Ero sivun ”Sähkölämmitys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p luokat |
kielenhuolto, vesikierto, mukavuuslämmitys uusiksi |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Katso tarkemmin artikkeli [[Energia]]</ref> hyväksi käyttäen. Tavallisesti termiä sähkölämmitys käytetään puhuttaessa rakennuksen lämmityksestä vaikka kaikki sähköllä suoritettava työ tuottaa lämpöenergiaa. Sähkölämmitys on lämmitysmuoto, jossa ensisijaisena energialähteenä on sähköenergia itse tuotantotavasta riippumatta, erotuksena esim. [[maalämpö|maalämmöstä]], [[aurinkolämpö|aurinkolämmöstä]], [[lämpöpumppu|ilmasta]] tai [[puupolttoaine|puulämmityksestä]], joissa lämmönjakotapa tai lämpöenergian talteenotto voi vaatia sähköenergian käyttöä. |
Katso tarkemmin artikkeli [[Energia]]</ref> hyväksi käyttäen. Tavallisesti termiä sähkölämmitys käytetään puhuttaessa rakennuksen lämmityksestä vaikka kaikki sähköllä suoritettava työ tuottaa lämpöenergiaa. Sähkölämmitys on lämmitysmuoto, jossa ensisijaisena energialähteenä on sähköenergia itse tuotantotavasta riippumatta, erotuksena esim. [[maalämpö|maalämmöstä]], [[aurinkolämpö|aurinkolämmöstä]], [[lämpöpumppu|ilmasta]] tai [[puupolttoaine|puulämmityksestä]], joissa lämmönjakotapa tai lämpöenergian talteenotto voi vaatia sähköenergian käyttöä. |
||
Sähkölämmitys liittyy lämmön tuottotapaan. Lämmönjako voi tapahtua muillakin menetelmillä kuin sähköä hyväksi käyttäen. Myös tällöin voidaan kuitenkin puhua sähkölämmityksestä. |
|||
Sähkölämmitys ei rajoita lämmön jakamisjärjestelmää: esim. sähköllä lämmitetty vesi voidaan johtaa esim. kaukolämpö, [[patterilämmitys|patteri-]] tai [[lattialämmitys|lattialämmitysputkistoon]] tai sähköllä lämmitetty ilma voidaan jakaa [[ilmalämmitys|ilmalämmitysputkistoon]] tai ilmastointikoneeseen. Myös tällöin voidaan puhua sähkölämmityksestä, vaikka lämmönjako on toteutettu muulla kuin sähkön avulla. |
|||
==Lämmitysjärjestelmän varaavuus== |
|||
Lämmitykseen voidaan käyttää suoraa, varaavaa tai osittain varaavaa sähkölämmitysjärjestelmää. Suorassa sähkölämmitysjärjestelmässä kohde lämmitetään huomioimatta massaa, varausominaisuuksia tai sähkön hintatariffeja. Varaavassa sähkölämmitysjärjestelmässä pyritään hyödyntämään varaava massa (tyypillisesti esim. lattialaatta, vesisäiliö, tiilirakennelma, kiviseinä yms.) ja erityisesti sähkön hinnan eri tariffit. Osittain varaava järjestelmä on edellisten sekoitus: osittain varaavassa sähkölämmitysjärjestelmässä hyödynnetään osa massasta, mutta tarvittaessa sekundaarisesti käytetään esim. suoraa sähkölämmitysjärjestelmää, [[lämpöpumppu]]ja, tulisijoja jne.. |
Lämmitykseen voidaan käyttää suoraa, varaavaa tai osittain varaavaa sähkölämmitysjärjestelmää. Suorassa sähkölämmitysjärjestelmässä kohde lämmitetään huomioimatta massaa, varausominaisuuksia tai sähkön hintatariffeja. Varaavassa sähkölämmitysjärjestelmässä pyritään hyödyntämään varaava massa (tyypillisesti esim. lattialaatta, vesisäiliö, tiilirakennelma, kiviseinä yms.) ja erityisesti sähkön hinnan eri tariffit. Osittain varaava järjestelmä on edellisten sekoitus: osittain varaavassa sähkölämmitysjärjestelmässä hyödynnetään osa massasta, mutta tarvittaessa sekundaarisesti käytetään esim. suoraa sähkölämmitysjärjestelmää, [[lämpöpumppu]]ja, tulisijoja jne.. |
||
| Rivi 11: | Rivi 13: | ||
