Ero sivun ”Ilmatankkaus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 20: Rivi 20:
==Ilmatankkaus Suomessa==
==Ilmatankkaus Suomessa==


Suomeen hankituilla lentotukialushävittäjä [[F-18]] Horneteissa on ilmatankkausmahdollisuus. Prikaatikenraali Rädyn komitean esitti Finnairille hankittavaski Airbus-lentokoneita, jotka kykenevät myös ilmatankkaukseen. Finnair piti asiaa ylimääräisenä kustannuksena pörssiyhtiölle sekä turvallisuusriskinä yhtiölle siinä tapauksessa, että ilmatankattavat koneet osallistuvat johonkin sotilasoperaatioon.
Suomeen hankituilla lentotukialushävittäjä [[F-18]] Horneteissa on ilmatankkausmahdollisuus. Prikaatikenraali Rädyn komitea esitti Finnairille hankittavaksi Airbus-lentokoneita, jotka kykenevät myös ilmatankkaukseen. Finnair piti asiaa ylimääräisenä kustannuksena pörssiyhtiölle sekä turvallisuusriskinä yhtiölle siinä tapauksessa, että ilmatankattavat koneet osallistuvat johonkin sotilasoperaatioon.


Ilmavoimien tavoitteena oli hankkia ilmatankkauspätevyys kaikille Hornet-lentäjille. Nykyään vain muutamalla rauhankumppanuusharjoituksiin osallistuneella lentäjällä on ilmatankkauspätevyys.
Ilmavoimien tavoitteena oli hankkia ilmatankkauspätevyys kaikille Hornet-lentäjille. Nykyään vain muutamalla rauhankumppanuusharjoituksiin osallistuneella lentäjällä on ilmatankkauspätevyys.

Versio 10. huhtikuuta 2007 kello 18.10

USA:n ilmavoimien C-5 lähestymässä KC-135R:ää. Kuvassa näkyvien siipievien avulla puomimies eli boomer ohjaa tankkauspään koneen tankkausaukkoon.

Ilmatankkauksella tarkoitetaan tapahtumaa, jossa ilmatankkauslentokone, ilmatankkeri, tankkaa ilmassa toista konetta, joka usein on hävittäjä.

Ilmatankkaus on osa ajanmukasita ilmasodankäyntiä. Erityisesti sitä käyttävät merivallat, jotka toimivat kaukana lentotukialusten varassa ja joilla on toimisäteellään rajallinen määrä käytettävissä olevia maalentopaikkoja.

Ilmatankkausta käytettään monista eri syistä. Ilman ilmatankkausta pitkät pommituslennot jouduttaisiin tekemään pienemmillä aselasteilla ja suurella polttoainemäärällä.

Lisäksi laskeutuessaan tankkaamaan ne altistuisivat lentokentille suunnattuihin ohjusiskuihin. Näin ollen ilmatankkauksella voidaan katsoa suojattavan myös torjuntatehtävissä olevia hävittäjiä, joita ei tarvitse pelkästään polttoainetäydennyksen vuoksi laskea välillä lentokentille tai lentopaikoille, joihin on saatettu tai saatetaan tehdä ohjusiskuja.

Ilmatankkauksen kehittymiseen syynä oli varsinaisesti 1950-luvulla ennen ohjustekniikan kehittymistä strategisten pommikoneiden merkitys. Yhdysvallat piti jatkuvasti Boeing B-52 Stratofortress -ydinpommikoneita ilmassa, joiden tuhoaminen ilmasta olisi ollut Neuvostoliitolle vaikeampaa kuin niiden lentokenttien tuhoaminen.

Partiointitehtävissä olevat koneet voivat pysytellä toiminta-alueella joutumatta välillä laskeutumaan tankkaamaan. Hävittäjät pystytään tankkaamaan ilmassa ennen tuloa taistelualueelle ja koko polttoainekapasiteetti voidaan käyttää varsinaiseen tehtävään.

USA:n merivoimien tankkerikone KC-10 tankkaa letkutankkausmenetelmällä AV-8B Harrier:ia.

Tankkaus tapahtuu joko tankkauspuomin tai -letkun avulla, riippuen konetyypistä. Puomitankkausmenetelmässä tankkerikoneen "puomimies" (engl. boomer) ohjaa puomin suukappaleen tankattavassa koneessa olevaan tankkausaukkoon. Kytkeydyttäessä tankkaustapahtuma on puomimiehen vastuulla eikä lentäjä voi enää silloin juuri siihen vaikuttaa.

Letkutankkausmeneltelmässä käytetään letkua, jonka päässä on kävyn muotoinen "kori". Tankattavan koneen lentäjä ohjaa koneessaan olevan tankkaussuuttimen koriin. Tankattavan koneen lentäjän on pidettävä kone paikallaan suhteessa tankkeriin koko tankkauksen ajan.

Ilmatankkaus Suomessa

Suomeen hankituilla lentotukialushävittäjä F-18 Horneteissa on ilmatankkausmahdollisuus. Prikaatikenraali Rädyn komitea esitti Finnairille hankittavaksi Airbus-lentokoneita, jotka kykenevät myös ilmatankkaukseen. Finnair piti asiaa ylimääräisenä kustannuksena pörssiyhtiölle sekä turvallisuusriskinä yhtiölle siinä tapauksessa, että ilmatankattavat koneet osallistuvat johonkin sotilasoperaatioon.

Ilmavoimien tavoitteena oli hankkia ilmatankkauspätevyys kaikille Hornet-lentäjille. Nykyään vain muutamalla rauhankumppanuusharjoituksiin osallistuneella lentäjällä on ilmatankkauspätevyys.

Uutta mahdollisuutta toivotaan NATO-maiden, Ruotsin ja Suomen ilmakuljetusjärjestelyistä. [1]

Suomessa Yhdysvaltain Euroopan ilmavoimien tankkauskoneita esiteltiin yleisölle 2005 Lappeenranta International Air Show:ssa.

Video

Videotiedosto