Ero sivun ”Alfa2 Canum Venaticorum -muuttuja” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
typoja
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Alfa2 Canum Venaticorum-muuttuja''' eli magneettinen pekuliaarinen tähti on
'''Alfa2 Canum Venaticorum-muuttuja''' eli ''magneettinen pekuliaarinen tähti'' on
valkoinen [[pääsarja]]n [[tähti]], jonka spektri
valkoinen [[pääsarja]]n [[tähti]], jonka spektri
on B8p -- A7p. Magneettikentät ovat spektristä päätellen voimakkaita ja spektrissä esiintyy normaalista poikkeavia piirteitä.
on B8p -- A7p. Magneettikentät ovat spektristä päätellen voimakkaita ja spektrissä esiintyy normaalista poikkeavia piirteitä. Joidenkin alkuaineiden runsaudet vahvistuvat ja toisten heikkenevät.
Havaitaan mm. spektriviivojen kahdentuminen [[Zeeman-efekti]]nä.
Havaitaan mm. spektriviivojen kahdentuminen [[Zeeman-efekti]]nä.
Kirkkauden vaihtelu on tyypillisesti vähäinen , 0.01 -- 0,1 magnitudia , ja 0,5 -- 160 päivää. Kirkkauden muutosten on oletettu johtuvan tähdenpilkuista ja pyörimisestä.
Kirkkauden vaihtelu on tyypillisesti vähäinen, 0,01 -- 0,1 magnitudia, ja 0,5 -- 160 päivää. Kirkkauden muutosten on oletettu johtuvan tähdenpilkuista ja pyörimisestä.
Näiden muuttujien esikuva on [[Cor Caroli]] eli Alfa
Näiden muuttujien esikuva on [[Cor Caroli]] eli Alfa
Canum Venaticiorum (Alfa CVn), jonka jakso on 5,47 ja
Canum Venaticiorum (Alfa CVn), jonka jakso on 5,47 ja
Rivi 16: Rivi 16:
===Ap-tähdet===
===Ap-tähdet===


Ap-tähtien spektriluokka yleensä B8V -- F0V.
Ap-tähtien spektriluokka yleensä B8V -- F0V. Näissä voimakkasti magneettisissa tähdissä magneettikenttä kahdentaa tai hajottaa moneen osaan spektriviivoja. Näiden spektriviivat korostuneet voimakkaasti:
[[Pii]] Si, [[magnesium]] Mg, [[mangaani]] Mn, [[kromi]] Cr, [[strontium]] Sr, ja [[harvinaiset maametallit]] kuten [[europium]] Eu. Tuhansien gaussien magneettikenttiä.
Näiden spektriviivat korostuneet voimakkaasti:
Spektrissä voi näkyä harvinaisia alkuaineita kuten elohopea, gallium ja krypton. Muuten Ap-tähdet ovat normaaleja pääsarjan tähtiä.
Pii Si, mangaani Mn, kromi Cr, strontium Sr, ja [[harvinaiset maametallit]]. Tuhansien gaussien magneettikenttiä.

Alajako:
Alajako: (-: vähemmän tätä, +: enemmän tätä)
*Mn kuuumempi kuin muut helium He I -, melko runsaasti harvinaisia maametalleja

*Si kuumempi kuin muut helium He I -, runsaasti harvinaisia maametalleja
*Mn: kuumempi kuin muut, helium He I -, melko runsaasti harvinaisia maametalleja
*Sr harvinaisten maametallien korostuminen heikointa, muidenkin metallien korostuminen melko heikkoa
*Cr-Eu-Sr - vähän happea, runsaasti harvinaisia maametalleja
*Si: kuumempi kuin muut helium He I -, runsaasti harvinaisia maametalleja
*Sr: harvinaisten maametallien korostuminen heikointa, muidenkin metallien korostuminen melko heikkoa
*Cr-Eu-Sr: - vähän happea, runsaasti harvinaisia maametalleja


===Am-tähdet===
===Am-tähdet===


Am-tähtien eli metalliviiva-tähtienspektrityyppi on tavallismmin A4 -- F5.
Am-tähtien eli metalliviiva-tähtien spektrityyppi on tavallisimmin A4 -- F5. Näiden tähtien spektresissä on poikkeavuuksia, mutta ei niin paljon kuin Ap-tähdissä.
Näissä tähdissä on skandiumia ja kalsiumia (Sc II, Ca II) normaalia vähemmän.
Näissä tähdissä on skandiumia ja kalsiumia (Sc II, Ca II) normaalia vähemmän ja harvinaisia maametelleja ja raskaimpia alkuaineita runsaasti.


