Ero sivun ”Palkki (rakennusosa)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p typo |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Palkin''' tehtävä rakenteessa on yleensä kannatella ylempiä rakenteita kuten lattialaattaa, välipohjaa, yläpohjaa, kattoa, ovi- tai ikkuna-aukkoa. |
'''Palkin''' tehtävä rakenteessa on yleensä kannatella ylempiä rakenteita kuten lattialaattaa, välipohjaa, yläpohjaa, kattoa, ovi- tai ikkuna-aukkoa. |
||
Palkki on korkeampi kuin sen leveys. Palkkeja valmistetaan yleisesti puusta, betonista ja metalleista. Yleisin palkin valmistusmateriaali Suomessa talonrakentamisessa on [[Puu]]. Muita palkkimateriaaleja ovat [[betoni]],[[teräs]] ja [[alumiini]]. |
|||
Palkkien yleisin valmistusmateriaali talonrakentamisessa on [[betoni]]. Betonin etuna on sen muotoilun helppous. Muita palkkimateriaaleja ovat [[teräs]], puu ja [[alumiini]]. Alumiinista tehdään nykyisin kantavia rakenteita käyttämällä [[laser]][[hitsaus]]ta ja hitsaamalla alumiinilevyt kotelorakenteiksi, jolloin saadaan merkittävästi kantavuutta lisää. Myös [[muovi]]n käyttö on lisääntynyt rakentamisessa ja nykyisin myös kantavia rakenteita onkin valmistettu muovista, mutta vasta tulevaisuudessa nähdään, että yleistyykö se. |
|||
'''Palkkityyppejä''' |
|||
*Umpipalkki (massiivipalkki) |
|||
*I-palkki |
|||
*Kotelopalkki |
|||
'''Puupalkit''' |
|||
Yleisin puusta tehty on massiivipuinen palkki joka on tehty yhdestä palasta. Massiivipuu palkit luokitellaan lujuutensa mukaan neljään luokkaan (T18, T24, T30, T40) mitä isompi numero sitä jäykempi/kestävämpi palkki on. Koneella lajitellut palkit merkitään M kirjaimella (esim. MT24). |
|||
Liimapuupalkki on lamelleista liimaamalla tehty kerrosrakenne. Palkissa on vähintään 4 lamellia. Palkin ylin ja alin lamelli ovat suurimmassa rasituksessa joten niiden lujuuteen tulee kiinnittää suurin huomio. Liimapuu on yleisimmin lujuusluokkaa L40, joka vastaa eurooppalaista GL32 luokkaa. |
|||
'''Teräsbetonipalkit''' |
|||
Teräsbetonipalkit voidaan valmistaa työmaalla tai tehtaassa. Palkissa on kaksi osaa joiden tehtävä on eri. Metallin(harjateräs/vaijeri...) tehtävänä on ottaa vastaan veto ja betonin puristus. Betonin vetolujuus on heikko mutta puristuslujuus sen sijaan erittäin hyvä. Pakissa puristus sijoittuu palkin yläreunaan ja veto taas alareunaan, siitä seuraa se että harjateräkset on sijoitettu pääosin palkin alapintaan, vähintään 20 mm suojaavan betonikerroksen sisään. |
|||
'''Metallipalkit''' |
|||
Metalleista yleisin materiaali josta palkkeja valmistetaan on teräs. Teräksen käyttö on yleistä. |
|||
Alumiinista tehdään nykyisin kantavia rakenteita käyttämällä [[laser]][[hitsaus]]ta ja hitsaamalla alumiinilevyt kotelorakenteiksi, jolloin saadaan merkittävästi kantavuutta lisää. |
|||
'''Muut materiaalit''' |
|||
Myös [[muovi]]n käyttö on lisääntynyt rakentamisessa ja nykyisin myös kantavia rakenteita onkin valmistettu muovista, mutta vasta tulevaisuudessa nähdään, että yleistyykö se. |
|||
Ennen palkkeja tehtiin myös kivestä, mutta nykyään kivenkäyttö perustuu enemmänkin ulkonäköön kuin sen kykyyn kantaa kuormia (pl. puristus) |
|||
Silloissa palkkia käytetään usein pääkannattimena, jonka tehtävä on siirtää sillan kuormat maatuille. Siltoja nimetään usein palkkityypin mukaan kuten kotelopalkkisilta, ulokekotelopalkkisilta ja teräspalkkisilta. Vanhemmissa silloissa on Suomessakin käytetty puupalkkeja. |
Silloissa palkkia käytetään usein pääkannattimena, jonka tehtävä on siirtää sillan kuormat maatuille. Siltoja nimetään usein palkkityypin mukaan kuten kotelopalkkisilta, ulokekotelopalkkisilta ja teräspalkkisilta. Vanhemmissa silloissa on Suomessakin käytetty puupalkkeja. |
||
Versio 23. syyskuuta 2007 kello 17.17
Palkin tehtävä rakenteessa on yleensä kannatella ylempiä rakenteita kuten lattialaattaa, välipohjaa, yläpohjaa, kattoa, ovi- tai ikkuna-aukkoa.
