Ero sivun ”Transport triggered architecture” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p ulkonäkö, yksi added pitäisi kai olla adder kuiten muutkin |
p Lähinnä kirjoitusvirheiden korjausta |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
TTA menee vieläkin pidemmälle kuin [[VLIW]] vastuun siirtämisessä laitteistolta kääntäjälle; VLIW-käskykannalla ohjelmakoodi vain määrittelee, mitkä käskyt saa suorittaa rinnakkain, mutta ei ota kantaa siihen, miten suoritin ne sisäisesti suorittaa, TTA-suorittimilla suorittimen sisäiset väylät näkyvät käskykannassa, ja koko suoritinta ohjelmoidaan antamalla näille väylille käskyjä siirtää dataa. |
TTA menee vieläkin pidemmälle kuin [[VLIW]] vastuun siirtämisessä laitteistolta kääntäjälle; VLIW-käskykannalla ohjelmakoodi vain määrittelee, mitkä käskyt saa suorittaa rinnakkain, mutta ei ota kantaa siihen, miten suoritin ne sisäisesti suorittaa, TTA-suorittimilla suorittimen sisäiset väylät näkyvät käskykannassa, ja koko suoritinta ohjelmoidaan antamalla näille väylille käskyjä siirtää dataa. |
||
Esimerkiksi kahden rekistereissä olevan luvun yhteenlasku joka RISC-suorittimella olisi muotoa |
|||
<code> |
<code> |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
</code> |
</code> |
||
joista ensimmäiset kaksi voidaan suorittaa samalla [kello (tietokonetekniikka)|kello]jaksolla ja siten sijoittaa samaan käskysanaan, viimeinen myöhemmin sijoitettuna toiseen käskysanaan. |
joista ensimmäiset kaksi voidaan suorittaa samalla [[kello (tietokonetekniikka)|kello]]jaksolla ja siten sijoittaa samaan käskysanaan, viimeinen myöhemmin sijoitettuna toiseen käskysanaan. |
||
TTA-suorittimessa yhdessä käskysanassa voi olla niin monta siirtoa kuin suorittimella on väyliä. |
TTA-suorittimessa yhdessä käskysanassa voi olla niin monta siirtoa kuin suorittimella on väyliä. |
||
TTA-suorittimen suurimmat hyödyt saadaan siitä että paljastamalla suorittimen sisäiset väylät käskykannassa näiden väylien ja näiden väylien yhteyksien laskentayksiöihin määrää voidaan vähentää suuresti, ja siten saada suorittimesta pienempi, vähävirtaisempi ja suurempaan kellotaajuuteen kykenevä kuin vastaava [[VLIW]]-suoritin. Toinen merkittävä hyöty on muokattavuus; TTA-suorittimesta on helppo suunnitella erilaisia versioita joissa |
TTA-suorittimen suurimmat hyödyt saadaan siitä että paljastamalla suorittimen sisäiset väylät käskykannassa näiden väylien ja näiden väylien yhteyksien laskentayksiöihin määrää voidaan vähentää suuresti, ja siten saada suorittimesta pienempi, vähävirtaisempi ja suurempaan kellotaajuuteen kykenevä kuin vastaava [[VLIW]]-suoritin. Toinen merkittävä hyöty on muokattavuus; TTA-suorittimesta on helppo suunnitella erilaisia versioita joissa esimerkiksi laskentayksiköitä on lisäilty, ja käskykantaa on helppo laajentaa koska uusi käsky on vain uusi kohde jonne dataa voidaan siirtää. |
||
TTA:n haittapuolia ovat suorittimen huono sopeutuminen dynaamisiin tilanteisiin; keskeytysten toteuttaminen TTA:lla on hyvin hankalaa ja koska mitään käskyjen uudelleenjärjestelyjä itse suorittimella ei voida tehdä, välimuistihuti pysäyttää koko suorittimen. Lisäksi TTA:n konekielikoodi vie verraten paljon tilaa, koska yhden laskuoperaation suorittamiseen joudutaan yleensä tekemään vähintään 2 datansiirtoa, jotka pitää erikseen koodata käskysanoihin. TTA-konekielikoodi on myös aina suoritinkohtaista, eikä minkäänlaista binääriyhteensopivuutta suorittimen eri mallien välillä ole. |
|||
Täyden tehon saaminen irti TTA-suorittimesta vaatii myös erittäin hyvän kääntäjän, koska kääntäjän vastuulla on enemmän kuin muiden suoritintyyppien tapauksissa. |
Täyden tehon saaminen irti TTA-suorittimesta vaatii myös erittäin hyvän kääntäjän, koska kääntäjän vastuulla on enemmän kuin muiden suoritintyyppien tapauksissa. |
||
Versio 23. kesäkuuta 2007 kello 22.15
Transport Triggered Architecture (TTA) on eräs tietokoneen suorittimen suunnittelufilosofia.
