Ero sivun ”Dacken sota” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: '''Dacketaistelu''' Dacketaistelu on saanut nimensä Nils Dacken mukaan. Hän oli maanviljelijä ja kapinajohtaja Torsåsista, etelä Smålannista. 1500-luvulla maanviljelijöiden tyy...
 
w ja korjattava ja luokka
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattava|Ulkoasu}}

'''Dacketaistelu'''
'''Dacketaistelu'''
Dacketaistelu on saanut nimensä Nils Dacken mukaan. Hän oli maanviljelijä ja kapinajohtaja Torsåsista, etelä Smålannista. 1500-luvulla maanviljelijöiden tyytömättömyys kasvoi Gustav Vasan verotusta ja kirkkopolitiikka kohtan.
Dacketaistelu on saanut nimensä [[Nils Dack]]en mukaan. Hän oli maanviljelijä ja kapinajohtaja [[Torsås]]ista, etelä Smålannista. 1500-luvulla maanviljelijöiden tyytömättömyys kasvoi Gustav Vasan verotusta ja kirkkopolitiikka kohtan.


'''Tapahtumakulku'''
'''Tapahtumakulku'''
Vounna 1542 nousivat Smålannin maanviljelijät kapinaan Nils Dacken johdolla Gusta Vasan hallitusjärjestelmää vastan. Kapinaa kutsuttiin Dacketaisteluksi hieman varovaisesti verrattuna siihen sisällissotaan kuningasta vastaan, mikä taistelu oikeastaan oli. Kapina levisi nopeasti Smålantiin, Öölantiin itä Götanmaan sekä länsi Götanmaan alueelle. Kalmarin sekä Jönköpingin kaupunkti jäivät vielä kuninkann käsiin. Suurin osa kaupunkien porvareista tuki Dackea mutta Gustav Vasan sotamiehet pitivät rauhan yllä. Kalmar asetettiin saartoon sekä maitse ja vesistön kautta. Merivartiosto ei toki ollut niin voimakas joten sisään- ja uloskuljetukset olivat mahdollisia vesiteitse.
Vounna [[1542]] nousivat Smålannin maanviljelijät kapinaan Nils Dacken johdolla Gusta Vasan hallitusjärjestelmää vastan. Kapinaa kutsuttiin Dacketaisteluksi hieman varovaisesti verrattuna siihen sisällissotaan kuningasta vastaan, mikä taistelu oikeastaan oli. Kapina levisi nopeasti Smålantiin, [[Öölanti]]in itä Götanmaan sekä länsi Götanmaan alueelle. Kalmarin sekä [[Jönköping]]in kaupungit jäivät vielä kuninkann käsiin. Suurin osa kaupunkien porvareista tuki Dackea mutta Gustav Vasan sotamiehet pitivät rauhan yllä. Kalmar asetettiin saartoon sekä maitse ja vesistön kautta. Merivartiosto ei toki ollut niin voimakas joten sisään- ja uloskuljetukset olivat mahdollisia vesiteitse.


'''Käyttö arkisessa puheessa'''
'''Käyttö arkisessa puheessa'''
Tapahtumasta, joka ei ole tapahtunut pitkään aikaan käytetään sanontaa "ei sitten Dacketaistelun jälkeen". Täma on vakiintunut sanonta etelä-Ruosissa mutta käytetään myös paljon muualla.
Tapahtumasta, joka ei ole tapahtunut pitkään aikaan käytetään sanontaa "ei sitten Dacketaistelun jälkeen". Täma on vakiintunut sanonta etelä-Ruosissa mutta käytetään myös paljon muualla.

[[Luokka:Taistelut]]

Versio 3. heinäkuuta 2008 kello 13.32

Dacketaistelu Dacketaistelu on saanut nimensä Nils Dacken mukaan. Hän oli maanviljelijä ja kapinajohtaja Torsåsista, etelä Smålannista. 1500-luvulla maanviljelijöiden tyytömättömyys kasvoi Gustav Vasan verotusta ja kirkkopolitiikka kohtan.

Tapahtumakulku Vounna 1542 nousivat Smålannin maanviljelijät kapinaan Nils Dacken johdolla Gusta Vasan hallitusjärjestelmää vastan. Kapinaa kutsuttiin Dacketaisteluksi hieman varovaisesti verrattuna siihen sisällissotaan kuningasta vastaan, mikä taistelu oikeastaan oli. Kapina levisi nopeasti Smålantiin, Öölantiin itä Götanmaan sekä länsi Götanmaan alueelle. Kalmarin sekä Jönköpingin kaupungit jäivät vielä kuninkann käsiin. Suurin osa kaupunkien porvareista tuki Dackea mutta Gustav Vasan sotamiehet pitivät rauhan yllä. Kalmar asetettiin saartoon sekä maitse ja vesistön kautta. Merivartiosto ei toki ollut niin voimakas joten sisään- ja uloskuljetukset olivat mahdollisia vesiteitse.

Käyttö arkisessa puheessa Tapahtumasta, joka ei ole tapahtunut pitkään aikaan käytetään sanontaa "ei sitten Dacketaistelun jälkeen". Täma on vakiintunut sanonta etelä-Ruosissa mutta käytetään myös paljon muualla.