Ero sivun ”Faaraokoira” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rei-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: hu:Fáraókutya
kuva, commons-linkki, viitteet tarkemmin
Rivi 3: Rivi 3:
kuva=[[Kuva:Pies faraona e34.jpg|250px]]|
kuva=[[Kuva:Pies faraona e34.jpg|250px]]|
alkuperämaa=[[Malta]]|
alkuperämaa=[[Malta]]|
määrä=Suomessa rekisteröity noin 500 yksilöä|
määrä=Suomessa rekisteröity noin 500 yksilöä<ref>[http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?Lang=fi&R=248 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä] (Suomen Kennelliitto, luettu 26.10.2007)</ref>|
syntyaika=yli 5000 vuotta|
syntyaika=yli 5&nbsp;000 vuotta sitten|
alkuperäinen käyttö=metsästys, vartioiminen|
alkuperäinen käyttö=metsästys, vartioiminen|
nykyinen käyttö=seura- ja harrastuskoira|
nykyinen käyttö=seura- ja harrastuskoira|
Rivi 15: Rivi 15:
}}
}}


'''Faaraokoira''' on vinttikoiramainen koirarotu, joka kuuluu [[pystykorva|pystykorviin]] eli [[FCI-roturyhmä|FCI:n roturyhmään]] 5. Faaraokoira on metsästyskoira, joka käyttää metsästäessään sekä näköä, kuuloa että vainua. Se soveltuu riistan ajamiseen avoimessa maastossa. Luurankojäännöslöytöjen avulla on saatu selville, että faaraokoiran tyyppisiä koiria on käytetty Egyptissä mm. kaniinimetsästykseen ja hautakammioiden sekä temppeleiden vartiointiin. Faaraokoira on kuitenkin maltalainen rotu, sillä faaraokoiria kulkeutui foinikialaisten mukana Maltan saarelle, jossa rotu säilyi eristyksissä vuosisatoja. Maltalaiset ovat säilyttäneet rodun puhtaana näihin päiviin asti.
'''Faaraokoira''' on [[vinttikoira]]mainen [[koirarotu]], joka kuuluu [[pystykorva|pystykorviin]] eli [[FCI-roturyhmä|FCI:n roturyhmään]] 5. Faaraokoira on metsästyskoira, joka käyttää metsästäessään sekä näköä, kuuloa että vainua. Se soveltuu riistan ajamiseen avoimessa maastossa. Muinaisessa [[Egypti]]ssä faaraokoiran tyyppisiä koiria on käytetty muun muassa kaniininmetsästykseen ja hautakammioiden sekä temppeleiden vahtimiseen<ref name="lindroos">[http://www.farkkukerho.net/index.php?p=farkku_luonne Sini Lindroos: Faaraokoira – koiramaailman klovni]. Suomen Faaraokoirat ry, luettu 26. lokakuuta 2007</ref> Faaraokoira on kuitenkin [[malta]]lainen rotu, sillä faaraokoiria kulkeutui [[foinikialaiset|foinikialaisten]] mukana Maltan saarelle, jossa rotu säilyi eristyksissä vuosisatoja. Maltalaiset ovat säilyttäneet rodun puhtaana näihin päiviin asti.


==Ulkonäkö==
==Ulkonäkö==


Faaraokoira on keskikokoinen ja ylväsryhtinen koira. Ruumiinrakenteeltaan se on korkeuttaan hieman pidempi, voimakas mutta hoikka ja notkea. Faaraokoira on hyvin nopea, ja sen liikkeet ovat kevyet ja vapaat. Koiran ilme on valpas. Korvat ovat suuret, ohuet, pystyt ja hyvin liikkuvat.
Faaraokoira on keskikokoinen ja ylväsryhtinen koira. Se on hyvin nopea, liikkeet ovat kevyet ja vapaat. Koiran ilme on valpas. Väriltään faaraokoirat ovat kullan- tai punaruskeita, ja valkoinen hännänpää on erittäin toivottu ominaisuus. Lisäksi koiralla sallitaan valkoisia merkkejä rinnassa ja varpaissa sekä kapea juova pään keskilinjalla. Säkäkorkeutta toivotaan uroksilta 56 cm ja nartuilta 53 cm. Karvapeite on lyhyt ja kiiltävä eikä hapsuja esiinny. Karvanlaatu vaihtelee sileästä karheaan.

