Ero sivun ”Hadeeinen eoni” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: nn:Hadeikum |
→Hadeinen eoni: Kieliasua |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Hadeista kautta on kutsuttu myös prearkeeiseksi ja atsooiseksi kaudeksi. |
Hadeista kautta on kutsuttu myös prearkeeiseksi ja atsooiseksi kaudeksi. |
||
== |
== Hadeeinen aioni == |
||
Nimitys ''hadeeinen aioni'' viittaa [[Kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen mytologian]] manalaan [[Haades|Haadeeseen]]. Geologi Preston Cloud loi käsitteen vuonna 1972 tarkoittamaan aikakautta ennen aikaisempien tunnettujen kivilajien syntyä. Nykyään on tosin löydetty vanhempiakin kivilajeja. Vanhimmat tunnetut mineraalit ovat 4,4 miljardin vuoden ikäisiä ja vanhin tunnettu kivi 4,1 miljardia vuotta. |
|||
| ⚫ | Maa syntyi muun [[Aurinkokunta|Aurinkokunnan]] mukana noin 4,567 miljardia vuotta sitten kasautumalla pienistä asteroideista. Nämä olivat alkujaan syntyneet pienistä mineraalipallosista, jotka kasvoivat hitaissa törmäyksissä ensin kiven kokoisiksi, sitten yhä suuremmiksi. Syntynyttä maapalloa pommittivat satoja miljoonia vuosia [[meteoriitti|meteoriitit]], [[komeetta|komeetat]] ja [[asteroidi]]t. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Maa syntyi muun [[Aurinkokunta|Aurinkokunnan]] mukana noin 4,567 miljardia |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
Maa kuumeni sisustan radioaktiivisten aineiden takia ainakin ytimeltään täysin sulaksi. |
Maa kuumeni sisustan radioaktiivisten aineiden takia ainakin ytimeltään täysin sulaksi. |
||
Komeetat saattoivat tuoda Maahan [[vesi|vettä]], joka höyrystyi sekä kaasukehän kaasuja. Kaasukehää luultavasti lämmitti laavan lisäksi kasvihuoneilmiö. |
Komeetat saattoivat tuoda Maahan [[vesi|vettä]], joka höyrystyi sekä kaasukehän kaasuja. Kaasukehää luultavasti lämmitti laavan lisäksi kasvihuoneilmiö. |
||
Maassa tapahtui laajaa vulkaanista toimintaa. Kauden alussa |
Maassa tapahtui laajaa vulkaanista toimintaa. Kauden alussa Maan pinta oli sulaa [[laava]]a ja [[ilmakehä]] lienee ollut erittäin tiheä ja kuuma. Kun syntymässä oleva esi-Maa kasvoi riittävän suureksi, ehkä noin 1 000 km. läpimittaiseksi, siinä alkoi sulaminen ja aineitten lajittuminen - lopulta keskelle syntyi kuuma rautaydin. |
||
Jotkut väittävät Maan olleen erittäin kuuma hadeeisen kauden alussa, lämpötila olisi ollut [[kasvihuoneilmiö]]n takia jopa 2 000–3 000 °C. |
Jotkut väittävät Maan olleen erittäin kuuma hadeeisen kauden alussa, lämpötila olisi ollut [[kasvihuoneilmiö]]n takia jopa 2 000–3 000 °C. |
||
| Rivi 30: | Rivi 33: | ||
Pinta jäähtyi, ja [[kaasukehä]]stä satoi maan pinnalle ensimmäinen [[meri]], alkumeri. Vettä saattoi olla Maan pinnalla jo 3,9–3,8 |
Pinta jäähtyi, ja [[kaasukehä]]stä satoi maan pinnalle ensimmäinen [[meri]], alkumeri. Vettä saattoi olla Maan pinnalla jo 3,9–3,8 miljardia vuotta sitten, mutta suuria määriä varmasti 3,5 miljardia vuotta sitten. |
||
Eräiden uusien ikivanhaa zirkoniumia koskevien isotooppitutkimusten mukaan maalle olisi syntynyt kiinteä kuori ja meri jo pian, 200 miljoonaa vuotta maan syntymisen jälkeen. Muinaisen zirkoniumin koostumisen katsotaan kertovan, että se olisi uudelleen sulanutta maan kuorta, joka olisi syntynyt noin 700 asteen lämpötilassa. Suurin osa hadeeisen kauden kivistä on muokkautunut geologisissa mullistuksissa tunnistamattomiksi. |
Eräiden uusien ikivanhaa zirkoniumia koskevien isotooppitutkimusten mukaan maalle olisi syntynyt kiinteä kuori ja meri jo pian, 200 miljoonaa vuotta maan syntymisen jälkeen. Muinaisen zirkoniumin koostumisen katsotaan kertovan, että se olisi uudelleen sulanutta maan kuorta, joka olisi syntynyt noin 700 asteen lämpötilassa. Suurin osa hadeeisen kauden kivistä on muokkautunut geologisissa mullistuksissa tunnistamattomiksi. |