==Lambda Bootis-tähdet==
==Lambda Bootis-tähdet==
Rivi 39: Rivi 41:
==Be-tähdet==
==Be-tähdet==


Nämä ovat emissioviiva-B-tähtiä. Noin 15% O-ja b-tähdistä
kuuluu Be-tähtiin joilla on runsaasti emissioviivoja.
Näillä tähdillä on poikkeavia alkuainerunsauksia. Arvellaan magneettikenttien ylläpitävän tähtien ympärillä kaasuvaippaa, josta emissioviivat tulevat.
Näillä tähdillä on poikkeavia alkuainerunsauksia. Arvellaan magneettikenttien ylläpitävän tähtien ympärillä kaasuvaippaa, josta emissioviivat tulevat.


Rivi 45: Rivi 49:
*Mn: 53 Tauri, Iota Coronae Borealis
*Mn: 53 Tauri, Iota Coronae Borealis
*Si: Alfa 2 Canum Venaticiorum, 3 Centauri A
*Si: Alfa 2 Canum Venaticiorum, 3 Centauri A
*Sr: Phii (%phi;) Lupi, Tau Capricorni,
*Sr: Phii (%phi;) Lupi, Tau Capricorni
*Cr-Eu-Sr: 10 Aquilae, Gamma Equus
*Cr-Eu-Sr: 10 Aquilae, Gamma Equus
*Am Tau Ursae Majoris, 15 Vulpeculae
*Am: Tau Ursae Majoris, 15 Vulpeculae


=== Mistä pekuliaaristen tähtien poikkeavuus johtuu ===
=== Mistä pekuliaaristen tähtien poikkeavuus johtuu ===


Pekuliaaristen tähtien raskaiden alkuaineiden suuret runsaudet johtuvat voimakkaista magneettikentistä, jotka lajittelevat raskaita alkuaineita magneettisille navoille joilla on suuret tähdenpilkut, jotka taas aiheuttavat tähden pyöriessä kirkkauden muutoksia.
Pekuliaaristen tähtien raskaiden alkuaineiden suuret runsaudet johtuvat voimakkaista magneettikentistä, jotka lajittelevat raskaita alkuaineita magneettisille navoille joilla on suuret [[tähdenpilkku|tähdenpilkut]], jotka taas aiheuttavat tähden pyöriessä kirkkauden muutoksia.
Näiden tähtien radiosäteilyn voimakkuus riippuu
Näiden tähtien radiosäteilyn voimakkuus riippuu
pyörimisnopeudesta, magneettikenttien voimakkuudesta ja pintalämpötilasta.
pyörimisnopeudesta, magneettikenttien voimakkuudesta ja pintalämpötilasta.

Versio 5. joulukuuta 2005 kello 20.47

Alfa2 Canum Venaticorum-muuttuja eli magneettinen pekuliaarinen tähti on valkoinen pääsarjan tähti, jonka spektri on B8p -- A7p. Magneettikentät ovat spektristä päätellen voimakkaita ja spektrissä esiintyy normaalista poikkeavia piirteitä. Joidenkin alkuaineiden runsaudet vahvistuvat ja toisten heikkenevät. Havaitaan mm. spektriviivojen kahdentuminen Zeeman-efektinä. Kirkkauden vaihtelu on tyypillisesti vähäinen, 0,01 -- 0,1 magnitudia, ja 0,5 -- 160 päivää. Kirkkauden muutosten on oletettu johtuvan tähdenpilkuista ja pyörimisestä. Näiden muuttujien esikuva on Cor Caroli eli Alfa Canum Venaticiorum (Alfa CVn), jonka jakso on 5,47 ja valonvaihtelu 0,1 päivää.

