Ero sivun ”Stefanin–Boltzmannin laki” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jpk (keskustelu | muokkaukset) |
laajennus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Stefanin–Boltzmannin laki''' on fysikaalinen laki, jonka mukaan [[musta kappale|mustan kappaleen]] säteilemä [[teho]] pinta-alaa kohti on suoraan verrannollinen [[lämpötila]]n neljänteen potenssiin: |
|||
'''Stefan-Boltzmannin laki''' kertoo kuinka säteilyvuo <math>\Phi</math> riippuu lämpötilasta T. Laki on johdettu [[Planckin laki mustan kappaleen säteilystä|mustan kappaleen laista]]. |
|||
| ⚫ | |||
Verrannollisuuskerrointa σ kutsutaan ''Stefanin–Boltzmannin vakioksi''. Sen arvo on |
|||
| ⚫ | |||
:<math>\sigma = \frac{2\pi^5k^4}{15c^2h^3} = (5{,}670 400 \pm 0{,}000 040) \, \cdot \, 10^{-8} \, \mathrm{\frac{W}{m^2 K^4}}</math>. |
|||
Kaavassa esiintyvää vakiota <math>\sigma</math> kutsutaan ''Stefan-Boltzmannin vakioksi''. |
|||
Siten musta kappale, jonka pinta-ala on 1 cm<sup>2</sup>, säteilee lämpötilassa 1000 K suunnilleen teholla 5,7 W. |
|||
| ⚫ | |||
Lain havaitsi kokeellisesti [[Jožef Stefan]] vuonna [[1879]]. Teoreettisesti sen johti [[termodynamiikka|termodynamiikan]] pohjalta [[Ludwig Boltzmann]] vuonna [[1884]]. Stefanin–Boltzmannin lain voi johtaa myös [[Planckin laki mustan kappaleen säteilystä|Planckin säteilylakia]] [[integrointi|integroimalla]]. |
|||
| ⚫ | |||
<!-- Kielilinkit --> |
|||
[[de:Stefan-Boltzmann-Gesetz]] |
|||
[[en:Stefan-Boltzmann law]] |
|||
[[fr:Loi de Stefan-Boltzmann]] |
|||
[[ko:슈테판-볼츠만 법칙]] |
|||
[[he:חוק סטפן-בולצמן]] |
|||
[[nl:Warmtestraling]] |
|||
[[pl:Prawo Stefana-Boltzmanna]] |
|||
[[sl:Stefan-Boltzmannov zakon]] |
|||
Versio 24. syyskuuta 2005 kello 02.02
Stefanin–Boltzmannin laki on fysikaalinen laki, jonka mukaan mustan kappaleen säteilemä teho pinta-alaa kohti on suoraan verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin:
Verrannollisuuskerrointa σ kutsutaan Stefanin–Boltzmannin vakioksi. Sen arvo on
- .
Siten musta kappale, jonka pinta-ala on 1 cm2, säteilee lämpötilassa 1000 K suunnilleen teholla 5,7 W.
Lain havaitsi kokeellisesti Jožef Stefan vuonna 1879. Teoreettisesti sen johti termodynamiikan pohjalta Ludwig Boltzmann vuonna 1884. Stefanin–Boltzmannin lain voi johtaa myös Planckin säteilylakia integroimalla.