Hiilikondriitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hiilikondriitti, jossa näkyvät selkeästi jyvät.

Hiilikondriitti on tumma hiilipitoinen kivimeteoriitti, jossa on monesti jyväsiä. Jotkut hiilikondriitit koostuvat pelkästä tummasta aineesta, ja toisissa on jyvästen lisäksi myös kalsium-alumiinirikkaita sulkeumia[1]. Vaikka ovatkin joskus hyvin huokoisia, hiilikondriiteissa on usein paljon metalleja. Hiilikondriitit liitetään yleensä tummiin C-asteroideihin tai näiden sukuisiin[2]. Hiilikondriiteissa on joskus metallin ja kiven lisäksi myös vettä ja orgaanisia aineita.[2][3] Hiilikondriitin tyyppisiä kappaleita on väitetty Maan veden lähteeksi[4]. Niiden on myös arveltu liittyneen elämän syntyynkin. Hiilikondriittien koostumus ja rakenne viittaavat siihen, että ne ovat syntyneet aivan Aurinkokunnan alkuvaiheessa[5]. Vähävetiset hiilikondriitit ovat olleet kuumemmassa kuin runsasvetiset. Maasta löydetyistä meteoriiteista noin 3-4,5 % on hiilikondriitteja[6][7]. Tunnetuimpia hiilikondriitteja ovat Allende, Murchison, Orgueil, Ivuna, Murray, Tagish Lake ja Sutter's Mill.

Mineraaleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilikondriitit koostuvat pääosin piiyhdisteistä, oksideista ja sulfideista. Tyypillisiä mineraaleja ovat oliviini ja serpentiini.

Vettä ja orgaanisia yhdisteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moniin hiilikondriitteihin on vaikuttanut vesi, joka on virrannut asteroidin läpi sen muodostumisen jälkeen.[2]. Joistain hiilikondriiteista on löydetty jopa aminohappoja[8].

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilikondriitit jaetaan yleensä kuuteen-kahdeksaan alaryhmään, ja lisäksi vielä luokittelemattomat.

CI[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: CI-kondriitti

CI-kondriitit muistuttavat muita hiilikondriitteja monilta ominaisuuksiltaan, mutta niistä puuttuvat yleensä jyvät. Niissä saattaa olla joitain kalsium-alumiinirikkaita sulkeumia. Ne ovat huokoisia, vesipitoisia ja sisältävät orgaanisia yhdisteitä. Näiden joukossa on mm. aminohappoja ja PAH-yhdisteitä. Mutta niissä on myös runsaasti rautaa lähinnä magnetiittina. Näiden kemiallinen koostumus muistuttaa Auringon koostumusta keveitä aineita lukuun ottamatta. Näiden katsotaan monesti olevan Aurinkokunnan alkuperäisintä kiinteää ainetta. CI-kondriitit ovat syntyneet asteroidivyöhykkeen ulko-osissa melko viilessä, koska ovat pystyneet pitämään haihtuvia aineita.

CM[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mighein mukaan nimetty CM-tyyppi on myös rikas vedestä ja orgaanisista yhdisteistä, ja Murchinsonin meteoriittikin luokitellaan usein myös tähän CM-ryhmään. CM-ryhmässä kuitenkin näkyy jyväsiä, on vähemmän vettä ja alumiinirikkaita sulkeumia, kaikki korkeamman lämpötilan merkkejä.

CV[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleensä petrologista tyyppiä 3, eli vain hieman muokkautunut kuumassa ja paineessa.

CK[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CO, CV.

CR[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emäkappale lienee asteroidi 2 Pallas.

CH[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runsaasti nikkelirautaa, yli 40 %. Tällöin rautarikkaampia kuin muut kondriitit paitsi CB. patrologinen tyyppi 2-3.

CO[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieniä noin 0,15 mm jyviä, patrologinen tyyppi 3.

CB[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 50 % rautanikkeliä.

Luokittelemattomat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kivesvaara
  2. a b c The Meteorite Museum: Chondrites (englanniksi) Viitattu 29.10.2012.
  3. Wiley Book of Astronomy: carbonaceous chondrite Answers McGraw-Hill Science & Technology Dictionary: carbonaceous chondrite
  4. Carbonaceous Chondrites as Source of Earth’s Water Jul 16 2012, Enrico de Lazaro
  5. Meteoriitti
  6. Bischoff, A.; Geiger, T. (1995). "Meteorites for the Sahara: Find locations, shock classification, degree of weathering and pairing". Meteoritics 30 (1): 113–122.
  7. carbonaceous chondrite Encyclopedia Britannica
  8. Meteoriitit pähkinänkuoressa (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hiilikondriitti.
Tämä tähtitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.