Ero sivun ”Valka” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ism (keskustelu | muokkaukset) →Katso myös: osio pois, oli jo kaupunkimallineessa |
p border |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
|virallinen nimi=Valka |
|virallinen nimi=Valka |
||
|vaakuna=[[Kuva:WappenValka.png|90px]] |
|vaakuna=[[Kuva:WappenValka.png|90px]] |
||
|lippu=[[Kuva:Valkas karogs.gif|150px]] |
|lippu=[[Kuva:Valkas karogs.gif|150px|border]] |
||
|sijainti=[[Kuva:Latvia city Valka.png|200px]] |
|sijainti=[[Kuva:Latvia city Valka.png|200px]] |
||
|koordinaatit={{coor dm|57|46|N|26|00|E|type:city(6459)}} |
|koordinaatit={{coor dm|57|46|N|26|00|E|type:city(6459)}} |
||
Versio 14. toukokuuta 2008 kello 20.34
| Valka | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| |||||
| |||||
| Sijainti | |||||
| Valtio | Latvia | ||||
| Lääni | Vidzeme | ||||
| Perustamisvuosi | 1584 | ||||
| Väkiluku | 6 579 | ||||
| Pinta-ala | 14,36 km² | ||||
| Väestötiheys | 458 as./km² | ||||
| Korkeus | 61 m | ||||
| Kaupunginjohtaja | Unda Ozoliņa | ||||
| Sivusto | www.valka.lv | ||||
Valka 
kuuntele ääntämys (ohje) on pieni rajakaupunki Pohjois-Latviassa, Vidzemen maakunnassa ja on samalla Valkan seudun keskus. Vuoteen 1920 asti Valga ja Valka olivat yksi ja sama kaupunki. Se päätettiin jakaa kahden valtion välillä. Suurempi, pohjoisempi osa kaupungista jäi Virolle, jossa sijaitsee kaupungin keskusta ja rautatieasema.
Historia
Keskiajalla Valka toimi Vanhan Liivinmaan parlamentin kokoontumispaikkana ja Valka vihittiin kaupungiksi vuonna 1286. 1584 se kuitenkin menetti itsenäisyytensä ja jäi Puolan ja Liettuan valtaan. Vuonna 1626 ruotsalaiset valloittivat kaupungin ja vuonna 1721 Venäjä omisti kaupungin. Ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1918 saksalaiset polttivat kaupungin perinpohjaisesti. Vapaussodan voiton jälkeen Viron ja Latvian itsenäistyessä päätettiin kaupunki jakaa kahdeksi. Viro sai oman puoliskon, jonka se nimesi Valgaksi ja Latvialle jäi pienempi Valka. Nykyään Valkassa on asukkaita 6700.
Väestö
Valkan väestöstä suurin osa on luonnollisesti latvialaisia ja loput venäläisiä ja muita kansalaisuuksia. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on sen pääuskontona ollut evankelisluterilainen kristinusko. Vain pieni osa kuitenkin väestöstä on uskonnollisia, eikä juuri kukaan harjoita sitä aktiivisesti.
