Ero sivun ”Valka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p border |
Lisäys tekstiin. Lähteinä useita rautatiealan julkaisuja mm Latvian Rautateiden 20 vuotisjuhlakirja vuodelta 1938.~~~~ |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
|huomautus= |
|huomautus= |
||
}} |
}} |
||
'''Valka''' {{lausunta|Valkapronunc.ogg}} on pieni rajakaupunki Pohjois-[[Latvia]]ssa, [[Vidzeme]]n maakunnassa ja on samalla Valkan seudun keskus. Vuoteen [[1920]] asti [[Valga]] ja Valka olivat yksi ja sama kaupunki. Se päätettiin jakaa kahden valtion välillä. Jaon suoritti eräs englantilainen eversti molempien valtioiden hyväksymänä puolueettomana henkilönä. Raja kulki keskellä Valgan / Valkan silloista pääkatua jonka pohjoispuolen varren talot olivat Virossa ja etelänpuoleiset talot Latviassa. Tositarinan mukaan uusi raja jakoi Valgan asemapäällikön oman talon kahtia ja kulki hänen makuuhuoneensa läpi jakaen sängyn paikan. Hän sai valita kumman maan kansalaisuuden hän ottaa. Asemapäällikkö valitsi Viron, koska hänen päänsä oli hänen nukkuessaan Viron puolella ja jalat Latvian puolella. Viton kruunu ei kelvannut maksuvälineenä kadun eteläpuolen liikkeissä eikä Latvian lati kadun pohjoispuolen liikkeissä. Suurempi, pohjoisempi osa kaupungista jäi [[Viro]]lle, jossa sijaitsee kaupungin keskusta ja rautatieasema. Jaon seurauksena Valgaan syntyi kaksi rautatieasemaa Viron Valga ja Latvian Valka. Latvialaiset ja virolaiset veturit käännettiin Latvian puolelle rakennetussa ratakolmiossa. Tulli- ja rajamuodollisuudet hoidettiin molemmilla asemilla aina vuoden 1940 elokuuhun saakka. Samoin kapearaiteisen rautatien junat joutuivat käyttämään aluksi naapurimaan aluetta, mutta myöhemmin sekä Viro että Latvia rakensivat omalle puolelleen rajaa omat rataosat jotka mahdollistivat virolaisille Valgan ja latvialaisille Valkan asemien käytön omissa junissaan. Tosin Valgasta Moisiokylään matkannut virolaisjuna joutui käyttämään Valgan kaupungin länsipuolella Pedelen ja Ipikin välillä Latvian aluetta miltei Moisiokylään saakka, mutta ajoi pysyhtymättä Latvian alueen läpi. Latvialainen juna puolestaan joutui ajamaan pysähtymättä Viron alueen läpi Zultenen ja Apen välillä matkallaan Valkasta Gulbeneen. Vitolaiset puolestaan hoitivat oman osansa henkilöliikenteen Valgan asemalta Monisten asemalle |
|||
'''Valka''' {{lausunta|Valkapronunc.ogg}} on pieni rajakaupunki Pohjois-[[Latvia]]ssa, [[Vidzeme]]n maakunnassa ja on samalla Valkan seudun keskus. Vuoteen [[1920]] asti [[Valga]] ja Valka olivat yksi ja sama kaupunki. Se päätettiin jakaa kahden valtion välillä. Suurempi, pohjoisempi osa kaupungista jäi [[Viro]]lle, jossa sijaitsee kaupungin keskusta ja rautatieasema. |
|||
uuden Kaagjärven kautta kiertäneen radan avulla. Aihe oli yleisen ihmettelyn aiheena 1920 ja 1930 rautatiealan lehdissä ja kirjallisuudessa. |
|||
==Historia== |
==Historia== |
||
Versio 17. kesäkuuta 2008 kello 13.18
| Valka | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| |||||
| Sijainti | |||||
| Valtio | Latvia | ||||
| Lääni | Vidzeme | ||||
| Perustamisvuosi | 1584 | ||||
| Väkiluku | 6 579 | ||||
| Pinta-ala | 14,36 km² | ||||
| Väestötiheys | 458 as./km² | ||||
