref>[http://www.frwd.fi/fi/index.php?22 FRWD Outdoor Sports]</ref> Kolmas menetelmä perustuu [[teodoliitti|teodoliitteihin]] ja [[trigonometria]]an, jossa [[kolmio]]n yksi sivu voidaan laskea toisen sivun ja kulmien avulla. Tätä käytetään perinteisesti [[maanmittaus|maanmittauksessa]], esimerkiksi tielinjojen suunnittelussa ja [[arkeologia|arkeologisten]] kohteiden kartoituksessa. Teodoliitin rinnalla käytetään myös [[takymetri]]a ja [[vaaituslaite|vaaituslaitteita]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk204/mk204_86_puttonen.pdf| Nimeke = Arkeologin kartoitustyöt| Tekijä = Puttonen S. ja Seitsonen O.| Julkaisija = Maankäyttö | Ajankohta = 2004}}</ref> |
Korkeusmittarin toimintaperiaatteita on kolme ryhmää. Mukana kuljetettavat laitteet perustuvat joko [[GPS|GPS-paikannukseen]], [[ilmanpaine]]en mittaamiseen tai näiden yhdistelmään. On tyypillistä, että absoluuttinen korkeus (esimerkiksi lenkin lähtöpiste) määritetään GPS:n avulla, ja muutoksen tähän painemittauksen avulla.<ref>[http://www.frwd.fi/fi/index.php?22 FRWD Outdoor Sports]</ref> Kolmas menetelmä perustuu [[teodoliitti|teodoliitteihin]] ja [[trigonometria]]an, jossa [[kolmio]]n yksi sivu voidaan laskea toisen sivun ja kulmien avulla. Tätä käytetään perinteisesti [[maanmittaus|maanmittauksessa]], esimerkiksi tielinjojen suunnittelussa ja [[arkeologia|arkeologisten]] kohteiden kartoituksessa. Teodoliitin rinnalla käytetään myös [[takymetri]]a ja [[vaaituslaite|vaaituslaitteita]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk204/mk204_86_puttonen.pdf| Nimeke = Arkeologin kartoitustyöt| Tekijä = Puttonen S. ja Seitsonen O.| Julkaisija = Maankäyttö | Ajankohta = 2004}}</ref> |
||
Versio 5. maaliskuuta 2009 kello 13.34
Korkeusmittarilla mitataan korkeutta haluttuun referenssitasoon verrattuna. Tyypillinen referenssitaso on keskimääräinen merenpinnan korkeus. Ilmailussa voidaan korkeutta mitata keskimääräiseen merenpinnan korkeuteen (korkeusmittarin QNH-asetus), koneen lähtö- tai kohdekentän pinnan korkeuteen(QFE-asetus) tai standardi-ilmakehän alarajan paineeseen 1013,25 Hpa verrattuna (QNE-asetus).
Korkeusmittarin toimintaperiaatteita on kolme ryhmää. Mukana kuljetettavat laitteet perustuvat joko GPS-paikannukseen, ilmanpaineen mittaamiseen tai näiden yhdistelmään. On tyypillistä, että absoluuttinen korkeus (esimerkiksi lenkin lähtöpiste) määritetään GPS:n avulla, ja muutoksen tähän painemittauksen avulla.[1] Kolmas menetelmä perustuu teodoliitteihin ja trigonometriaan, jossa kolmion yksi sivu voidaan laskea toisen sivun ja kulmien avulla. Tätä käytetään perinteisesti maanmittauksessa, esimerkiksi tielinjojen suunnittelussa ja arkeologisten kohteiden kartoituksessa. Teodoliitin rinnalla käytetään myös takymetria ja vaaituslaitteita.[2]
Lähteet
- ↑ FRWD Outdoor Sports
- ↑ Puttonen S. ja Seitsonen O.: Arkeologin kartoitustyöt 2004. Maankäyttö.