Koiran karvapeite on lyhyt ja kiiltävä eikä hapsuja esiinny. Karvanlaatu vaihtelee sileästä karheaan. Väriltään faaraokoirat ovat kullan- tai punaruskeita, ja valkoinen hännänpää on erittäin toivottu ominaisuus. Lisäksi koiralla sallitaan valkoisia merkkejä rinnassa ja varpaissa sekä kapea juova pään keskilinjalla. Säkäkorkeutta toivotaan uroksilta 56 cm ja nartuilta 53 cm.


==Luonne ja käyttäytyminen==
==Luonne ja käyttäytyminen==


Faaraokoiran luonteessa on omatoimisen metsästyskoiran itsenäisyyttä ja sitä leimaa alkukantaisuus. Faaraokoira oppii uusia asioita helposti, <ref>suomen faaraokoirat ry</ref> mutta sen motivoiminen voi olla hankalaa.<ref>suomen faaraokoirat ry</ref> Lisäksi ne tarvitsevat paljon motivaatiota, jotta ne jaksavat työskennellä pitkäkestoisesti.<ref>suomen faaraokoirat ry</ref> Faaraokoira voi olla hieman pidättyväinen vieraita kohtaan. Rodussa ilmenee erikoinen piirre: jouduttuuaan hämilleen koira punastuu, jolloin sen korvat ja nenä muuttuvat hehkuvan punaisiksi.<ref>suomen faaraokoirat ry</ref>
Faaraokoiran luonteessa on omatoimisen metsästyskoiran itsenäisyyttä ja sitä leimaa alkukantaisuus. Faaraokoira oppii uusia asioita helposti, mutta sen motivoiminen voi olla hankalaa. Motivaation ylläpitäminen on tärkeää, jotta koira jaksaa työskennellä pitkäkestoisesti. Vieraisiin faaraokoira saattaa suhtautua hieman pidättyväisesti. Rodussa ilmenee erikoinen piirre: jouduttuaan hämilleen koira punastuu, jolloin sen korvat ja nenä muuttuvat hehkuvan punaisiksi.<ref name="lindroos" />


Faaraokoirat eivät ole menettäneet luontaista metsästysviettiään. Faaraokoirat tarvitsevat paljon liikuntaa, ja ulos päästyään ne monesti villiintyvät. Sisällä ne kuitenkin ovat lauhkeita kuin lampaat, jos ne on siihen opetettu. Aikuisen faaraokoiran tulisi olla maltillinen ja itsenäinen.<ref>suomen faaraokoirat ry</ref> Faaraokoira kiintyy perheeseensä syvästi.<ref>suomen faaraokoirat ry</ref> Se on uskollinen lauman jäsenilleen ja haluaan olla siellä missä muutkin jäsenet ovat. Rotu tulee yleisesti hyvin toimeen lasten ja muiden eläinten kanssa.
Faaraokoirat eivät ole menettäneet luontaista metsästysviettiään. Ne tarvitsevat paljon liikuntaa, ja ulos päästyään ne monesti villiintyvät. Sisällä ne kuitenkin ovat lauhkeita kuin lampaat, jos ne on siihen opetettu. Aikuisen faaraokoiran tulisi olla maltillinen ja itsenäinen. Faaraokoira kiintyy perheeseensä syvästi. Se on uskollinen laumansa jäsenille ja haluaa olla yhdessä heidän kanssaan. Rotu tulee yleisesti hyvin toimeen lasten ja muiden eläinten kanssa.<ref name="lindroos" />


Faaraokoiria on luonnetestattu maassamme liian vähän, jotta tuloksista voisi tehdä yleistyksiä.
Faaraokoiria on luonnetestattu Suomessa liian vähän, jotta tuloksista voisi tehdä yleistyksiä.