| Korkeus | 61 m | ||||
| Kaupunginjohtaja | Unda Ozoliņa | ||||
| Sivusto | www.valka.lv | ||||
Valka 
kuuntele ääntämys (ohje) on pieni rajakaupunki Pohjois-Latviassa, Vidzemen maakunnassa ja on samalla Valkan seudun keskus. Vuoteen 1920 asti Valga ja Valka olivat yksi ja sama kaupunki. Se päätettiin jakaa kahden valtion välillä. Jaon suoritti eräs englantilainen eversti molempien valtioiden hyväksymänä puolueettomana henkilönä. Raja kulki keskellä Valgan / Valkan silloista pääkatua jonka pohjoispuolen varren talot olivat Virossa ja etelänpuoleiset talot Latviassa. Tositarinan mukaan uusi raja jakoi Valgan asemapäällikön oman talon kahtia ja kulki hänen makuuhuoneensa läpi jakaen sängyn paikan. Hän sai valita kumman maan kansalaisuuden hän ottaa. Asemapäällikkö valitsi Viron, koska hänen päänsä oli hänen nukkuessaan Viron puolella ja jalat Latvian puolella. Viton kruunu ei kelvannut maksuvälineenä kadun eteläpuolen liikkeissä eikä Latvian lati kadun pohjoispuolen liikkeissä. Suurempi, pohjoisempi osa kaupungista jäi Virolle, jossa sijaitsee kaupungin keskusta ja rautatieasema. Jaon seurauksena Valgaan syntyi kaksi rautatieasemaa Viron Valga ja Latvian Valka. Latvialaiset ja virolaiset veturit käännettiin Latvian puolelle rakennetussa ratakolmiossa. Tulli- ja rajamuodollisuudet hoidettiin molemmilla asemilla aina vuoden 1940 elokuuhun saakka. Samoin kapearaiteisen rautatien junat joutuivat käyttämään aluksi naapurimaan aluetta, mutta myöhemmin sekä Viro että Latvia rakensivat omalle puolelleen rajaa omat rataosat jotka mahdollistivat virolaisille Valgan ja latvialaisille Valkan asemien käytön omissa junissaan. Tosin Valgasta Moisiokylään matkannut virolaisjuna joutui käyttämään Valgan kaupungin länsipuolella Pedelen ja Ipikin välillä Latvian aluetta miltei Moisiokylään saakka, mutta ajoi pysyhtymättä Latvian alueen läpi. Latvialainen juna puolestaan joutui ajamaan pysähtymättä Viron alueen läpi Zultenen ja Apen välillä matkallaan Valkasta Gulbeneen. Vitolaiset puolestaan hoitivat oman osansa henkilöliikenteen Valgan asemalta Monisten asemalle
uuden Kaagjärven kautta kiertäneen radan avulla. Aihe oli yleisen ihmettelyn aiheena 1920 ja 1930 rautatiealan lehdissä ja kirjallisuudessa.
Historia
Keskiajalla Valka toimi Vanhan Liivinmaan parlamentin kokoontumispaikkana ja Valka vihittiin kaupungiksi vuonna 1286. 1584 se kuitenkin menetti itsenäisyytensä ja jäi Puolan ja Liettuan valtaan. Vuonna 1626 ruotsalaiset valloittivat kaupungin ja vuonna 1721 Venäjä omisti kaupungin. Ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918 saksalaiset polttivat kaupungin perinpohjaisesti. Vapaussodan voiton jälkeen Viron ja Latvian itsenäistyessä päätettiin kaupunki jakaa kahdeksi. Viro sai oman puoliskon, jonka se nimesi Valgaksi ja Latvialle jäi pienempi Valka. Nykyään Valkassa on asukkaita 6700.
Väestö
Valkan väestöstä suurin osa on luonnollisesti latvialaisia ja loput venäläisiä ja muita kansalaisuuksia. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on sen pääuskontona ollut evankelisluterilainen kristinusko. Vain pieni osa kuitenkin väestöstä on uskonnollisia, eikä juuri kukaan harjoita sitä aktiivisesti.
