Ero sivun ”Koitajoki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Läheltä Suomen ja Venäjän rajaa Petkeljärven kansallispuiston ja Nuorajärven maisemista alkava erämainen Koitajoki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti [[Ilomantsi]]n kunnan halki. Koitereesta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Joki päättyy lännessä Pamilon voimalaitokseen, jossa vedet syöksyvät tunnelia pitkin noin 44 metriä alemmas, likimain [[Pielinen|Pielisen]] pinnan tasossa olevaan Jäsys-järveen. |
Läheltä Suomen ja Venäjän rajaa Petkeljärven kansallispuiston ja Nuorajärven maisemista alkava erämainen Koitajoki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti [[Ilomantsi]]n kunnan halki. Koitereesta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Joki päättyy lännessä Pamilon voimalaitokseen, jossa vedet syöksyvät tunnelia pitkin noin 44 metriä alemmas, likimain [[Pielinen|Pielisen]] pinnan tasossa olevaan Jäsys-järveen. |
||
Mielenkiintoinen joen historiaa koskeva yksityiskohta on, että Suomen viimeisin aito [[siipiratasalus]] s/s Koita rakennettiin vuonna 1905 juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia |
Mielenkiintoinen joen historiaa koskeva yksityiskohta on, että Suomen viimeisin aito [[siipiratasalus]] s/s Koita rakennettiin vuonna 1905 juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti retkimelojien suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia. |
||
Versio 1. heinäkuuta 2005 kello 04.54
Koitajoki
Läheltä Suomen ja Venäjän rajaa Petkeljärven kansallispuiston ja Nuorajärven maisemista alkava erämainen Koitajoki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. Koitereesta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Joki päättyy lännessä Pamilon voimalaitokseen, jossa vedet syöksyvät tunnelia pitkin noin 44 metriä alemmas, likimain Pielisen pinnan tasossa olevaan Jäsys-järveen.
Mielenkiintoinen joen historiaa koskeva yksityiskohta on, että Suomen viimeisin aito siipiratasalus s/s Koita rakennettiin vuonna 1905 juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti retkimelojien suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia.