Ero sivun ”Menettelyvirhe” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
"mikä tahansa ... mahdollistaa" -lauserakenne tuhotaan ja korvataan toisella |
järjestelyä, eli esimerkki ei ole enää esimerkki vaan tavanomainen selityskappale, ja toinen esimerkki on turha |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Menettelyvirheen vuoksi päätös voidaan poistaa virheellisenä ja asia voidaan ratkaista uudelleen. Mikäli päätöksen virheellisyys on aiheutunut menettelyvirheestä, päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää tämän suostumusta.<ref name="minimene1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.minilex.fi/a/menettelyvirhe-hallintoasian-käsittelyssä|nimeke=Menettelyvirhe hallintoasian käsittelyssä|julkaisu=Minilex.fi|viitattu=2022-08-16}}</ref> |
Menettelyvirheen vuoksi päätös voidaan poistaa virheellisenä ja asia voidaan ratkaista uudelleen. Mikäli päätöksen virheellisyys on aiheutunut menettelyvirheestä, päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää tämän suostumusta.<ref name="minimene1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.minilex.fi/a/menettelyvirhe-hallintoasian-käsittelyssä|nimeke=Menettelyvirhe hallintoasian käsittelyssä|julkaisu=Minilex.fi|viitattu=2022-08-16}}</ref> |
||
| ⚫ | Viranomaisen toiminnassa tavallisia menettelyvirheitä voivat olla kuulemisperiaatteen noudattamatta jättäminen eli asianosaisen kuulemisen puutteellisuus tai laiminlyöminen asiaa ratkaistessa, viranomaisen [[Esteellisyys|esteellisyys]] taikka annetun päätöksen sisällön tai perustelujen puutteellisuus.<ref name="minimene1"/> |
||
Tuomioistuimella on velvollisuus tutkia kunkin käsiteltävänä olevan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisten vaatimusten perustelut, minkä lisäksi sillä on asiassa ns. [[ratkaisupakko]]. Tuomioistuimen on myös korjattava valituksen kohteena olevassa päätöksessä oleva virhe ([[oikaisupakko]]) esimerkiksi kumoamalla päätös tai palauttamalla se uudelleen käsiteltäväksi.<ref name="hao"/> |
Tuomioistuimella on velvollisuus tutkia kunkin käsiteltävänä olevan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisten vaatimusten perustelut, minkä lisäksi sillä on asiassa ns. [[ratkaisupakko]]. Tuomioistuimen on myös korjattava valituksen kohteena olevassa päätöksessä oleva virhe ([[oikaisupakko]]) esimerkiksi kumoamalla päätös tai palauttamalla se uudelleen käsiteltäväksi.<ref name="hao"/> |
||
== Esimerkkejä == |
== Esimerkkejä == |
||
===Tavanomainen menettelyvirhe=== |
|||
| ⚫ | Viranomaisen toiminnassa tavallisia menettelyvirheitä |
||
===Virhe asianosaisen kuulemisessa=== |
===Virhe asianosaisen kuulemisessa=== |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
KHO toteaa päätöksessään myös, että koska merkittävä osa muutoksenhakijoiden kirkkohallituksessa esittämistä valitusperusteista liittyi alistettavan päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen ja koska kirkkohallituksen päätöksestä ei voinut kirkkolain 24 luvun 4§:n 3 momentti huomioon ottaen voinut enää valittaa edelleen HaO:n tarkoituksenmukaisuuteen vedoten, olisi HaO:n tullut kumota kirkkohallituksen päätös kuulemisvirheen vuoksi. KHO kumosi kirkkohallituksen ja HaO:n päätökset ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi kirkkohallitukseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://asianajajaliitto.fi/2021/12/kuulemisvirhe-johti-viranomaispaoatoksen-kumoamiseen-jotta-myos-paatoksen-tarkoituksenmukaisuus-arvioitaisiin-kuulemisen-jalkeen/|nimeke=Kuulemisvirhe johti viranomaispäätöksen kumoamiseen, jotta myös päätöksen tarkoituksenmukaisuus arvioitaisiin kuulemisen jälkeen|tekijä=Markku Fredman|julkaisu=Asianajajaliitto|ajankohta=2021-12-09|viitattu=2022-08-16}}</ref> |
