Keskustelu:Helsingin raitioliikenne

Nuo wikisource-linkit pitäisi korjata, en vain osaa — Nahru 9. joulukuuta 2005 kello 20:30:04 (UTC)

Mitä tarkoitetaan linjalla 23? HvelaLjapa 18. elokuuta 2006 kello 14.30 (UTC)

Varmaankin bussilinjaa, joka käyttää myös Helmiä. --thule 18. elokuuta 2006 kello 14.33 (UTC)

Selvä, ajattelin vaan, että oliko se olennainen lisä artikkeliin (maininta on kylläkin jo poistettu), Helmillehän voisi luoda kokonaan oman artikkelinsa. Eikä 23 ole kylläkään ainoa bussilinja, jolla on valoetuisuuksia. HvelaLjapa 19. elokuuta 2006 kello 06.05 (UTC)

Raitiovaunulinjojen triviaa

Tietääkö kukaan miksi 3B on nimetty juuri 3B:ksi? Kun kerta linja 3T on saanut liitteensä "T" sanasta "turisti", mistäköhän 3B on saanut nimensä? --Tiro 28. helmikuuta 2007 kello 18.08 (UTC)

Linjat 3B ja 3T

Rengaslinjalla 3 otettiin linjatunnukset B ja T käyttöön aikaisemman pelkän numeron 3 sijasta 1. kesäkuuta 1950. Kirjaintunnukset B ja T juontavat juurensa suunnista, jonne linjat Helsingin keskustasta suuntasivat: 3B ajoi tuolloin - kuten edelleenkin, keskustasta Kallioon (Berghäll), ruotsinkielisestä nimestä siis kirjain B. 3T:n reitti suuntautuu keskustasta Töölöön (Tölö), siitä siis kirjain T.

Turistiin T ei siis viittaa.

--GAY 1. maaliskuuta 2007 klo 14.22 (UTC)

Onko tämä varma tieto? HKL:stä on minulle kerrottu kahdesti (eri lähteistä), että T nimenomaisesti viittaa sanaan "turisti" eikä sanaan "Tölö" (siis ruotsiksi), eikä ole niin ikinä tehnytkään. En epäile, etteikö tuo GAYn väite olisi totta, mutta näin minulle on kerrottu kahdesti, sekä lisätty, että juuri nämä "Berghäll/Tölö"-viittaukset ovat pelkkiä sattumia, eikä HKL ole koskaan nimennyt linjojaan ruotsinkielisten(!) nimien mukaan. Jos 3B olisi nimeltään 3K, ymmärtäisin heti. --Tiro 1. maaliskuuta 2007 kello 20.51 (UTC)

Linjojen tunnuskirjaimet vuodesta 1950

Selityksiä kirjaimille on varmasti yhtä monta kuin selittäjiäkin, ja HKL:n virallinen kanta asiaan on juuri tämä 3T:n turistilinjastatus - 3B:n historiasta HKL:llä ei taas tunnu olevan mitään selvyyttä. Sangen varmaa tietoa saadaan 15.06.1950 julkaistusta HKL:n oppaasta "Pieni opas - En liten vägledning", joka kertoo seuraavaa:

Linjojen tunnuskirjaimet. Muistin auttamiseksi on eräiden linjojen merkinnöissä esiintyvät tunnuskirjaimet johdettu kaupunginosien, katujen yms. nimistä. Seuraavassa tunnuskirjainten selitys:

• A = Arabia (toistaiseksi linjalla 18A myös Arkadiank.)
• B = Brahenkatu (Berghäll, linjalla 3B myös Brunnsparken)
• E = Erottaja
• F = Pasila (Fredriksberg)
• H = Haaga (linjalla HH myös Hakaniemi)
• K = Käpylä
• KB = Kulosaari (Brändö)
• L = Lauttasaarenkatu
• M = Munkkiniemi
• N = Nervanderinkatu
• P = Perämiehenkatu
• R = Ruskeasuo
• S = Suurtori (myös Satama ja Salutorget)
• T = Töölö (linjalla 3T myös Tehtaanpuisto)
• V = Vallila

Erik von Frenckell johti HKL:ää raitiolinjaston vuoden 1950 suuruudistuksen aikana, jolloin ilmeisimmin hänenkin vaikutuksestaan ruotsinkielisyys paikannimiin viitatessa oli ilmeistä. Em. kirjaintunnusten lisäksi samoja tunnuksia käytettiin kertomaan mm. tungosaikalinjasta (mm. S, X) sekä yölinjoista (mm. N).

On huomattava, ettei esimerkiksi nykyistä linjaparia 7A-7B tuolloin vielä ollut, ja rengaslinja 7:lle rengaslinjan eri suuntiin kulkevia reittejä kuvaavat kirjaintunnukset A ja B tulivat vasta tammikuussa 1986. Nykyisin siis raitiolinjaston kirjaintunnukset pääosin omaavat vain historiallisen merkityksensä, siksi esimerkiksi 3B:n ja 3T:n tunnuksiin ei ole "uskallettu" koskea.

--GAY 1. maaliskuuta 2007 kello 21.21 (UTC)