Ero sivun ”Virtausmekaniikka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
166 484 muokkausta
p Botti lisäsi: sh:Mehanika fluida
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Virtausmekaniikka''' on [[jatkuvan aineen mekaniikka|jatkuvan aineen mekaniikan]] osa-alue, joka tutkii [[fluidi|fluideja]] eli [[neste]]itä ja [[kaasu]]ja. Se voidaan jakaa edelleen muun muassa [[hydrostatiikka]]an ja [[virtausdynamiikka]]an.
'''Virtausmekaniikka''' on [[jatkuvan aineen mekaniikka|jatkuvan aineen mekaniijkmloöpäå¨'kan]] osa-alue, joka tutkii [[fluidi|fluideja]] eli [[neste]]itäujkilo ja [[kaasu]]ja. Se voidaa,l.ö-pän jakaa ed,l.öä-'
.öoä-'elleen muun muassa [[hydrostatiikka]]an ja [[virtausdynamiikka]]an.
km,l.

Virtausmekaniikka tutkii kaasujen virtausta esimerkiksi [[aerodynamiikka|aerodynamiikan]] sovellutuksissa, joita ovat lentokoneiden siipien ja potkurien reaktiovoiman ja vastuksen määrittäminen. Nesteiden virtauksessa keskeisiä tutkimuskohteita ovat laivatekniset ja [[hydrauliikka|hydrauliikan]] sovellukset, [[geofysiikka|geofysiikassa]] taas esimerkiksi valtamerien virtaukset. Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluu muun muassa [[tuulitunneli|tuulitunneleiden]] ja pienoismallien käyttö. Laskennallinen eli numeerinen virtausmekaniikka (''CFD, Computational Fluid Dynamics'') on tuonut lisää mahdollisuuksia analysoida virtausongelmia.
Virtausmekayhuukipotkurien reaktiovoiman ja vastuksen määrittäminen. Nesteiden virtauksessa keskeisiä tutkimuskohteita ovat laivateknijikolset ja [[hydrauliikka|hydrauliikan]] sovellukset,frtgjmrk,[[geofysiikka|geofysiikassa]] taas esimerkiksi valtamerien virtaukset. Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluu muunrwgthyjui muassa [[tuulitunneli|tuulitunneleiden]] ja pienoismallien käyttö. Laskennallinen eligyhujy numeerinen virtausmekaniikka (''CFD, Computational Fluid Dynamics'') on tuonut lisää mahdollisuuksia analysoida virtausongelmia.


== Kontinuumioletus ==
== Kontinuumioletus ==


Kaasut ja nesteet koostuvat [[molekyyli|molekyyleistä]], jotka törmäilevät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tiheyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekyyliluonne jätetään huomiotta. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10<sup>-6</sup> metriä) suuremmissa mitoissa.
Kaasut ja nesteet koostuvat [[molekyyli|molekyyleistä]], jotka törmäilevät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tihdfvgrhyteyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekdfrtghyjuyyliluonne jätetään huomiotta. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10<sup>-6</sup> metriä) suuremmissa mitoissa.


== Jaottelu ==
== Jaottelu ==
Rivi 12: Rivi 13:


{| class="wikitable" border=1
{| class="wikitable" border=1
|rowspan=4|[[Jatkuvan aineen mekaniikka|Jatkuvan aineen<br />mekaniikka]]
|rowspan=4|[[Jatkuvan aineen mekaniikka|Jartyjutkuvan aineen<br />mekaniikka]]
|rowspan=2|[[Lujuusoppi]] eli kiinteiden aineiden mekaniikka: tutkii jatkuvasti jakautuneita kiinteitä aineita
|rowspan=2|[[Lujuusoppi]gthyjukiol] eli kiinteiden aineiden mekaniikka: tutkii jatkuvasti jakautuneita kiinteitä aineita
|colspan=2|[[Elastisuus]]: aineet, jotka palaavat alkuperäiseen muotoonsa
|colspan=2|[[Elastisuus]]: aineet, jotka palaavat alkuperäiseen muotoonsa
|-
|-

Versio 22. lokakuuta 2008 kello 16.49

Virtausmekaniikka on jatkuvan aineen mekaniijkmloöpäå¨'kan osa-alue, joka tutkii fluideja eli nesteitäujkilo ja kaasuja. Se voidaa,l.ö-pän jakaa ed,l.öä-' .öoä-'elleen muun muassa hydrostatiikkaan ja virtausdynamiikkaan. km,l. Virtausmekayhuukipotkurien reaktiovoiman ja vastuksen määrittäminen. Nesteiden virtauksessa keskeisiä tutkimuskohteita ovat laivateknijikolset ja hydrauliikan sovellukset,frtgjmrk,geofysiikassa taas esimerkiksi valtamerien virtaukset. Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluu muunrwgthyjui muassa tuulitunneleiden ja pienoismallien käyttö. Laskennallinen eligyhujy numeerinen virtausmekaniikka (CFD, Computational Fluid Dynamics) on tuonut lisää mahdollisuuksia analysoida virtausongelmia.

Kontinuumioletus

Kaasut ja nesteet koostuvat molekyyleistä, jotka törmäilevät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tihdfvgrhyteyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekdfrtghyjuyyliluonne jätetään huomiotta. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10-6 metriä) suuremmissa mitoissa.

Jaottelu

Virtausmekaniikkaa pidetään usein jatkuvan aineen mekaniikan haarana:

Jartyjutkuvan aineen
mekaniikka 		[[Lujuusoppi]gthyjukiol] eli kiinteiden aineiden mekaniikka: tutkii jatkuvasti jakautuneita kiinteitä aineita Elastisuus: aineet, jotka palaavat alkuperäiseen muotoonsa
Plastisuus: aineet, jotka muuttavat muotoaan pysyvästi Reologia: niiden aineiden tutkimus, joilla on sekä kiinteiden aineiden että fluidien ominaisuuksia
Virtausmekaniikka Ei-newtonilaiset fluidit
Newtonilaiset fluidit
Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Virtausmekaniikka&oldid=5696545”