Lämmityskomponentteina käytetään tavallisesti vastuksia (esim. patterit, tasot), kaapeleita (esim. lattialämmityskaapelit), kelmuja (esim. kattolämmityskelmut) tai säteilijöitä (esim. infrapunalämmittimet) ja/tai edellisten yhdistelmiä. Lämpötilan mittaus ja ohjaus tapahtuu termostaatin ja anturin sekä toisaalta esim. erillisen/erillisten [[rele]]iden (kontakrorit), tariffinohjauslaitteiden (VKO), kellokytkinten, logiikan automatiikan ja tietotekniikan sovellusten avulla. |
Lämmityskomponentteina käytetään tavallisesti vastuksia (esim. patterit, tasot), kaapeleita (esim. lattialämmityskaapelit), kelmuja (esim. kattolämmityskelmut) tai säteilijöitä (esim. infrapunalämmittimet) ja/tai edellisten yhdistelmiä. Lämpötilan mittaus ja ohjaus tapahtuu termostaatin ja anturin sekä toisaalta esim. erillisen/erillisten [[rele]]iden (kontakrorit), tariffinohjauslaitteiden (VKO), kellokytkinten, logiikan automatiikan ja tietotekniikan sovellusten avulla. |
||
==Sähkökaapeloitu lattialämmitys== |
|||
==Sähkölattialämmitys== |
|||
Kuten [[Lattialämmitys|lattialämmityksesä]] yleensä, niin myös sähkölattialämmityksessä, pyritään hyödyntämään lattian varaavaa massaa tasoittavana ja varaavana elementtinä. Sähkölattialämmitys on mahdollinen myös keveimmissä lattiarakenteissa kuten [[kipsilevy|kipsi]]- ja puurakenteisissa välipohjarakenteissa. |
Kuten [[Lattialämmitys|lattialämmityksesä]] yleensä, niin myös sähkölattialämmityksessä, pyritään hyödyntämään lattian varaavaa massaa tasoittavana ja varaavana elementtinä. Sähkölattialämmitys on mahdollinen myös keveimmissä lattiarakenteissa kuten [[kipsilevy|kipsi]]- ja puurakenteisissa välipohjarakenteissa. |
||
| Rivi 18: | Rivi 20: | ||
Lattiassa sijaitsevat sähkölämmityselementit ovat tyypillisesti [[kaapeli|kaapeleita]] tai kelmuja, joita on kaupallisesti tarjolla useita eri tyyppejä. Merkittävimmät tekniset yksityiskohdat lattialämmityskaapeleissa ovat ilmoitettu [[teho]], kaapelin pituus ja kaapelin [[resistanssi]]. Kaapelit voivat olla esim. määrätehoisia (teho määräytyy pituuden mukaan), valmiiksi päätettyjä (~vakio mitta) tai itserajoittuvia lämmityskaapeleita. Tyypillisimmät tehot pientalojen sähkölattialämmityksissä lienevät luokkaa 60-150 W/m², riippuen käyttökohteesta, pintamateriaaleista, halutusta lämpötilasta, lattian paksuudesta jne.. |
Lattiassa sijaitsevat sähkölämmityselementit ovat tyypillisesti [[kaapeli|kaapeleita]] tai kelmuja, joita on kaupallisesti tarjolla useita eri tyyppejä. Merkittävimmät tekniset yksityiskohdat lattialämmityskaapeleissa ovat ilmoitettu [[teho]], kaapelin pituus ja kaapelin [[resistanssi]]. Kaapelit voivat olla esim. määrätehoisia (teho määräytyy pituuden mukaan), valmiiksi päätettyjä (~vakio mitta) tai itserajoittuvia lämmityskaapeleita. Tyypillisimmät tehot pientalojen sähkölattialämmityksissä lienevät luokkaa 60-150 W/m², riippuen käyttökohteesta, pintamateriaaleista, halutusta lämpötilasta, lattian paksuudesta jne.. |
||
===Vesi- tai ilmakiertoinen lattialämmitys sähköenergialla=== |
|||
Sähkölattialämmitys voidaan toteuttaa myös vesi- tai [[ilmalämmitys|ilmakiertoisena]] [[lattialämmitys|lattialämmityksenä]]. Vesikiertoisessa sähkölattialämmityksessä lämmitettävä vesi lämmitetään tavallisesti varaavaan säiliöön, hyödyntäen mahdollisesti edullisimpia sähkötariffeja, ja jaetaan edelleen lattialämmitysputkiston avulla haluttuun tilaan. Myös lattialämmitysputket valetaan useimmiten betonin sisään. |
