Ero sivun ”Asianajotoimisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Aiheesta muualla: poistettu tarpeeton luokka |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Asianajotoimisto''' on oikeusalan palveluita tarjoava yritys, jonka tulee asianajajalain mukaan aina olla asianajajan tai asianajajien omistama. [[Asianajaja]]n ammattinimikettä saa käyttää vain [[Suomen Asianajajaliitto]]on kuuluva lakimies. Asianajaja on aina henkilökohtaisessa vastuussa toimiston |
'''Asianajotoimisto''' on oikeusalan palveluita tarjoava yritys, jonka tulee asianajajalain mukaan aina olla asianajajan tai asianajajien omistama. [[Asianajaja]]n ammattinimikettä saa käyttää vain [[Suomen Asianajajaliitto]]on kuuluva lakimies. Asianajaja on aina henkilökohtaisessa vastuussa toimiston asiakkaalle huolimattomuudella aiheutetusta vahingosta, vaikka toimisto olisi osakeyhtiömuotoinen. Asianajotoimistolla on oltava [[vastuuvakuutus]] asiakkaalle aiheutetun vahingon varalta. |
||
Suomen suurimmissa asianajotoimistoissa oli yli sata lakimiestä. Valtaosassa toimistoja on kuitenkin vain yksi tai kaksi lakimiestä. |
Suomen suurimmissa asianajotoimistoissa oli yli sata lakimiestä. Valtaosassa toimistoja on kuitenkin vain yksi tai kaksi lakimiestä. |
||
Suomessa on myös valtion omistamia julkisia oikeusaputoimistoja. Niissä toimivat julkiset |
Suomessa on myös valtion omistamia julkisia oikeusaputoimistoja. Niissä toimivat julkiset oikeuisavustajat voivat olla myös Asianajajaliiton jäseniä, eli asianajajia. Sen sijaan [[lakiasiaintoimisto|lakiasiantoimistoissa]] työskentelevät lakimiehet eivät ole asianajajia, eivätkä ole julkisen valvonnan alaisia. Niissä vastuu asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta voi rajautua vain yhtiön osakepääomaan, eikä vastuuvakuutusta välttämättä ole. |
||
Suomessa on hieman yli 1000 asianajotoimistoa. |
Suomessa on hieman yli 1000 asianajotoimistoa. |
||
Versio 25. elokuuta 2007 kello 16.51
Asianajotoimisto on oikeusalan palveluita tarjoava yritys, jonka tulee asianajajalain mukaan aina olla asianajajan tai asianajajien omistama. Asianajajan ammattinimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliittoon kuuluva lakimies. Asianajaja on aina henkilökohtaisessa vastuussa toimiston asiakkaalle huolimattomuudella aiheutetusta vahingosta, vaikka toimisto olisi osakeyhtiömuotoinen. Asianajotoimistolla on oltava vastuuvakuutus asiakkaalle aiheutetun vahingon varalta.
Suomen suurimmissa asianajotoimistoissa oli yli sata lakimiestä. Valtaosassa toimistoja on kuitenkin vain yksi tai kaksi lakimiestä.
Suomessa on myös valtion omistamia julkisia oikeusaputoimistoja. Niissä toimivat julkiset oikeuisavustajat voivat olla myös Asianajajaliiton jäseniä, eli asianajajia. Sen sijaan lakiasiantoimistoissa työskentelevät lakimiehet eivät ole asianajajia, eivätkä ole julkisen valvonnan alaisia. Niissä vastuu asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta voi rajautua vain yhtiön osakepääomaan, eikä vastuuvakuutusta välttämättä ole.
Suomessa on hieman yli 1000 asianajotoimistoa.