Muita magneettisia pekuliaarisia tähtiä

Magneettisia pekuliaarisia tähtiä on noin 15% saman spektriluokan tähdistä. Pekuliaarinen spektri tarkoittaa normaalista poikkeavaa spektriä. Näiden tähtien spektreissä esiintyy normaalia voimakkaampia raskaiden alkuaineiden spektriviivoja. Raskaiden alkuaineiden runsaudet lisääntyvät kertoimella 10 -- 1000, toisten kevyempien alkuaineiden kuten heliumin alenevat 10 -- 100 kertaiseksi. Tähtien spektripoikkeavuudet riippuvat väristä.

Ap-tähdet

Ap-tähtien spektriluokka yleensä B8V -- F0V. Näissä voimakkasti magneettisissa tähdissä magneettikenttä kahdentaa tai hajottaa moneen osaan spektriviivoja. Näiden spektriviivat korostuneet voimakkaasti: Pii Si, magnesium Mg, mangaani Mn, kromi Cr, strontium Sr, ja harvinaiset maametallit kuten europium Eu. Tuhansien gaussien magneettikenttiä. Spektrissä voi näkyä harvinaisia alkuaineita kuten elohopea, gallium ja krypton. Muuten Ap-tähdet ovat normaaleja pääsarjan tähtiä.

Alajako: (-: vähemmän tätä, +: enemmän tätä)

  • Mn: kuumempi kuin muut, helium He I -, melko runsaasti harvinaisia maametalleja
  • Si: kuumempi kuin muut helium He I -, runsaasti harvinaisia maametalleja
  • Sr: harvinaisten maametallien korostuminen heikointa, muidenkin metallien korostuminen melko heikkoa
  • Cr-Eu-Sr: - vähän happea, runsaasti harvinaisia maametalleja

Am-tähdet

Am-tähtien eli metalliviiva-tähtien spektrityyppi on tavallisimmin A4 -- F5. Näiden tähtien spektresissä on poikkeavuuksia, mutta ei niin paljon kuin Ap-tähdissä. Näissä tähdissä on skandiumia ja kalsiumia (Sc II, Ca II) normaalia vähemmän ja harvinaisia maametelleja ja raskaimpia alkuaineita runsaasti.

Lambda Bootis-tähdet

Tähtien spektriluokka on noin B5 -- F5. Nämä tähdet kuuluvat nuoreen populaatio IA:han, jossa pitäisi olla runsaasti metalleja, mutta Lambda Bootis-tyyppiset ovat metalliköyhiä, niistä puuttuu kromia, nikkeliä, bariumia ja titaania. Happea, typpeä, hiiltä, rikkiä jne. kevyempiä alkuaineita on samalla tavalla kuin auringossa. Näitä tähtiä tunnetaan noin 35. Lambda Bootis itse on nopeasti pyörivä pääsarjan tähti.

Be-tähdet

Nämä ovat emissioviiva-B-tähtiä. Noin 15% O-ja b-tähdistä kuuluu Be-tähtiin joilla on runsaasti emissioviivoja. Näillä tähdillä on poikkeavia alkuainerunsauksia. Arvellaan magneettikenttien ylläpitävän tähtien ympärillä kaasuvaippaa, josta emissioviivat tulevat.

Esimerkkejä pekuliaarisista tähdistä

  • Mn: 53 Tauri, Iota Coronae Borealis
  • Si: Alfa 2 Canum Venaticiorum, 3 Centauri A
  • Sr: Phii (%phi;) Lupi, Tau Capricorni
  • Cr-Eu-Sr: 10 Aquilae, Gamma Equus
  • Am: Tau Ursae Majoris, 15 Vulpeculae

Mistä pekuliaaristen tähtien poikkeavuus johtuu

Pekuliaaristen tähtien raskaiden alkuaineiden suuret runsaudet johtuvat voimakkaista magneettikentistä, jotka lajittelevat raskaita alkuaineita magneettisille navoille joilla on suuret tähdenpilkut, jotka taas aiheuttavat tähden pyöriessä kirkkauden muutoksia. Näiden tähtien radiosäteilyn voimakkuus riippuu pyörimisnopeudesta, magneettikenttien voimakkuudesta ja pintalämpötilasta.

pintalämpötila magneettikentän voimakkuus pyörimisnopeus