|||
Lattialämmitys voidaan toteuttaa sähkölämmityskaapeloinnin lisäksi myös vesi- tai [[ilmalämmitys|ilmakiertoisena]]. Periaatteeessa myös tällöin voidaan lämpöenergia tuottaa sähköllä, hyödyntäen mahdollisesti edullisimpia tariffeja. |
|||
Vesikiertoisessa lattialämmityksessä sähköenergialla kuumennettu vesi varastoidaan varaavaan säiliöön, ja jaetaan edelleen lattialämmitysputkiston avulla haluttuun tilaan. Lattialämmitysputket valetaan useimmiten betoniin, mutta niitä voidaan käyttää myös keveissä levyrakenteissa. |
|||
Ilmakiertoisessa lattilämmityksessä lämpö vastaaavasti siirretään kuumennettavaan ilmaan jota kierrätetään lattian sisäisissä ilmaputkissa.. |
|||
==Seinälämmitys sähköenergialla== |
|||
==Sähköseinälämmitys== |
|||
Varaavaa tiilimassaa, kiviseinää, uunia voidaan käyttää varaavana elementtinä varaavassa tai osittain varaavassa sähkölämmitysjärjestelmässä. Tällöin käytetään tyypillisesti lattialämmitykseen tarkoitettuja kaapeleita tai tarkoitukseen suunniteltuja vastuksia. |
Varaavaa tiilimassaa, kiviseinää, uunia voidaan käyttää varaavana elementtinä varaavassa tai osittain varaavassa sähkölämmitysjärjestelmässä. Tällöin käytetään tyypillisesti lattialämmitykseen tarkoitettuja kaapeleita tai tarkoitukseen suunniteltuja vastuksia. |
||
==Kattolämmitys sähköenergialla== |
|||
==Sähkökattolämmitys== |
|||
Sähkökattolämmitys toteutetaan tyypillisesti lämmityskelmuilla, joita tuotetaan kaupallisesti useina eri leveyksinä, pituuksina ja tehoina. Kelmut sijoitetaan kattoverhousmateriaalien alle. Tyypillisimmät tehot lienevät luokkaa 150 W/m2. Myös patterien tai säteilylämmittimien sijoittaminen kattoon (pintaan) on mahdollista. |
Sähkökattolämmitys toteutetaan tyypillisesti lämmityskelmuilla, joita tuotetaan kaupallisesti useina eri leveyksinä, pituuksina ja tehoina. Kelmut sijoitetaan kattoverhousmateriaalien alle. Tyypillisimmät tehot lienevät luokkaa 150 W/m2. Myös patterien tai säteilylämmittimien sijoittaminen kattoon (pintaan) on mahdollista. |
||
==Ikkunalämmitys sähköenergialla== |
|||
==Sähköikkunalämmitys== |
|||
Lämmitettävässä ikkunassa lasi on pinnoitettu läpinäkyvällä, sähköä johtavalla kalvolla. Tyypillisimmät käyttökohteet ovat isoissa ikkunoissa, joissa lämmitetty lasi on kaksin- tai kolminkertainen eristyslasielementti, laminaatti tai näiden yhdistelmä. Sähkölämmityslasin toiminta perustuu selektiivislasin sähköä johtavaan kovapinnoitteeseen, johon elektrodit on kytketty. Selektiivikerroksen päällä on suojalasi. Pinnoitteessa kulkeva sähkövirran aiheuttama pitkäaaltoinen lämpösäteily heijastuu lasirakenteesta haluttuun suuntaan.<ref> http://www.sahkolammitysfoorumi.com/suunnittelu_d.html</ref> |
Lämmitettävässä ikkunassa lasi on pinnoitettu läpinäkyvällä, sähköä johtavalla kalvolla. Tyypillisimmät käyttökohteet ovat isoissa ikkunoissa, joissa lämmitetty lasi on kaksin- tai kolminkertainen eristyslasielementti, laminaatti tai näiden yhdistelmä. Sähkölämmityslasin toiminta perustuu selektiivislasin sähköä johtavaan kovapinnoitteeseen, johon elektrodit on kytketty. Selektiivikerroksen päällä on suojalasi. Pinnoitteessa kulkeva sähkövirran aiheuttama pitkäaaltoinen lämpösäteily heijastuu lasirakenteesta haluttuun suuntaan.<ref> http://www.sahkolammitysfoorumi.com/suunnittelu_d.html</ref> |
