Ero sivun ”Virtausmekaniikka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Soulbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: ar, da, he, hr, id, nl, nn, no, sk, sv, ta, vi poisti: ja muokkasi: cs
Chobot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: fa, it, ja, ko, om
Rivi 36: Rivi 36:
[[en:Fluid mechanics]]
[[en:Fluid mechanics]]
[[es:Mecánica de fluidos]]
[[es:Mecánica de fluidos]]
[[fa:مکانیک شاره‌ها]]
[[fr:Mécanique des fluides]]
[[fr:Mécanique des fluides]]
[[ko:유체역학]]
[[hr:Mehanika fluida]]
[[hr:Mehanika fluida]]
[[it:Meccanica dei fluidi]]
[[he:מכניקת הזורמים]]
[[he:מכניקת הזורמים]]
[[nl:Stromingsleer]]
[[nl:Stromingsleer]]
[[ja:流体力学]]
[[no:Fluidmekanikk]]
[[no:Fluidmekanikk]]
[[nn:Fluidmekanikk]]
[[nn:Fluidmekanikk]]
[[om:Fluid mechanics]]
[[pl:Mechanika płynów]]
[[pl:Mechanika płynów]]
[[pt:Mecânica dos fluidos]]
[[pt:Mecânica dos fluidos]]

Versio 19. heinäkuuta 2007 kello 06.15

Virtausmekaniikka on jatkuvan aineen mekaniikan osa-alue, joka tutkii fluideja eli nesteitä ja kaasuja. Se voidaan jakaa edelleen muun muassa hydrostatiikkaan ja virtausdynamiikkaan.

Virtausmekaniikka tutkii kaasujen virtausta esimerkiksi aerodynamiikan sovellutuksissa, joita ovat lentokoneiden siipien ja potkurien reaktiovoiman ja vastuksen määrittäminen. Nesteiden virtauksessa keskeisiä tutkimuskohteita ovat laivatekniset ja hydrauliikan sovellukset, geofysiikassa taas esimerkiksi valtamerien virtaukset. Kokeelliseen virtausmekaniikkaan kuuluu muun muassa tuulitunneleiden ja pienoismallien käyttö. Laskennallinen eli numeerinen virtausmekaniikka (CFD, Computational Fluid Dynamics) on tuonut lisää mahdollisuuksia analysoida virtausongelmia.

Virtausmekaniikka pidetään usein jatkuvan aineen mekaniikan haarana:

Jatkuvan aineen
mekaniikka
Lujuusoppi eli kiinteiden aineiden mekaniikka: tutkii jatkuvasti jakautuneita kiinteitä aineita Elastisuus: aineet, jotka palaavat alkuperäiseen muotoonsa
Plastisuus: aineet, jotka muuttavat muotoaan pysyvästi Reologia: niiden aineiden tutkimus, joilla on sekä kiinteiden aineiden että fluidien ominaisuuksia
Virtausmekaniikka Ei-newtonilaiset fluidit
Newtonilaiset fluidit

Kontinuumioletus

Kaasut ja nesteet koostuvat molekyyleistä, jotka törmäilevät toisiinsa. Kontinuumihypoteesissa fluideja pidetään kuitenkin jatkuvina: tiheyden, paineen ja lämpötilan kaltaisten ominaisuuksien katsotaan olevan määriteltyjä mielivaltaisen pienissä pisteissä. Kaasun todellinen molekyyliluonne jätetään huomiotta. Kontinuumioletus antaa kuitenkin erittäin tarkkoja arvioita fluidien todellisesta käyttäytymisestä, kunhan tarkastelu pidetään selvästi molekyylin kokoa (noin 10 -6 metriä) suuremmissa mitoissa.

Tämä fysiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.