TTA menee vieläkin pidemmälle kuin VLIW vastuun siirtämisessä laitteistolta kääntäjälle; VLIW-käskykannalla ohjelmakoodi vain määrittelee, mitkä käskyt saa suorittaa rinnakkain, mutta ei ota kantaa siihen, miten suoritin ne sisäisesti suorittaa, TTA-suorittimilla suorittimen sisäiset väylät näkyvät käskykannassa, ja koko suoritinta ohjelmoidaan antamalla näille väylille käskyjä siirtää dataa.
Esimerkiksi kahden rekistereissä olevan luvun yhteenlasku joka RISC-suorittimella olisi muotoa
add R0, R1 -> R2
koostuu TTA-suorittimella kolmesta datansiirrosta.
R0 -> adder.operand
R1 -> adder.trigger
adder.result -> R2
joista ensimmäiset kaksi voidaan suorittaa samalla kellojaksolla ja siten sijoittaa samaan käskysanaan, viimeinen myöhemmin sijoitettuna toiseen käskysanaan.
TTA-suorittimessa yhdessä käskysanassa voi olla niin monta siirtoa kuin suorittimella on väyliä.
TTA-suorittimen suurimmat hyödyt saadaan siitä että paljastamalla suorittimen sisäiset väylät käskykannassa näiden väylien ja näiden väylien yhteyksien laskentayksiöihin määrää voidaan vähentää suuresti, ja siten saada suorittimesta pienempi, vähävirtaisempi ja suurempaan kellotaajuuteen kykenevä kuin vastaava VLIW-suoritin. Toinen merkittävä hyöty on muokattavuus; TTA-suorittimesta on helppo suunnitella erilaisia versioita joissa esimerkiksi laskentayksiköitä on lisäilty, ja käskykantaa on helppo laajentaa koska uusi käsky on vain uusi kohde jonne dataa voidaan siirtää.
TTA:n haittapuolia ovat suorittimen huono sopeutuminen dynaamisiin tilanteisiin; keskeytysten toteuttaminen TTA:lla on hyvin hankalaa ja koska mitään käskyjen uudelleenjärjestelyjä itse suorittimella ei voida tehdä, välimuistihuti pysäyttää koko suorittimen. Lisäksi TTA:n konekielikoodi vie verraten paljon tilaa, koska yhden laskuoperaation suorittamiseen joudutaan yleensä tekemään vähintään 2 datansiirtoa, jotka pitää erikseen koodata käskysanoihin. TTA-konekielikoodi on myös aina suoritinkohtaista, eikä minkäänlaista binääriyhteensopivuutta suorittimen eri mallien välillä ole.
Täyden tehon saaminen irti TTA-suorittimesta vaatii myös erittäin hyvän kääntäjän, koska kääntäjän vastuulla on enemmän kuin muiden suoritintyyppien tapauksissa.
Näistä syistä TTA-suorittimia kaavaillaan lähinnä signaaliprosessoreiksi eikä yleiskäyttöisiksi suorittimiksi. Toistaiseksi TTA-suorittimia on lähinnä vasta tutkittu yliopistojen tutkimusprojekteissa eikä niitä tiedetä vielä otetun käyttöön missään tosielämän sovelluksissa.