Ero sivun ”Theodor Körner (liittopresidentti)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
lisää |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Körner oli kiinnostunut politiikasta ja hän liittyi sosiaalidemokraatteihin 1924. Hän palveli Itävallan liittopäivien puheenjohtajana 1933-1934. Kansalaissota Itävallassa ja itävaltalais-fasistien nousu [[Engelbert Dollfuss]]in johdolla lopetti Körnerin uran poliitikkona. Hän oli vangittuna kuten muutkin opposition jäsenet. Toisen kerran hän oli vangittuna toisen maailmansodan aikana natsien toimesta. |
Körner oli kiinnostunut politiikasta ja hän liittyi sosiaalidemokraatteihin 1924. Hän palveli Itävallan liittopäivien puheenjohtajana 1933-1934. Kansalaissota Itävallassa ja itävaltalais-fasistien nousu [[Engelbert Dollfuss]]in johdolla lopetti Körnerin uran poliitikkona. Hän oli vangittuna kuten muutkin opposition jäsenet. Toisen kerran hän oli vangittuna toisen maailmansodan aikana natsien toimesta. |
||
Toisen maailmansodan jälkeen huhtikuussa 1945, Körneristä tuli Wienin pormestari. Körner oli vastuussa Wienin jällenrakentamisesta ja suunnittelusta, joka oli vakavasti vahingoittunut pommituksissa sodan aikana. [[Karl Renner]]in kuoleman jälkeen, hänen puolueensa nimitti Körnerin presidenttiehdokkaaksi, ja Körner voitti vaalit vain 51% äänistä. Körneristä tuli ensimmäinen suoraan kansanvaalilla valittu Itävallan presidentti 1951. |
|||
Toisen maailmansodan jälkeen huhtikuussa 1945, Körneristä tuli Wienin pormestari. |
|||
[[Luokka:Itävaltalaiset poliitikot|Körner, Theodor]] |
[[Luokka:Itävaltalaiset poliitikot|Körner, Theodor]] |
||
[[en:Theodor Körner]] |
[[en:Theodor Körner]] |
||
Versio 19. heinäkuuta 2008 kello 12.13
Theodor Körner (s. 23. huhtikuuta 1873 – 4. tammikuuta 1957) oli itävaltalainen poliitikko. Körner toimi Itävallan presidenttinä vuosina 1951–1957.
Elämä
Hän oli syntynyt Itävalta-Unkarin armeijan upseerin poikana Ujszonyssa[1], pienessä Komaromin kylässä nyk. Unkarissa. Körner opiskeli sotilasakatemiassa Hranicessa ja valmistui luutnantiksi 1894.
Hän palveli upseerina Agramissa (nyk.Zagreb,Kroatia) ja oli ylennetty majuriksi 1904, jolloin hänestä tuli Itävallan armeijan päällystöä. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän oli komentajana Italian rintamalla. Hän erosi sotilasuralta kenraalina 1924.
Körner oli kiinnostunut politiikasta ja hän liittyi sosiaalidemokraatteihin 1924. Hän palveli Itävallan liittopäivien puheenjohtajana 1933-1934. Kansalaissota Itävallassa ja itävaltalais-fasistien nousu Engelbert Dollfussin johdolla lopetti Körnerin uran poliitikkona. Hän oli vangittuna kuten muutkin opposition jäsenet. Toisen kerran hän oli vangittuna toisen maailmansodan aikana natsien toimesta.
Toisen maailmansodan jälkeen huhtikuussa 1945, Körneristä tuli Wienin pormestari. Körner oli vastuussa Wienin jällenrakentamisesta ja suunnittelusta, joka oli vakavasti vahingoittunut pommituksissa sodan aikana. Karl Rennerin kuoleman jälkeen, hänen puolueensa nimitti Körnerin presidenttiehdokkaaksi, ja Körner voitti vaalit vain 51% äänistä. Körneristä tuli ensimmäinen suoraan kansanvaalilla valittu Itävallan presidentti 1951.
Lähteet
- ↑ Österreichsches Staatsarchiv/kriegsarchiv