Ero sivun ”Väyryneniitti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
it ym
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
20 331 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Vayryneniitti.JPG|thumb|Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa [[Apatiitti|fluoriapatiitti]]. Keltainen mineraali on hienojakoista [[Muskoviitti|muskoviittia]].]]
[[Kuva:Vayryneniitti.JPG|thumb|Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa [[Apatiitti|fluoriapatiitti]]. Keltainen mineraali on hienojakoista [[Muskoviitti|muskoviittia]].]]


'''Väyryneniitti''' (engl. Vayrynenite) ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]<sub>4</sub>)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[Eräjärvi|Eräjärven]] Viitaniemen [[litium]]mineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK]]:n [[geologia]]n ja [[mineralogia]]n professorin Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan.
'''Väyryneniitti''' (engl. Vayrynenite) ([[Kemiallinen_kaava|kemiallinen kaava]] [[Mangaani|Mn]][[Beryllium|Be]]([[Fosfori|P]][[Happi|O]]<sub>4</sub>)([[Hydroksidi|OH]]), [[Mangaani|mangaani]]-[[Beryllium|beryllium]][[Hydroksidi|hydroksidi]][[Fosfaatti|fosfaatti]]) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on [[Eräjärvi|Eräjärven]] Viitaniemen [[litium]]mineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty [[Geologian tutkimuskeskus|GTK]]:n [[geologia]]n ja [[mineralogia]]n professorin Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan.


Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, [[Kiteinen aine|kiteet]] ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin [[Kiderakenne|kidejärjestelmä]] on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.
Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, [[Kiteinen aine|kiteet]] ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin [[Kiderakenne|kidejärjestelmä]] on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.
Rivi 8: Rivi 8:


==Viitaniemen louhos==
==Viitaniemen louhos==
Eräjärven Viitaniemen louhoksesta on löydetty useita harvinaisia ja vaikeasti löydettäviä (tämä siksi koska mineraalit esiintyvät hajanaisesti ja hyvin pieninä rakeina, joita on vaikea löytää ilman mikroskooppitutkimuksia) mineraaleja, joita ei ole vielä löydetty mistään muualta maapallolta. Näitä ovat muun muassa [[moriniitti]] ja louhoksen mukaan nimetty [[viitaniemiitti]].
[[Eräjärvi|Eräjärven]] Viitaniemen louhoksesta on löydetty useita harvinaisia ja vaikeasti löydettäviä (tämä siksi koska mineraalit esiintyvät hajanaisesti ja hyvin pieninä rakeina, joita on vaikea löytää ilman [[mikroskooppi]]tutkimuksia) mineraaleja, joita ei ole vielä löydetty mistään muualta maapallolta. Näitä ovat muun muassa millimetrien kokoisina yksittäisinä rakeina esiintyvä [[moriniitti]] ja louhoksen mukaan nimetty, mikroskooppisen pieninä säleittäisinä kasaumina esiintyvä [[viitaniemiitti]].


Viitaniemen litiummalmiesiintymä löytyi sattumalta maanomistajan emännän marjastusmatkalla löytämien, kotiinsa tuomien kauniinvalkoisten kivien perusteella. Kivet olivat runsaasti litiumia sisältävää maasälpää, ja ne toimitettiin tutkimuksiin. Koekairausten perusteella kalliosta löydettiin rikas litiumesiintymä, ja muutaman vuoden päästä alueelle perustettiin litiumlouhos.
Viitaniemen [[litium]][[malmi]]esiintymä löytyi sattumalta [[1930-luku|1930-luvun]] alkupuolella silloisen maanomistajan emännän marjastusmatkalla löytämien, kotiinsa tuomien kauniinvalkoisten kivien perusteella. Kivet olivat runsaasti litiumia sisältävää maasälpää, ja ne toimitettiin tutkimuksiin. Koekairausten perusteella kalliosta löydettiin rikas litiumesiintymä, ja muutaman vuoden päästä alueelle perustettiin litiumlouhos. Louhos oli toiminnassa vuosina [[1935]]-[[1965]].<ref>GTK - Geologian tutkimuskeskus: Suomen maasälpäkaivokset</ref>

Louhos on nykyisin yksityisomistuksessa ja suosittu niin ammatti- kuin harrastelija[[geologi]]en retkeilykohde.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
<references/>
*[http://www.gtk.fi GTK - Geologian tutkimuskeskus]
*[http://www.gtk.fi GTK - Geologian tutkimuskeskus]
*Hytönen, Kai 1999: ''Suomen mineraalit.'' Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 9789516907454
*Hytönen, Kai 1999: ''Suomen mineraalit.'' Geologian tutkimuskeskus, Helsinki. ISBN: 9789516907454

Versio 22. tammikuuta 2008 kello 00.18

Tiedosto:Vayryneniitti.JPG
Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa fluoriapatiitti. Keltainen mineraali on hienojakoista muskoviittia.

Väyryneniitti (engl. Vayrynenite) (kemiallinen kaava MnBe(PO4)(OH), mangaani-berylliumhydroksidifosfaatti) on harvinainen fosfaattimineraali jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on Eräjärven Viitaniemen litiummineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty GTK:n geologian ja mineralogian professorin Heikki Väyrysen (1888-1952) mukaan.

Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, kiteet ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin kidejärjestelmä on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.

Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa, ja alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan. Mineraali ei sinänsä ole arvokas, mutta sen vaikean saatavuuden vuoksi sen hinta on yleensä kuitenkin korkea, kuten muitakin vastaavanlaisten harvinaisten mineraalien.

Viitaniemen louhos

Eräjärven Viitaniemen louhoksesta on löydetty useita harvinaisia ja vaikeasti löydettäviä (tämä siksi koska mineraalit esiintyvät hajanaisesti ja hyvin pieninä rakeina, joita on vaikea löytää ilman mikroskooppitutkimuksia) mineraaleja, joita ei ole vielä löydetty mistään muualta maapallolta. Näitä ovat muun muassa millimetrien kokoisina yksittäisinä rakeina esiintyvä moriniitti ja louhoksen mukaan nimetty, mikroskooppisen pieninä säleittäisinä kasaumina esiintyvä viitaniemiitti.

Viitaniemen litiummalmiesiintymä löytyi sattumalta 1930-luvun alkupuolella silloisen maanomistajan emännän marjastusmatkalla löytämien, kotiinsa tuomien kauniinvalkoisten kivien perusteella. Kivet olivat runsaasti litiumia sisältävää maasälpää, ja ne toimitettiin tutkimuksiin. Koekairausten perusteella kalliosta löydettiin rikas litiumesiintymä, ja muutaman vuoden päästä alueelle perustettiin litiumlouhos. Louhos oli toiminnassa vuosina 1935-1965.[1]

Louhos on nykyisin yksityisomistuksessa ja suosittu niin ammatti- kuin harrastelijageologien retkeilykohde.

Lähteet

  1. ↑ GTK - Geologian tutkimuskeskus: Suomen maasälpäkaivokset

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Väyryneniitti&oldid=4157800”