== Alkuperä ==
=== Harrastukset ===


Omimmillaan faaraokoira on vinttikoirien rata- ja maastojuoksukilpailuissa, joista maastojuoksukilpailut ovat rodun keskuudessa suositumpia. Lisäksi niitä nähdään yhä enenevissä määrin myös näyttelykehissä. Suomessa agilityssä ja tokossa faaraokoirat ovat harvinaisuuksia. Faaraokoirilla ei myöskään ole PK-oikeuksia, joten ne eivät saa osallistua palveluskoirakisoihin, mikä ei tietenkään estä "omaksi iloksi" harrastamista.
Kuten rodun nimestä voimme päätellä, uskotaan faaraokoiran polveutuvan muinaisesta Egyptistä. Sen todellista alkuperää ei voida varmuudella jäljittää, mutta tosiasia kuitenkin on, että faaraokoira on hyvin vanha koirarotu. Sen olemassaolosta on merkkejä jopa 5000 vuoden takaa. Sen kuvia ja muumioituja faaraokoiria löytyy [[Egypti]]ssä olevista haudoista ja rodusta on mainintoja vanhoissa kirjoituksissa. Rotua käytettiin metsästyksessä sekä hautojen ja [[temppeli]]en vartijana. Jopa Tutankhamonin haudasta on löydetty muumioitu faaraokoiraa muistuttava koira.


== Alkuperä ==
Faaraokoirat kulkeutuivat foinikialaisten mukana ympäri Välimeren aluetta, myös Maltalle jossa rotua alettiin käyttämään kaniinin metsästykseen. Nykyään sitä käytetään siellä myös paimennukseen sekä vartiointiin. Eristyneissä oloissa rodun tyyppi säilyi ja vahvistui. 1920-luvulla rotua vietiin Englantiin ja 1960-luvulla rotu oli vakiintunut ja levinnyt muuallekin maailmaan. Vuonna 1978 rotu nimettiin Maltan kansalliskoiraksi. Suomeen ensimmäiset faaraokoirat tulivat vuonna 1972.
[[Kuva:Pies faraona e34 corected parka.jpg|thumb|240px|Faaraokoirauros vasemmalla ja narttu oikealla]]


Kuten rodun nimestä voimme päätellä, faaraokoiran uskotaan polveutuvan muinaisesta Egyptistä. Sen todellista alkuperää ei voida varmuudella jäljittää, mutta tosiasia kuitenkin on, että faaraokoira on hyvin vanha koirarotu. Sen olemassaolosta on merkkejä jopa 5&nbsp;000 vuoden takaa. Sen kuvia ja muumioituja faaraokoiria löytyy [[Egypti]]ssä olevista haudoista ja rodusta on mainintoja vanhoissa kirjoituksissa. Rotua käytettiin metsästyksessä sekä hautojen ja [[temppeli]]en vartijana. Jopa Tutankhamonin haudasta on löydetty muumioitu faaraokoiraa muistuttava koira.
== Nykytilanne ==


Faaraokoirat kulkeutuivat foinikialaisten mukana ympäri [[Välimeri|Välimeren]] aluetta, myös Maltalle jossa rotua alettiin käyttämään kaniinin metsästykseen. Nykyään sitä käytetään siellä myös paimennukseen sekä vartiointiin. Eristyneissä oloissa rodun tyyppi säilyi ja vahvistui. 1920-luvulla rotua vietiin Englantiin ja 1960-luvulla rotu oli vakiintunut ja levinnyt muuallekin maailmaan. Vuonna 1978 rotu nimettiin Maltan kansalliskoiraksi. Suomeen ensimmäiset faaraokoirat tulivat vuonna 1972.
Suomessa ja muualla maailmalla se on nykyään käytössä seura- ja harrastuskoirana, mutta yhä edelleen maltalaiset käyttävät sitä kaniininmetsästykseen, paimentamiseen ja talojen vahtimiseen. Faaraokoiran suosio on kasvussa, mutta se on kuitenkin vielä harvinaisuus kotimaansa ulkopuolella. Merkittäviä faaraokoira maita ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ruotsi ja Malta. Suomessa rekisteröidään keskimäärin noin 16 pentua vuodessa.


