Ulan Bator

Ulaanbaatarin sijainti Mongoliassa

Ulaanbaatar eli Ulan Bator (mong. Улаанбаатар, ᠤᠯᠠᠭᠠᠨ ᠪᠠᠭᠠᠲᠤᠷ, punainen sankari) on Mongolian tasavallan pääkaupunki. Se sijaitsee keskellä Mongoliaa, Tuul-joen rannalla ja 914 metriä korkean Bogdo Khan Uul -vuoren juurella. Kaupungissa on arviolta 774 000 asukasta (2001).

Satelliittikuva Ulaanbaatarista

Historia

Kaupunki perustettiin nimellä Urga buddhalaisen luostarin paikalle (mong. Даа хүрээ, Daa hüree) vuonna 1649 400 kilometrin päähän nykyisestä Ulaanbaatarista Arkhangain provinssiin. Kaupunkia siirrettiin useisiin paikkoihin ennen nykyistä sijaintia, joka valittiin 1700-luvun lopulla. Kaupungista kehittyi 1800-luvun puoliväliin tultaessa kukoistava kauppapaikka Kiinan ja Venäjän välisen teereitin varrella. Mongolia julistautui itsenäiseksi Qin-dynastian romahdettua vuonna 1911 ja Ulaanbaatarista tuli uuden Mongolian kansantasavallan pääkaupunki 1924.

Ulaanbaatarin nimet

Ulaanbaatarin ilmasto, punaisella lämpötila; sinisellä sademäärä.

Ulaanbaatarilla on ollut useita nimiä historiansa aikana. Vuosina 1639–1706 se tunnettiin nimellä Örgöö (mong. Өргөө ’palatsijurtta’) ja 1706–1911 nimellä Hüree (mongoliksi Хүрээ, leiri) ja myöhemmin Ih Huree (mong. Их Хүрээ, ’suuri leiri’). Itsenäistymisen yhteydessä nimi vaihdettiin vastaamaan kaupungin asemaa, ja 1911 siitä tuli Niislel Hüree (mong. Нийслэл Хүрээ ’pääkaupunki’). Kun Niislel Hüreestä tuli Mongolian kansantasavallan pääkaupunki 1924, se nimettiin Ulaanbaatariksi (punainen sankari) maan kansallissankari Sühbaatarin kunniaksi – hän vapautti maan Roman von Ungern-Sternbergin joukoilta, kiinalaisvallasta ja kutsui Mongoliaan puna-armeijan. Hänen patsaansa on yhä Ulaanbaatarin keskusaukiolla.

Liikenne

Ulaanbaatarin rautatieasema

Ulan Batoria palvelee Buyant Ukhaan kansainvälinen lentokenttä ja rautatie yhdistää sen Kiinaan ja Siperian rataan. Muihin Mongolian kaupunkeihin johtavat tiet ovat suurimmaksi osaksi päällystämättömiä.

Kaupungissa on laaja bussiverkosto – suuri osa busseista on neuvostovalmisteisia, mutta viime aikona Japani ja Etelä-Korea ovat myyneet kaupunkiin myös uusia busseja. Laillisen bussiverkoston rinnalla kilpailee pikkubusseja. Viime vuosina kaupunki on antanut yhä enemmän virallisia taksilupia, mutta suurin osa kaupungin autoilijoista tarjoaa myös satunnaisia kyytejä.

Koulutus

Ulaanbaatarissa on viisi yliopistoa: Mongolian kansallinen yliopisto, Mongolian tekninen yliopisto, Lääketieteellinen yliopisto, Pedagoginen yliopisto ja Taide- ja kulttuuriyliopisto. Kaupungin historiallisessa kirjastossa on runsaasti vanhoja mongolialaisia, kiinalaisia ja tiibetiläisiä käsikirjoituksia.

Nähtävyydet

• Luonnontieteellinen museo
• Sühbaatarin mausoleumi
• Gandantegchinlen Khiidin luostari
• Bogd Khanin talvipalatsi

Aiheesta muualla

• Matkaopas aiheesta Ulaanbaatar Wikivoyagessa (englanniksi)

 Mongolia