||
| Rivi 40: | Rivi 43: | ||
Toiset tutkijat sanovat Maan jäähtyneen hitaasti hadeeisella kaudella, toiset hyvin nopeasti suunnilleen nykyiselleen. |
Toiset tutkijat sanovat Maan jäähtyneen hitaasti hadeeisella kaudella, toiset hyvin nopeasti suunnilleen nykyiselleen. |
||
On myös sanottu, että nestemäistä vettä oli 230 °C lämpötilasta huolimatta suuren hiilidioksidi-ilmakehän paineen takia. Korkeissa paineissahan veden kiehumispiste nousee. |
On myös sanottu, että nestemäistä vettä oli 230 °C:n lämpötilasta huolimatta suuren hiilidioksidi-ilmakehän paineen takia. Korkeissa paineissahan veden kiehumispiste nousee. |
||
Vielä 3,8–3,9 miljardia vuotta sitten Kuuhun törmäsi erittäin suuria kappaleita, jotka synnyttivät siellä valtavia laavan täyttämiä kraatereita, joita sanotaan meriksi. Samoihin aikoihin maatakin lienee pommitettu rajusti, ja vielä pitkään sen jälkeenkin Maahan lienee osunut hyvin suuria asteroideja. |
Vielä 3,8–3,9 miljardia vuotta sitten Kuuhun törmäsi erittäin suuria kappaleita, jotka synnyttivät siellä valtavia laavan täyttämiä kraatereita, joita sanotaan meriksi. Samoihin aikoihin maatakin lienee pommitettu rajusti, ja vielä pitkään sen jälkeenkin Maahan lienee osunut hyvin suuria asteroideja. |
||
Versio 14. syyskuuta 2008 kello 14.19
| Geologinen ajanlasku | |
|---|---|
| Alkamisaika milj. v sitten | Eoni |
| 542 | fanerotsooinen |
| 2 500 | proterotsooinen |
| 4 000 | arkeeinen |
| 4 570 | hadeeinen |
Hadeinen eoni on geologisessa ajanlaskussa ajanjakso 4,567–3,8 miljardia vuotta sitten. Ajanjakso alkaa Maan muodostumisesta. Maan edeltäjään törmäsi Marsin kokoinen protoplaneetta. Törmäys sinkosi Kuun syntymiseen tarvittavat ainesosat maata kiertävälle radalle. Maahan syöksyi alussa suuria meteoriitteja ja valtavia asteroideja tuhkatiheään, mutta pommitus harveni vähitellen. Alussa oli voimakasta tulivuoritoimintaa ja luultavasti koko Maan pinta sula. On väitetty Maan pysyneen kasvihuoneilmiön takia kuumana ja vedettömänä koko hadeeisen jakson ajan.
Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että Maa jäähtyi suunnilleen nykyiselleen pian syntymänsä jälkeen, ja alkumeri syntyi ehkä viimeistään 4,4 miljardia vuotta sitten aikaisemmin kuuman ilmakehän vesihöyryn sataessa Maahan. Tältä ajalta on vanhin tunnettu zirkonimineraali.
Aurinko oli hadeisella kaudella nykyistä himmeämpi, sen kirkkaus oli vain 70% nykyisestä, ja Maata lämmitti nykyistä voimakkaampi kasvihuoneilmiö.
Hadeista kautta on kutsuttu myös prearkeeiseksi ja atsooiseksi kaudeksi.
Hadeeinen aioni
Nimitys hadeeinen aioni viittaa kreikkalaisen mytologian manalaan Haadeeseen. Geologi Preston Cloud loi käsitteen vuonna 1972 tarkoittamaan aikakautta ennen aikaisempien tunnettujen kivilajien syntyä. Nykyään on tosin löydetty vanhempiakin kivilajeja. Vanhimmat tunnetut mineraalit ovat 4,4 miljardin vuoden ikäisiä ja vanhin tunnettu kivi 4,1 miljardia vuotta.
Maa syntyi muun Aurinkokunnan mukana noin 4,567 miljardia vuotta sitten kasautumalla pienistä asteroideista. Nämä olivat alkujaan syntyneet pienistä mineraalipallosista, jotka kasvoivat hitaissa törmäyksissä ensin kiven kokoisiksi, sitten yhä suuremmiksi. Syntynyttä maapalloa pommittivat satoja miljoonia vuosia meteoriitit, komeetat ja asteroidit.
Alussa maa pyöri nykyistä nopeammin ja Aurinko oli nykyistä himmeämpi, kirkkaudeltaan vain 70 prosenttia nykyisestä.
Tällä hetkellä vallitsevan teorian mukaan esi-Maahan törmäsi melko hitaasti Marsin kokoinen pikkuplaneetta, joka synnytti Kuun, kun törmäyksessä Maasta irtosi pirstaleita. Suuria pikkuplaneettojen törmäyksiä maapalloon sattui 4,0–3,8 miljardia vuotta sitten.
