Ero sivun ”Viron vapaussotureiden liitto” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
kh, väliotsikointia
p (typo)
(kh, väliotsikointia)
'''Viron vapaussotureiden liitto''' ({{k-et|Eesti Vabadussõjalaste keskliit}}) oli kenraalimajuri [[Andres Larka]]n ja asianajaja [[Artur Sirki]]n [[1929]] perustama poliittinenoikeistoradikaalinen järjestö., Liikejoka olipyrki Lapuanhaastamaan liikkeenja muuttamaan parlamentaristisen tapaanpoliittisen antikommunistinenjärjestelmän. Kannattajista ja liikkeestä käytettiin nimitystä ''''vapsit''''. Liike lakkautettiin vuonna 1934.
 
Järjestön tarkoituksena oli ajaa sotaveteraanien asiaa, mutta liike politisoitui nopeasti. Vuoden [[1932]] se ryhtyi liittokokouksessaan arvostelemaanvapsit arvostelivat Viron parlamentarisminhallitusta heikkouksiasekä jayleensä hallitustaparlamentarismin yleisestiheikkouksia.
 
==Perustuslakimuutosesitykset 1930-luvulla==
 
Virossa pyrittiin muuttamaan perustuslakia [[1932]] parlamentarismista toimeenpanovaltaa korostavaan suuntaan. Muutoksista järjestettiiin useita kansanäänestyksiä. [[Riigikogu]]n, eli parlamentin esittämä perustuslain muutosesitys torjuttiin kansanäänestyksessä kesäkuussa [[1932]] äänin 333 107 vastaan - 161 595 puolesta . Agraaripuolueen ja kansanpuolueen jo [[1929]] tekemästä perustuslakiesityksestä suoritettiin kansanäänestys elokuussa [[1932]], mutta ehdotus hylättiin niukasti 330 632 - 316 338.
 
===Vapsien perustuslakiesitys ja suosion nousu===
Vapsien perustuslakiehdotuksesta äänestettiin lokakuussa [[1933]] ja sitä kannatti 72,7 prosenttia äänestäjistä. [[Riigivanem]]ille, parlamentin puhemiehelle, annettiin oikeus järjestää uudet parlamenttivaalit, antaa omilla asetuksillaan uusia lakeja, sekä nimittää pääministerin johtama hallitus.
Vapsien Vapsit esittivät perustuslakiin muutoksia, joiden mukaan [[Riigivanem]]ille, parlamentin puhemiehelle, annettaisiin laajat valtaoikeudet. Riigivanemilla olisi oikeus järjestää uudet parlamenttivaalit, antaa omilla asetuksillaan uusia lakeja, sekä nimittää pääministerin johtama hallitus. Perustuslakiehdotuksesta äänestettiin lokakuussa [[1933]] jolloin selvä enemmistö, 72,7 prosenttia äänestäjistä kannatti muutosta.
 
Vapsien suosio kasvoi. Tammikuun puolessa välissä pidetyissä kunnallisvaaleissa Tallinnan kaupunginvaltuuston 87 paikasta 47 meni vapseille, Tarton 65:stä vapsit saivat 33 paikkaa. Vapsien ehdottama perustuslaki astui voimaan [[24. tammikuuta]] [[1934]] ja huhtikuussa [[1934]] olisi pitänyt järjestää riigikogun vaalit.
[[5. maaliskuuta]] alettiin keräämään nimiä viideksi vuodeksi valittavan ''riigivanemin'' vaaleja varten. Vapsien [[Andres Larka]] sai [[11. maaliskuuta]] mennessä 52 436 nimeä, [[Johann Laidoner]] 18 220 nimeä, pääministeri Päts 8 969 nimeä ja Rei 2 786 nimeä. Näytti siltä että vapsit voittaisivat vaalit, Andres Larkasta tulisi ''riigivanem'' ja vapsit voisivat saada jopa yksinkertaisen enemmistön riigikogussa.
 
==Poikkeustila 1934ja järjestön lakkauttaminen==
[[Konstantin Päts]] ryhtyi toimitusministeriöksi tarkoitetun hallituksensa johdossa toimiin vapsien uhkaavia vaalivoittoja vastaan ja julisti [[12. maaliskuuta]] Viroon puoleksi vuodeksi '''poikkeustilan'''. Päts nimitti [[Johann Laidoner]]in ylipäälliköksi, vangitutti vapsien johdon, sekä lakkautti heidän toimintansa.
 
[[Konstantin Päts]] ryhtyi toimitusministeriöksi tarkoitetun hallituksensa johdossa toimiin vapsien uhkaavia vaalivoittoja vastaan ja julisti [[12. maaliskuuta]] Viroon puoleksi vuodeksi '''poikkeustilan'''. Päts nimitti [[Johann Laidoner]]in ylipäälliköksi, vangitutti vapsien johdon, sekä lakkautti heidän toimintansa.
Päts määräsi myös nimien keruun riigivanemin vaaleja varten keskeytettäväksi siinä onnistumatta. Keskeyttämiseen saakka vapsien [[Andres Larka]] oli saanut 64 658 nimeä (51 %), [[Johann Laidoner]] 38 493 nimeä (30 %), [[Konstantin Päts]] 18 577 nimeä (15 %), sekä Rei 5 071 nimeä (4 %). Vapsit saivat todisteiden puutteessa lieviä vankeustuomioita.
 
Päts määräsi myös nimien keruun riigivanemin vaaleja varten keskeytettäväksi siinä onnistumatta. Keskeyttämiseen saakka vapsien [[Andres Larka]] oli saanut 64 658 nimeä (51 %), [[Johann Laidoner]] 38 493 nimeä (30 %), [[Konstantin Päts]] 18 577 nimeä (15 %), sekä Rei 5 071 nimeä (4 %). Vapsit saivat todisteiden puutteessa lieviä vankeustuomioita.
Päts nimitti [[Johann Laidoner]]in ylipäälliköksi, vangitutti vapsien johdon, sekä lakkautti heidän toimintansa. Vapsien johtohenkilöt saivat lieviä vankeustuomioita, vakavien syytteiden rauetessa todisteiden puutteeseen.
 
==Viron myöhempi kehitys==
Riigikogu hyväksyi Pätsin toimenpiteet [[16. maaliskuuta]], minkä jälkeen Päts siirsi sekä riigivanemin että riigikogun vaalit vuoden [[1933]] perustuslain vastaisin pidettäväksi myöhemmin. Kumpiakaan vaaleja ei pidetty.
 
Päts toimi virkaa tekevänä riigivanemina ja kutsui elokuussa [[1934]] virkaa tekeväksi pääministeriksi riigikogun puhemiehen [[Karl Einbund]]in. Riigikogua ei hajotettu, mutta sitä ei myöskään kutsuttu enää puhemiehensä johdolla koolle.
 
===Yksipuoluejärjestelmän synty 1935===
 
[[1935]] keväällä Päts lakkaututti kaikki puolueet ja puolueita korvaamaan perustettiin hallituksen ohjaama [[Isamaaliit]], jonka pää-äänenkannattajana toimi [[Uus Eesti]] -sanomalehti.
21 188

muokkausta

Navigointivalikko