Ero sivun ”Asteroidiluokat” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
==Asteroidien pääluokat== |
==Asteroidien pääluokat== |
||
Ohessa eräs asteroidien luokittelu. Luokittelusta on eri tutkijoiden eri vuosina käyttämiä versioita. |
Ohessa eräs asteroidien luokittelu. Luokittelusta on eri tutkijoiden eri vuosina käyttämiä versioita.<ref>http://astro.wsu.edu/worthey/astro/html/im-meteor/classif.html</ref> |
||
{! {{wikitable}} |
|||
{! |
|||
⚫ | |||
! Luokka |
! Luokka |
||
! Yleisyys |
! Yleisyys |
||
Rivi 25: | Rivi 26: | ||
| |
| |
||
| |
| |
||
| Eniten 2,4-3,4 AU |
|||
⚫ | |||
| 50% 2,4 AU |
| 50% 2,4 AU |
||
| [[hiilikondriitti|hiilikondriitit]] |
| [[hiilikondriitti|hiilikondriitit]] |
||
Rivi 37: | Rivi 38: | ||
| |
| |
||
| |
| |
||
| |
| |
||
| |
| |
||
| |
| |
||
Rivi 48: | Rivi 49: | ||
| |
| |
||
| |
| |
||
| Eniten alle 2,8 AU, hyvin paljon alle 2,5 AU. |
|||
| |
|||
| |
| |
||
| |
| |
||
| Rauta- ja magnesiumrikkaita silikaatteja, ja ehkä nikkelirautaa. Punertevia, vain vähän vettä, asteroidivyöhykkeen sisäosissa. Syntynyt 10 -1000 km läpimittaiset kappaleen sisällä |
| Rauta- ja magnesiumrikkaita silikaatteja, ja ehkä nikkelirautaa. Punertevia, vain vähän vettä, asteroidivyöhykkeen sisäosissa. Syntynyt 10 -1000 km läpimittaiset kappaleen sisällä |
||
|- |
|- |
||
| M |
| M |
||
Rivi 63: | Rivi 63: | ||
| |
| |
||
| rautameteoriitit? |
| rautameteoriitit? |
||
| Rautanikkeliä, seassa sisemmällä asteroidivyöhykkeellä S-tyypin kanssa. |
|||
| |
|||
|- |
|- |
||
| E |
| E |
||
Rivi 85: | Rivi 85: | ||
| |
| |
||
| |
| |
||
| Punertavia, luultavasti hiilipitoisa orgaanisia yhdisteitä. |
| Punertavia, luultavasti hiilipitoisa orgaanisia yhdisteitä. Asteroidivyöhykkeen ulkoreunalla ja vielä kauempana Auringosta. |
||
|- |
|- |
||
| D |
| D |
Versio 25. toukokuuta 2007 kello 21.01
Asteroidiluokat: Asteroidit en spektristä voidaan tehdä joitain päätelmiä niitten koostumuksesta. Niinpä asteroidit luokitellaan koostumuksensa perusteella luokkiin, joista yleisin on hiilipitoinen C ja seuraavaksi yleisin rautasilikaattipitoinen S. Näihin luokkiin kuuluu 95 % asteroidivyöhykkeen asteroideista. Luokka C vastaa hiilikondriitti-tyyppistä meteoriittia. C-tyypin asteroidit ovat tavallisempia asteroidivyöhykkeen kaukaisemmassa osassa, jonka etäisyys on 2,7 AU. Silikaattipitoiset keskittyvät alle 2,5 AU:n päähän.
Asteroidien pääluokat
Ohessa eräs asteroidien luokittelu. Luokittelusta on eri tutkijoiden eri vuosina käyttämiä versioita.[1]
{! class="wikitable"
|-
! Luokka
! Yleisyys
! Albedo
! B-V
! U-B
! Tiheys
! Yleisyys%
etäisyydellä X AU
! Esim asteroidi
! Vastaava
meteoriittityyppi
! Muuta
|-
| C
| 95%
| 0,03-0,07
|
|
|
| Eniten 2,4-3,4 AU
| 50% 2,4 AU
| hiilikondriitit
| Tummia, hiilipitoisia, runsaasti vettä. Sisältää oliviinia MgSiO4 tai FeSiO4
lienevät aurinkokunnan alkuperäistä ainetta
|-
| B,F,G
|
|
|
|
|
|
|
|
| Lähellä C-tyyppiä.
|-
| S
| 17%
|0,1-0,2
|
|
|
| Eniten alle 2,8 AU, hyvin paljon alle 2,5 AU.
|
|
| Rauta- ja magnesiumrikkaita silikaatteja, ja ehkä nikkelirautaa. Punertevia, vain vähän vettä, asteroidivyöhykkeen sisäosissa. Syntynyt 10 -1000 km läpimittaiset kappaleen sisällä
|-
| M
|
| 2,5%
|
|
|
|
|
| rautameteoriitit?