Palkki on korkeampi kuin sen leveys. Palkkeja valmistetaan yleisesti puusta, betonista ja metalleista. Yleisin palkin valmistusmateriaali Suomessa talonrakentamisessa on Puu. Muita palkkimateriaaleja ovat betoni,teräs ja alumiini.
Palkkityyppejä
- Umpipalkki (massiivipalkki)
- I-palkki
- Kotelopalkki
Puupalkit
Yleisin puusta tehty on massiivipuinen palkki joka on tehty yhdestä palasta. Massiivipuu palkit luokitellaan lujuutensa mukaan neljään luokkaan (T18, T24, T30, T40) mitä isompi numero sitä jäykempi/kestävämpi palkki on. Koneella lajitellut palkit merkitään M kirjaimella (esim. MT24).
Liimapuupalkki on lamelleista liimaamalla tehty kerrosrakenne. Palkissa on vähintään 4 lamellia. Palkin ylin ja alin lamelli ovat suurimmassa rasituksessa joten niiden lujuuteen tulee kiinnittää suurin huomio. Liimapuu on yleisimmin lujuusluokkaa L40, joka vastaa eurooppalaista GL32 luokkaa.
Teräsbetonipalkit
Teräsbetonipalkit voidaan valmistaa työmaalla tai tehtaassa. Palkissa on kaksi osaa joiden tehtävä on eri. Metallin(harjateräs/vaijeri...) tehtävänä on ottaa vastaan veto ja betonin puristus. Betonin vetolujuus on heikko mutta puristuslujuus sen sijaan erittäin hyvä. Pakissa puristus sijoittuu palkin yläreunaan ja veto taas alareunaan, siitä seuraa se että harjateräkset on sijoitettu pääosin palkin alapintaan, vähintään 20 mm suojaavan betonikerroksen sisään.
Metallipalkit
Metalleista yleisin materiaali josta palkkeja valmistetaan on teräs. Teräksen käyttö on yleistä.
Alumiinista tehdään nykyisin kantavia rakenteita käyttämällä laserhitsausta ja hitsaamalla alumiinilevyt kotelorakenteiksi, jolloin saadaan merkittävästi kantavuutta lisää.
Muut materiaalit
Myös muovin käyttö on lisääntynyt rakentamisessa ja nykyisin myös kantavia rakenteita onkin valmistettu muovista, mutta vasta tulevaisuudessa nähdään, että yleistyykö se.
Ennen palkkeja tehtiin myös kivestä, mutta nykyään kivenkäyttö perustuu enemmänkin ulkonäköön kuin sen kykyyn kantaa kuormia (pl. puristus)
Silloissa palkkia käytetään usein pääkannattimena, jonka tehtävä on siirtää sillan kuormat maatuille. Siltoja nimetään usein palkkityypin mukaan kuten kotelopalkkisilta, ulokekotelopalkkisilta ja teräspalkkisilta. Vanhemmissa silloissa on Suomessakin käytetty puupalkkeja.
Malline:Tynkä/Rakentaminen