== Harrastukset ==
=== Nykytilanne ===


Suomessa ja muualla maailmassa faaraokoira on nykyään käytössä seura- ja harrastuskoirana, mutta yhä edelleen maltalaiset käyttävät sitä kaniininmetsästykseen, paimentamiseen ja talojen vahtimiseen. Faaraokoiran suosio on kasvussa, mutta se on kuitenkin vielä harvinaisuus kotimaansa ulkopuolella. Merkittäviä faaraokoiramaita ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ruotsi ja Malta. Suomessa rekisteröidään keskimäärin noin 16 pentua vuodessa.
Omimmillaan faaraokoira on vinttikoirien rata- ja maastojuoksukilpailuissa, joista maastojuoksukilpailut ovat rodun keskuudessa suositumpia. Lisäksi niitä nähdään yhä enenevissä määrin myös näyttelykehissä. Suomessa agilityssä ja tokossa faaraokoirat ovat harvinaisuuksia. Faaraokoirilla ei myöskään ole PK-oikeuksia, joten ne eivät saa osallistua palveluskoira kisoihin, mikä ei tietenkään estä "omaksi iloksi" harrastamista.


== Terveys ==
== Terveys ==


Faaraokoirien terveystilanne on hyvä. Rodulla esiintyy vähän sairauksia. Rodussa ilmenee kuitenkin jonkun verran hammaspuutoksia, allergioita ja muita ongelmia/sairauksia yksittäistapauksina, kuten suolistotulehdusta. Faaraokoirien silmiä on tutkittu hyvin vähän, mutta viime vuosien aikana on todettu jokunen Cilia aberranta ja muutama tulkinnanvarainen Membrana pupillaris persistens. Faaraokoirat eivät ole mukana kennelliiton PEVISA-ohjelmassa.
Faaraokoirien terveystilanne on hyvä. Rodulla esiintyy vähän sairauksia. Rodussa ilmenee kuitenkin jonkun verran hammaspuutoksia, allergioita ja muita ongelmia tai sairauksia yksittäistapauksina, kuten suolistotulehdusta. Faaraokoirien silmiä on tutkittu hyvin vähän, mutta viime vuosien aikana on todettu jokunen Cilia aberranta ja muutama tulkinnanvarainen Membrana pupillaris persistens. Faaraokoirat eivät ole mukana kennelliiton [[PEVISA]]-ohjelmassa.


Faaraokoirat ovat syvärintaisia koiria, joten ne kuuluvat mahalaukunlaajentuma ja -kiertymä riskirotuihin. Näitä on esiintynyt kuitenkin vain yksittäistapauksina. Faaraokoiran kanssa toimittaessa syvärintaisuus on siltikin hyvä ottaa huomioon, erityisesti liikunnan ja ruokinnan yhteydessä.
Faaraokoirat ovat syvärintaisia koiria, joten ne kuuluvat riskirotuihin mahalaukunlaajentuman ja -kiertymän suhteen. Näitä on esiintynyt kuitenkin vain yksittäistapauksina. Faaraokoiran kanssa toimittaessa syvärintaisuus on siltikin hyvä ottaa huomioon, erityisesti liikunnan ja ruokinnan yhteydessä.


Pienen kannan vuoksi faaraokoirien keskimääräinen sukusiitosprosentti on melko korkea. Kymmenen viimevuoden keskiarvo on 5,6%.
Pienen kannan vuoksi faaraokoirien keskimääräinen sukusiitosprosentti on melko korkea. Kymmenen viime vuoden keskiarvo on 5,6&nbsp;%.


==Lähteet==
==Lähteet==
{{commons|Pharaoh Hound|faaraokoira}}

*Carl-Johan Adlercreutz. 2003. Karisto Oy. Koirarotujen maailma
*Carl-Johan Adlercreutz. 2003. Karisto Oy. Koirarotujen maailma
*[http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/64C7C42C-8A86-422D-8969-BFBE196251B9/0/faaraokoira.pdf Suomen Kennelliiton rotumääritelmä] (pdf)
*[http://www.farkkukerho.net Suomen faaraokoirat ry]
*[http://www.farkkukerho.net Suomen faaraokoirat ry]