||
==Mukavuuslämmitys sähköenergialla== |
|||
==Mukavuus sähkölämmitys== |
|||
Mukavuuslämmitykseksi kutsutaan tapaa lämmittää kohdetta ilman varsinaista lämmitystarvetta, normaalin lämmitysjärjestelmän ohessa. Tyypillisesti pyritään lämpimän kosketuspinnan aikaansaamiseen. Makavuuslämmitystä on esimerkiksi laattalattian tai sen osan lämmittäminen tai kylpyhuoneen pintojen lämmittäminen kesällä. Sähkölämmityksellä mukavuuslämmitys aikaansaadaan yleensä ohuella lämmityskalvolla, joka valetaan lähelle lattian pintaa. |
|||
Mukavuus lämmitykseksi kutustaan tapaa lämmittää kohdetta perustelemalla lämmittämistä subjektiivisilla ja empiirisillä syillä. Mukavuus sähkölämmitystä ovat esim. pesutilan lattian tai pelin lämmittäminen, laattalattian tietyn osan lämmittäminen, lämpötyynyjen –mattojen ja sähkötekstiilien käyttö, saappaiden kuivatuslaitteet, auton sisätilan lämmittimet, auton isuinlämmitys, moottorisahan kädensijan lämmitys jne.. |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 14. toukokuuta 2007 kello 23.46
Sähkölämmitykseksi kutsutaan menetelmää suorittaa lämmitys sähköä[1] hyväksi käyttäen. Tavallisesti termiä sähkölämmitys käytetään puhuttaessa rakennuksen lämmityksestä vaikka kaikki sähköllä suoritettava työ tuottaa lämpöenergiaa. Sähkölämmitys on lämmitysmuoto, jossa ensisijaisena energialähteenä on sähköenergia itse tuotantotavasta riippumatta, erotuksena esim. maalämmöstä, aurinkolämmöstä, ilmasta tai puulämmityksestä, joissa lämmönjakotapa tai lämpöenergian talteenotto voi vaatia sähköenergian käyttöä.
Sähkölämmitys liittyy lämmön tuottotapaan. Lämmönjako voi tapahtua muillakin menetelmillä kuin sähköä hyväksi käyttäen. Myös tällöin voidaan kuitenkin puhua sähkölämmityksestä.
Lämmitysjärjestelmän varaavuus
Lämmitykseen voidaan käyttää suoraa, varaavaa tai osittain varaavaa sähkölämmitysjärjestelmää. Suorassa sähkölämmitysjärjestelmässä kohde lämmitetään huomioimatta massaa, varausominaisuuksia tai sähkön hintatariffeja. Varaavassa sähkölämmitysjärjestelmässä pyritään hyödyntämään varaava massa (tyypillisesti esim. lattialaatta, vesisäiliö, tiilirakennelma, kiviseinä yms.) ja erityisesti sähkön hinnan eri tariffit. Osittain varaava järjestelmä on edellisten sekoitus: osittain varaavassa sähkölämmitysjärjestelmässä hyödynnetään osa massasta, mutta tarvittaessa sekundaarisesti käytetään esim. suoraa sähkölämmitysjärjestelmää, lämpöpumppuja, tulisijoja jne..
Sähkölämmityksen komponentit
Lämmityskomponentteina käytetään tavallisesti vastuksia (esim. patterit, tasot), kaapeleita (esim. lattialämmityskaapelit), kelmuja (esim. kattolämmityskelmut) tai säteilijöitä (esim. infrapunalämmittimet) ja/tai edellisten yhdistelmiä. Lämpötilan mittaus ja ohjaus tapahtuu termostaatin ja anturin sekä toisaalta esim. erillisen/erillisten releiden (kontakrorit), tariffinohjauslaitteiden (VKO), kellokytkinten, logiikan automatiikan ja tietotekniikan sovellusten avulla.
Sähkökaapeloitu lattialämmitys
Kuten lattialämmityksesä yleensä, niin myös sähkölattialämmityksessä, pyritään hyödyntämään lattian varaavaa massaa tasoittavana ja varaavana elementtinä. Sähkölattialämmitys on mahdollinen myös keveimmissä lattiarakenteissa kuten kipsi- ja puurakenteisissa välipohjarakenteissa.
