Ero sivun ”Fononi” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p luokitus |
Myl (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Fononi''' on [[kiderakenne|kiteen]] [[energia|värähtelyenergia]]n [[kvantti]]. Fononeihin liittyvät ilmiöt ovat tärkeä osa [[tiiviin aineen fysiikka]]a, koska ne vaikuttavat [[materiaali]]n fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten [[lämmönjohtavuus|lämmönjohtavuuteen]] ja [[sähkönjohtavuus|sähkönjohtavuuteen]]. [[Lämpö|Lämmön]] [[johtuminen]] [[eriste]]essä johtuu fononiaaltojen etenemisesta, ja pitkäaaltoiset fononit vaikuttavat [[ääni|äänen]] etenemiseen [[kiinteä aine|kiinteässä]] aineessa. |
'''Fononi''' on [[kiderakenne|kiteen]] [[energia|värähtelyenergia]]n [[kvantti]]. Fononeihin liittyvät ilmiöt ovat tärkeä osa [[tiiviin aineen fysiikka]]a, koska ne vaikuttavat [[materiaali]]n fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten [[lämmönjohtavuus|lämmönjohtavuuteen]] ja [[sähkönjohtavuus|sähkönjohtavuuteen]]. [[Lämpö|Lämmön]] [[johtuminen]] [[eriste]]essä johtuu fononiaaltojen etenemisesta, ja pitkäaaltoiset fononit vaikuttavat [[ääni|äänen]] etenemiseen [[kiinteä aine|kiinteässä]] aineessa. |
||
[[Klassinen mekaniikka|Klassisen mekaniikan]] mukaan kiteen värähtely voidaan hajottaa eri värähtelyjen [[superpositio]]ksi |
[[Klassinen mekaniikka|Klassisen mekaniikan]] mukaan kiteen värähtely voidaan hajottaa eri värähtelyjen [[superpositio]]ksi. Kun näitä tiloja tarkastellaan [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaniikan]] mallein huomataan, että energiatiloilla on hiukkasominaisuuksia. Energiatilojen miehitys voidaan siis kuvata kiteessä liikkuvilla hiukkasilla, joita kutsutaan fononeiksi. [[Hiukkanen|Hiukkasina]] fononit käyttäytyvät kuten [[bosoni]]t. |
||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 5. maaliskuuta 2008 kello 16.24
Fononi on kiteen värähtelyenergian kvantti. Fononeihin liittyvät ilmiöt ovat tärkeä osa tiiviin aineen fysiikkaa, koska ne vaikuttavat materiaalin fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten lämmönjohtavuuteen ja sähkönjohtavuuteen. Lämmön johtuminen eristeessä johtuu fononiaaltojen etenemisesta, ja pitkäaaltoiset fononit vaikuttavat äänen etenemiseen kiinteässä aineessa.
Klassisen mekaniikan mukaan kiteen värähtely voidaan hajottaa eri värähtelyjen superpositioksi. Kun näitä tiloja tarkastellaan kvanttimekaniikan mallein huomataan, että energiatiloilla on hiukkasominaisuuksia. Energiatilojen miehitys voidaan siis kuvata kiteessä liikkuvilla hiukkasilla, joita kutsutaan fononeiksi. Hiukkasina fononit käyttäytyvät kuten bosonit.