Maa kuumeni sisustan radioaktiivisten aineiden takia ainakin ytimeltään täysin sulaksi.
Komeetat saattoivat tuoda Maahan vettä, joka höyrystyi sekä kaasukehän kaasuja. Kaasukehää luultavasti lämmitti laavan lisäksi kasvihuoneilmiö.
Maassa tapahtui laajaa vulkaanista toimintaa. Kauden alussa Maan pinta oli sulaa laavaa ja ilmakehä lienee ollut erittäin tiheä ja kuuma. Kun syntymässä oleva esi-Maa kasvoi riittävän suureksi, ehkä noin 1 000 km. läpimittaiseksi, siinä alkoi sulaminen ja aineitten lajittuminen - lopulta keskelle syntyi kuuma rautaydin.
Jotkut väittävät Maan olleen erittäin kuuma hadeeisen kauden alussa, lämpötila olisi ollut kasvihuoneilmiön takia jopa 2 000–3 000 °C.
Maan alkuilmakehä oli suurelta osin hiilidioksidia ja typpeä sekä hiilidioksidin osapaine oli 0,1-10 ilmakehää[1], mutta joidenkin toisten tietojen mukaan koko paine saattoi olla jopa 250 ilmakehää.
Pinta jäähtyi, ja kaasukehästä satoi maan pinnalle ensimmäinen meri, alkumeri. Vettä saattoi olla Maan pinnalla jo 3,9–3,8 miljardia vuotta sitten, mutta suuria määriä varmasti 3,5 miljardia vuotta sitten.
Eräiden uusien ikivanhaa zirkoniumia koskevien isotooppitutkimusten mukaan maalle olisi syntynyt kiinteä kuori ja meri jo pian, 200 miljoonaa vuotta maan syntymisen jälkeen. Muinaisen zirkoniumin koostumisen katsotaan kertovan, että se olisi uudelleen sulanutta maan kuorta, joka olisi syntynyt noin 700 asteen lämpötilassa. Suurin osa hadeeisen kauden kivistä on muokkautunut geologisissa mullistuksissa tunnistamattomiksi.
Uusien tutkimusten mukaan alkumeri olisi syntynyt jo noin 200 miljoonaa vuotta Maan synnyn jälkeen, eli suunnilleen 4,35 miljardia vuotta sitten. Tämän mukaan maan pintalämpötila oli alle 100 °C jo 4,4–4,3 miljardia vuotta sitten. Tältä ajalta ovat esimmäiset zirkonimineraalit, jotka ovat syntyneet 700 asteen lämpötilassa uudelleen sulaneesta maan kuoresta noin 10 kilometrin syvyydessä. Jatkuva meteoriittipommitus olisi nostanut lämpötilan 900-1100 C:hen.[2]
Toiset tutkijat sanovat Maan jäähtyneen hitaasti hadeeisella kaudella, toiset hyvin nopeasti suunnilleen nykyiselleen.
On myös sanottu, että nestemäistä vettä oli 230 °C:n lämpötilasta huolimatta suuren hiilidioksidi-ilmakehän paineen takia. Korkeissa paineissahan veden kiehumispiste nousee.
Vielä 3,8–3,9 miljardia vuotta sitten Kuuhun törmäsi erittäin suuria kappaleita, jotka synnyttivät siellä valtavia laavan täyttämiä kraatereita, joita sanotaan meriksi. Samoihin aikoihin maatakin lienee pommitettu rajusti, ja vielä pitkään sen jälkeenkin Maahan lienee osunut hyvin suuria asteroideja. Hiilidioksidia alkoi sitoutua maasta irronneeseen kalsiumoksidiin CaO ("sammuttamaton kalkki") muodostaen kalsiumkarbonaattia CaCO3 ("sammutettu kalkki"). Joka tapauksessa kauden alussa tapahtui valtavasti meteoriittitörmäyksiä ja tulivuorenpurkauksia.
Hadeeisen kauden jako
- Kryptinen 4567,17 – 4150 miljoonaa vuotta sitten
- Allasryhmät (Kuussa) 4150 – 3975 miljoonaa vuotta sitten
- Nektaarinen (Kuussa) 3975 – 3900 miljoonaa vuotta sitten
- Varhaisimbrinen (Kuussa) 3900 – 3800 miljoonaa vuotta sitten
Hadeeisen kauden varhaisia kiviä on löydetty mm. Swazimaasta. Ne ovat 4000 miljoonaa vuotta vanhoja.
Katso myös
Lähteet
- ↑ The Faint Young Sun Problem ima.umn.edu. Viitattu 29. kesäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Anna Salleh: Myth of hellish Earth doused in water News in Science. Viitattu 29. kesäkuuta 2007. (englanniksi)