| Rautanikkeliä, seassa sisemmällä asteroidivyöhykkeellä S-tyypin kanssa.
|-
| E
|
| 0,25-0,6
|
|
|
|
|
| enstatiittikondriitit/akondriitit
| Enstatiittia
|-
| P
|
| 0,02-0,06
|
|
|
|
|
|
| Punertavia, luultavasti hiilipitoisa orgaanisia yhdisteitä. Asteroidivyöhykkeen ulkoreunalla ja vielä kauempana Auringosta.
|-
| D
|
|
|
|
|
|
|
|
| Niin kuin P, mutta vielä punertaavmpia. Näitä ovat troijalaiset asteroidit ja jotkut Jupiterin sieppaamat pienet kuut.
|}
Asteroidien esiintymisjakautuma
Erityyppiset asteroidit esiintyvät eri etäisyyksillä Auringosta. Kevyemmät, enemmän haihtuvia aineita sisältävät C-asteroidit sijaitsevat kauempana auringosta. S-tyypin silikaatteja ja metalleja sisältävät asteroidit ovat lähempänä aurinkoa.[2][3][4] Nämä muistuttavat enemmän maan kiveä.
- C 3,1 AU, aina yli 2 AU,jopa yli 5 AU, max 2,5 -- 3,5 AU
- S 2,2 AU (1,5 -- 3,5 AU)
- E,R 2 AU (1,8 -- 2,2)
- M,F 2,7 AU (2,3 -- 3,2 AU)
- P,D 4-5 AU ,P 4 AU, D 5 AU
Asteroidityyppien tiheyksiä
Asteroidityyppien tiheyksiä arvioitujen massojen mukaan. [5]
- C n. 1,8-2,2 g/cm3, äärimmillään 1,7-4,2 g/cm3
- S 3-4 g/cm3 äärimmillään 1,7-5,7 g/cm3
- M 1,6-5,5 g/cm3
- P n. 1,6
- F n. 1,6
- G 2,2
- V 4,8
Tholenin luokitus 1984
Luokitus perustuu 928 asteroidin spektrimittauksiin aaltoalueella 0,31μm -- 1,06μm sekä albedomittauksiin.
- C-ryhmän tummat hiilipitoiset 75% 10 Hygiea
- B-tyyppi
- F-tyyppi 704 Interamnia
- G-tyyppi 19 Fortuna
- S-tyyppi 17% kivipitoiset 3 Juno, 6 Hebe
- X-ryhmä
- M-tyyppi metallipitoisia 16 Psyche, 22 Kalliope
- E-tyyppi eroaa M:stä enimmäkseen suuren valonheijastuskykynsä takia
- P-tyyppi eroaa M:stä pienen valonheijastuskykynsä takia 65 Cybele
- A-tyyppi pieni luokka
- D-tyyppi pieni luokka
- T-tyyppi pieni luokka
- Q-tyyppi 1862 Apollo
- R-tyyppi 349 Dembowska
- V-tyyppi 4 Vesta
SMASS-luokitus 2002
Tholenin luokitukseen pohjautuva muutettu luokitus.
- C-ryhmän tummat hiilipitoiset
- B-tyyppi Pääosin holen B ja F
- C-tyyppi: eniten tyypilliset C-ryhmän kohteet jotka eivät kuulu B-luokkaan.
- Cg Ch Cgh suunnilleen Tholenin G-tyyppiä.
- Cb siirtymäkohteet C:n ja B:n välillä
- S-tyyppi kivipitoiset
- A-tyyppi
- Q-tyyppi
- R-tyyppi
- K-tyyppi uusi
- L-tyyppi uusi
- S-tyyppi on tyypillisin S-ryhmän edustaja
- Sa, Sq, Sr, Sk, ja Sl ovat väliluokkia S-luokan ja muiden S-ryhmän alaluokkien välillä.
- X-ryhmä eniten metallipitoiset¨
- X-tyyppi tyypillisimmät ryhmän X edustajat, Tholenin M, P, E
- Xe, Xc, ja Xk väliluokkia X --> pieni kirjain
- T-tyyppi
- D-tyyppi
- Ld-tyyppi:erikoinen L-tyypin alalaji
- O-tyyppi
- V-tyyppi
Katso myös
Aiheesta muualla
- ↑ http://astro.wsu.edu/worthey/astro/html/im-meteor/classif.html
- ↑ quixote.uwaterloo.ca/~mbalogh/teaching/PHYS275/PPT/Lecture9.ppt
- ↑ http://selena.sai.msu.ru/Bus/Publications/ms34/MS012.pdf
- ↑ http://astro.wsu.edu/worthey/astro/html/im-meteor/classif.html
- ↑ http://www.ipa.nw.ru/PAGE/DEPFUND/LSBSS/engmasses.htm