Varaavassa lattialämmityksessä lattialämmityskaapelit valetaan yleensä lattialaatan sisään betoniin, jolloin lattialaatta toimii varaavana massana. Kaapeliverkkoja ja muita ohuita lattialämmityselementtejä käytetään, mikäli lattian rakenne on liian ohut tai muuten sopimaton kaapelin asentamiseksi tai lattiaan asennetaan lämmitys jälkeenpäin, esimerkiksi remontin yhteydessä.[2] [3]
Lattiassa sijaitsevat sähkölämmityselementit ovat tyypillisesti kaapeleita tai kelmuja, joita on kaupallisesti tarjolla useita eri tyyppejä. Merkittävimmät tekniset yksityiskohdat lattialämmityskaapeleissa ovat ilmoitettu teho, kaapelin pituus ja kaapelin resistanssi. Kaapelit voivat olla esim. määrätehoisia (teho määräytyy pituuden mukaan), valmiiksi päätettyjä (~vakio mitta) tai itserajoittuvia lämmityskaapeleita. Tyypillisimmät tehot pientalojen sähkölattialämmityksissä lienevät luokkaa 60-150 W/m², riippuen käyttökohteesta, pintamateriaaleista, halutusta lämpötilasta, lattian paksuudesta jne..
Vesi- tai ilmakiertoinen lattialämmitys sähköenergialla
Lattialämmitys voidaan toteuttaa sähkölämmityskaapeloinnin lisäksi myös vesi- tai ilmakiertoisena. Periaatteeessa myös tällöin voidaan lämpöenergia tuottaa sähköllä, hyödyntäen mahdollisesti edullisimpia tariffeja.
Vesikiertoisessa lattialämmityksessä sähköenergialla kuumennettu vesi varastoidaan varaavaan säiliöön, ja jaetaan edelleen lattialämmitysputkiston avulla haluttuun tilaan. Lattialämmitysputket valetaan useimmiten betoniin, mutta niitä voidaan käyttää myös keveissä levyrakenteissa.
Ilmakiertoisessa lattilämmityksessä lämpö vastaaavasti siirretään kuumennettavaan ilmaan jota kierrätetään lattian sisäisissä ilmaputkissa..
Seinälämmitys sähköenergialla
Varaavaa tiilimassaa, kiviseinää, uunia voidaan käyttää varaavana elementtinä varaavassa tai osittain varaavassa sähkölämmitysjärjestelmässä. Tällöin käytetään tyypillisesti lattialämmitykseen tarkoitettuja kaapeleita tai tarkoitukseen suunniteltuja vastuksia.
Kattolämmitys sähköenergialla
Sähkökattolämmitys toteutetaan tyypillisesti lämmityskelmuilla, joita tuotetaan kaupallisesti useina eri leveyksinä, pituuksina ja tehoina. Kelmut sijoitetaan kattoverhousmateriaalien alle. Tyypillisimmät tehot lienevät luokkaa 150 W/m2. Myös patterien tai säteilylämmittimien sijoittaminen kattoon (pintaan) on mahdollista.
Ikkunalämmitys sähköenergialla
Lämmitettävässä ikkunassa lasi on pinnoitettu läpinäkyvällä, sähköä johtavalla kalvolla. Tyypillisimmät käyttökohteet ovat isoissa ikkunoissa, joissa lämmitetty lasi on kaksin- tai kolminkertainen eristyslasielementti, laminaatti tai näiden yhdistelmä. Sähkölämmityslasin toiminta perustuu selektiivislasin sähköä johtavaan kovapinnoitteeseen, johon elektrodit on kytketty. Selektiivikerroksen päällä on suojalasi. Pinnoitteessa kulkeva sähkövirran aiheuttama pitkäaaltoinen lämpösäteily heijastuu lasirakenteesta haluttuun suuntaan.[4]
Mukavuuslämmitys sähköenergialla
Mukavuuslämmitykseksi kutsutaan tapaa lämmittää kohdetta ilman varsinaista lämmitystarvetta, normaalin lämmitysjärjestelmän ohessa. Tyypillisesti pyritään lämpimän kosketuspinnan aikaansaamiseen. Makavuuslämmitystä on esimerkiksi laattalattian tai sen osan lämmittäminen tai kylpyhuoneen pintojen lämmittäminen kesällä. Sähkölämmityksellä mukavuuslämmitys aikaansaadaan yleensä ohuella lämmityskalvolla, joka valetaan lähelle lattian pintaa.
Lähteet
- ↑ Tietyllä aikavälillä kulunut sähköenergia saadaan yleisesti sähkötehon integraalina ko. aikavälin yli:
- ↑ http://www.ensto.fi
- ↑ http://www.sahkolammitysfoorumi.com/suunnittelu_c.html
- ↑ http://www.sahkolammitysfoorumi.com/suunnittelu_d.html