=== Viitteet ===
<references/>


<references/>
== Aiheesta muualla ==


*[http://www.kennelliitto.fi/NR/rdonlyres/64C7C42C-8A86-422D-8969-BFBE196251B9/0/faaraokoira.pdf Suomen Kennelliitto: Faaraokoira] (pdf)
[[Luokka:Koirarodut]]
[[Luokka:Koirarodut]]
[[Luokka:Vinttikoirat]]
[[Luokka:Vinttikoirat]]

Versio 26. lokakuuta 2007 kello 21.39

Faaraokoira
[[Tiedosto:|250px|]]
Avaintiedot
Alkuperämaa Malta
Määrä Suomessa rekisteröity noin 500 yksilöä[1]
Rodun syntyaika yli 5 000 vuotta sitten
Alkuperäinen käyttö metsästys, vartioiminen
Nykyinen käyttö seura- ja harrastuskoira
Muita nimityksiä farkku
FCI-luokitus ryhmä 5
Ulkonäkö
Paino noin 22 kg
Säkäkorkeus urosten ihannesäkäkorkeus 56 cm, narttujen 53 cm
Väritys kullan- tai punaruskea

Faaraokoira on vinttikoiramainen koirarotu, joka kuuluu pystykorviin eli FCI:n roturyhmään 5. Faaraokoira on metsästyskoira, joka käyttää metsästäessään sekä näköä, kuuloa että vainua. Se soveltuu riistan ajamiseen avoimessa maastossa. Muinaisessa Egyptissä faaraokoiran tyyppisiä koiria on käytetty muun muassa kaniininmetsästykseen ja hautakammioiden sekä temppeleiden vahtimiseen[2] Faaraokoira on kuitenkin maltalainen rotu, sillä faaraokoiria kulkeutui foinikialaisten mukana Maltan saarelle, jossa rotu säilyi eristyksissä vuosisatoja. Maltalaiset ovat säilyttäneet rodun puhtaana näihin päiviin asti.

Ulkonäkö

Faaraokoira on keskikokoinen ja ylväsryhtinen koira. Ruumiinrakenteeltaan se on korkeuttaan hieman pidempi, voimakas mutta hoikka ja notkea. Faaraokoira on hyvin nopea, ja sen liikkeet ovat kevyet ja vapaat. Koiran ilme on valpas. Korvat ovat suuret, ohuet, pystyt ja hyvin liikkuvat.

Koiran karvapeite on lyhyt ja kiiltävä eikä hapsuja esiinny. Karvanlaatu vaihtelee sileästä karheaan. Väriltään faaraokoirat ovat kullan- tai punaruskeita, ja valkoinen hännänpää on erittäin toivottu ominaisuus. Lisäksi koiralla sallitaan valkoisia merkkejä rinnassa ja varpaissa sekä kapea juova pään keskilinjalla. Säkäkorkeutta toivotaan uroksilta 56 cm ja nartuilta 53 cm.

Luonne ja käyttäytyminen

Faaraokoiran luonteessa on omatoimisen metsästyskoiran itsenäisyyttä ja sitä leimaa alkukantaisuus. Faaraokoira oppii uusia asioita helposti, mutta sen motivoiminen voi olla hankalaa. Motivaation ylläpitäminen on tärkeää, jotta koira jaksaa työskennellä pitkäkestoisesti. Vieraisiin faaraokoira saattaa suhtautua hieman pidättyväisesti. Rodussa ilmenee erikoinen piirre: jouduttuaan hämilleen koira punastuu, jolloin sen korvat ja nenä muuttuvat hehkuvan punaisiksi.[2]

Faaraokoirat eivät ole menettäneet luontaista metsästysviettiään. Ne tarvitsevat paljon liikuntaa, ja ulos päästyään ne monesti villiintyvät. Sisällä ne kuitenkin ovat lauhkeita kuin lampaat, jos ne on siihen opetettu. Aikuisen faaraokoiran tulisi olla maltillinen ja itsenäinen. Faaraokoira kiintyy perheeseensä syvästi. Se on uskollinen laumansa jäsenille ja haluaa olla yhdessä heidän kanssaan. Rotu tulee yleisesti hyvin toimeen lasten ja muiden eläinten kanssa.[2]

Faaraokoiria on luonnetestattu Suomessa liian vähän, jotta tuloksista voisi tehdä yleistyksiä.