KHO toteaa päätöksessään myös, että koska merkittävä osa muutoksenhakijoiden kirkkohallituksessa esittämistä valitusperusteista liittyi alistettavan päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen ja koska kirkkohallituksen päätöksestä ei voinut kirkkolain 24 luvun 4§:n 3 momentti huomioon ottaen voinut enää valittaa edelleen HaO:n tarkoituksenmukaisuuteen vedoten, olisi HaO:n tullut kumota kirkkohallituksen päätös kuulemisvirheen vuoksi. KHO kumosi kirkkohallituksen ja HaO:n päätökset ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi kirkkohallitukseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://asianajajaliitto.fi/2021/12/kuulemisvirhe-johti-viranomaispaoatoksen-kumoamiseen-jotta-myos-paatoksen-tarkoituksenmukaisuus-arvioitaisiin-kuulemisen-jalkeen/|nimeke=Kuulemisvirhe johti viranomaispäätöksen kumoamiseen, jotta myös päätöksen tarkoituksenmukaisuus arvioitaisiin kuulemisen jälkeen|tekijä=Markku Fredman|julkaisu=Asianajajaliitto|ajankohta=2021-12-09|viitattu=2022-08-16}}</ref> |
||
===Virhe esteellisyyden vuoksi=== |
|||
{{Katso myös|[[Esteellisyys]]}} |
|||
Esteellisen henkilön osallistumista asian käsittelyyn pidetään menettelyvirheenä, joka voi vaikuttaa hallintotoimen oikeudelliseen pätevyyteen. Hallintolain 27 § mukaan esteellinen henkilö ei saa osallistua asian valmisteluun tai käsittelyyn eikä olla muutoin läsnä käsittelyn aikana. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 20. elokuuta 2022 kello 12.17
Menettelyvirhellä tarkoitetaan viranomaisen tekemää virhettä hallinollisen käsittelyn aikana. Virhe voi syntyä, jos käsittelyssä joitain asianosaisen oikeuksia ei ole otettu huomioon tai viranomainen ei ole noudattanut lain asettamia velvollisuuksia.[1]
Menettelyvirheen vuoksi päätös voidaan poistaa virheellisenä ja asia voidaan ratkaista uudelleen. Mikäli päätöksen virheellisyys on aiheutunut menettelyvirheestä, päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää tämän suostumusta.[2]
Viranomaisen toiminnassa tavallisia menettelyvirheitä voivat olla kuulemisperiaatteen noudattamatta jättäminen eli asianosaisen kuulemisen puutteellisuus tai laiminlyöminen asiaa ratkaistessa, viranomaisen esteellisyys taikka annetun päätöksen sisällön tai perustelujen puutteellisuus.[2]
Tuomioistuimella on velvollisuus tutkia kunkin käsiteltävänä olevan asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisten vaatimusten perustelut, minkä lisäksi sillä on asiassa ns. ratkaisupakko. Tuomioistuimen on myös korjattava valituksen kohteena olevassa päätöksessä oleva virhe (oikaisupakko) esimerkiksi kumoamalla päätös tai palauttamalla se uudelleen käsiteltäväksi.[1]
Esimerkkejä
Virhe asianosaisen kuulemisessa
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä KHO:2021:175 käsiteltiin HaO:lle tuotua valitusta kirkkohallituksen päätöksestä purkaa Valkeakosken kirkko.
HaO oli vahvistanut sille alistetun päätöksen, jonka käsittelyssä kirkkohallitus ei ollut varannut muutoksenhakijoille tilaisuutta antaa vastaselitys lausunnosta hallintolainkäyttölain 34 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. KHO katsoi, että kirkollisvalituksen tehneille muutoksenhakijoille olisi tullut antaa mahdollisuus vastaselityksen esittämiselle tuomiokapitulin sekä seurakunnan lausunnoista, jonka vuoksi se piti kirkkohallituksen menettelyä virheellisenä.
KHO toteaa päätöksessään myös, että koska merkittävä osa muutoksenhakijoiden kirkkohallituksessa esittämistä valitusperusteista liittyi alistettavan päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen ja koska kirkkohallituksen päätöksestä ei voinut kirkkolain 24 luvun 4§:n 3 momentti huomioon ottaen voinut enää valittaa edelleen HaO:n tarkoituksenmukaisuuteen vedoten, olisi HaO:n tullut kumota kirkkohallituksen päätös kuulemisvirheen vuoksi. KHO kumosi kirkkohallituksen ja HaO:n päätökset ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi kirkkohallitukseen.[3]
Lähteet
- ↑ a b Olli Mäenpää: Hallinto-oikeus. Alma Talent Oy, 2021. ISBN 978-952-14-2346-8.
- ↑ a b Menettelyvirhe hallintoasian käsittelyssä Minilex.fi. Viitattu 16.8.2022.
- ↑ Markku Fredman: Kuulemisvirhe johti viranomaispäätöksen kumoamiseen, jotta myös päätöksen tarkoituksenmukaisuus arvioitaisiin kuulemisen jälkeen Asianajajaliitto. 9.12.2021. Viitattu 16.8.2022.