Ero sivun ”Gamma-aminovoihappo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ArthurBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: it:Acido γ-amminobutirrico
MystBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: tr:Gamma aminobütirik asit
Rivi 40: Rivi 40:
[[sl:Γ-aminomaslena kislina]]
[[sl:Γ-aminomaslena kislina]]
[[sv:GABA]]
[[sv:GABA]]
[[tr:Gamma Aminobütirik Asit]]
[[tr:Gamma aminobütirik asit]]
[[uk:Гамма-аміномасляна кислота]]
[[uk:Гамма-аміномасляна кислота]]
[[zh:Γ-氨基丁酸]]
[[zh:Γ-氨基丁酸]]

Versio 21. tammikuuta 2009 kello 07.01

Gamma-aminovoihappo
Gamma-aminovoihapon 3D-malli

Gamma-aminovoihappo eli GABA (Gamma-aminobutyric acid) on keskushermoston tärkeä inhibitorinen eli hillitsevä välittäjäaine. GABA:lla on siis rauhoittava vaikutus, ja sen puute voi aiheuttaa ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. GABA voi ehkäistä myös epileptisiä kohtauksia. Yksittäisissä neuroneissa GABAn vaikutus voi olla myös eksitoiva eli kiihdyttävä. Elimistön tärkein kiihottava välittäjäaine, GABA:n vastavaikuttaja, on glutamaatti.

GABA:n merkitys elimistössä

Amygdalan basolateraalisella tumakkeella (BLA, Basolateral Nucleus of Amygdala) on merkitystä muun muassa pelkotilojen synnyssä. BLA:ssa on neuroneita, joita GABA inhiboi. Ilman BLA:n adekvaattia GABAergistä inhibointia voi henkilölle syntyä ahdistuneisuutta, pelkotiloja, masentuneisuutta ja sympaattisen hermoston yliaktivoitumista.

GABA:n nauttiminen lisää kasvuhormonin ja prolaktiinin synteesiä. GABA voi auttaa nukahtamisvaikeuksista kärsiviä ja parantaa unen laatua.

Tietyillä GABA-reseptoreihin sitoutuvilla lääkkeillä voidaan lievittää liiallista lihasjänteyttä (spastisuutta), epilepsiaa ja tiettyjä psyykkisiä häiriöitä. Eräät epilepsialääkkeet, kuten esimerkiksi valproaatti, vigabatriini, gabapentiini ja topiramaatti, tehostavat elimistön oman GABA:n vaikutusta.

GABA-reseptorit ja niihin sitoutuvat lääkkeet

GABA-reseptoreja on kahta päätyyppiä; GABAA (ionikanavareseptori) ja GABAB (G-proteiinikytkentäinen reseptori). Myös GABAC-reseptori tunnetaan sekä reseptorien alatyyppejä.

GABAA-reseptoreihin sitoutuvat muun muassa bentsodiatsepiinit ja barbituraatit eli rauhoittavat lääkkeet, jotka tehostavat GABA:n vaikutusta. Bentsodiatsepiinejä käytetään muun muassa unilääkkeinä ja ahdistuslääkkeinä. Ne nostavat mielialaa ja lievittävät tuskaisuutta. Niitä voidaan käyttää myös liiallisen lihasjänteyden hoidossa ja tietyissä epilepsioissa. GABA toisaalta myös vähentää muiden aivojen välittäjäaineiden tuontantoa, näistä esimerkkeinä serotoniini, dopamiini ja noradrenaliini. Vähentynyt serotoniinin määrä aivoissa aiheuttaa myös depressio-oireita.

Baklofeeni (Baclon, Baclopar, Lioresal) on GABAB-agonisti eli se jäljittelee GABA:n vaikutusta elimistössä ja sitoutuu GABAB-reseptoreihin. Baklofeenia käytetään yleisimmin keskushermoston toiminnan aiheuttaman liiallisen lihasjänteyden ja spasmien hoidossa. Sairauksia, joissa baklofeenia yleisesti käytetään, ovat muun muassa MS-tauti ja selkäydinvammat. Baklofeenista voi olla apua dystoniaan.