Harrastukset

Omimmillaan faaraokoira on vinttikoirien rata- ja maastojuoksukilpailuissa, joista maastojuoksukilpailut ovat rodun keskuudessa suositumpia. Lisäksi niitä nähdään yhä enenevissä määrin myös näyttelykehissä. Suomessa agilityssä ja tokossa faaraokoirat ovat harvinaisuuksia. Faaraokoirilla ei myöskään ole PK-oikeuksia, joten ne eivät saa osallistua palveluskoirakisoihin, mikä ei tietenkään estä "omaksi iloksi" harrastamista.

Alkuperä

Faaraokoirauros vasemmalla ja narttu oikealla

Kuten rodun nimestä voimme päätellä, faaraokoiran uskotaan polveutuvan muinaisesta Egyptistä. Sen todellista alkuperää ei voida varmuudella jäljittää, mutta tosiasia kuitenkin on, että faaraokoira on hyvin vanha koirarotu. Sen olemassaolosta on merkkejä jopa 5 000 vuoden takaa. Sen kuvia ja muumioituja faaraokoiria löytyy Egyptissä olevista haudoista ja rodusta on mainintoja vanhoissa kirjoituksissa. Rotua käytettiin metsästyksessä sekä hautojen ja temppelien vartijana. Jopa Tutankhamonin haudasta on löydetty muumioitu faaraokoiraa muistuttava koira.

Faaraokoirat kulkeutuivat foinikialaisten mukana ympäri Välimeren aluetta, myös Maltalle jossa rotua alettiin käyttämään kaniinin metsästykseen. Nykyään sitä käytetään siellä myös paimennukseen sekä vartiointiin. Eristyneissä oloissa rodun tyyppi säilyi ja vahvistui. 1920-luvulla rotua vietiin Englantiin ja 1960-luvulla rotu oli vakiintunut ja levinnyt muuallekin maailmaan. Vuonna 1978 rotu nimettiin Maltan kansalliskoiraksi. Suomeen ensimmäiset faaraokoirat tulivat vuonna 1972.

Nykytilanne

Suomessa ja muualla maailmassa faaraokoira on nykyään käytössä seura- ja harrastuskoirana, mutta yhä edelleen maltalaiset käyttävät sitä kaniininmetsästykseen, paimentamiseen ja talojen vahtimiseen. Faaraokoiran suosio on kasvussa, mutta se on kuitenkin vielä harvinaisuus kotimaansa ulkopuolella. Merkittäviä faaraokoiramaita ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ruotsi ja Malta. Suomessa rekisteröidään keskimäärin noin 16 pentua vuodessa.

Terveys

Faaraokoirien terveystilanne on hyvä. Rodulla esiintyy vähän sairauksia. Rodussa ilmenee kuitenkin jonkun verran hammaspuutoksia, allergioita ja muita ongelmia tai sairauksia yksittäistapauksina, kuten suolistotulehdusta. Faaraokoirien silmiä on tutkittu hyvin vähän, mutta viime vuosien aikana on todettu jokunen Cilia aberranta ja muutama tulkinnanvarainen Membrana pupillaris persistens. Faaraokoirat eivät ole mukana kennelliiton PEVISA-ohjelmassa.

Faaraokoirat ovat syvärintaisia koiria, joten ne kuuluvat riskirotuihin mahalaukunlaajentuman ja -kiertymän suhteen. Näitä on esiintynyt kuitenkin vain yksittäistapauksina. Faaraokoiran kanssa toimittaessa syvärintaisuus on siltikin hyvä ottaa huomioon, erityisesti liikunnan ja ruokinnan yhteydessä.

Pienen kannan vuoksi faaraokoirien keskimääräinen sukusiitosprosentti on melko korkea. Kymmenen viime vuoden keskiarvo on 5,6 %.

Lähteet

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta faaraokoira.

Viitteet

  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto, luettu 26.10.2007)
  2. a b c Sini Lindroos: Faaraokoira – koiramaailman klovni. Suomen Faaraokoirat ry, luettu 26. lokakuuta 2007