Ero sivun ”Mehikasvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{lähteetön}}
{{lähteetön}}
[[Kuva:Sempervivum_calcareum0.jpg|thumb|200px|''[[Sempervivum calcareum]]'', eräs [[mehitähdet|mehitähtilaji]].]]
[[Kuva:Sempervivum_calcareum0.jpg|thumb|200px|''[[Sempervivum calcareum]]'', eräs [[mehitähdet|mehitähtilaji]].]]
[[Kuva:Split_Aloe.jpg|thumb|200px|[[Aaloe]]n haljennut lehti paljastaa paksun vesivaraston.]]
[[Kuva:Split_Aloe.jpg|thumb|200px|[[Aaloet|Aaloen]] haljennut lehti paljastaa paksun vesivaraston.]]


'''Mehikasvi''' eli '''sukkulentti''' on [[kserofyytti]] eli pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut [[kasvi]], jolla on suuret [[vesisolukko|vesisolukot]], pieni haihtumispinta-ala ja paksu [[kutikula (kasvitiede)|päällyskalvo]]. Mehimäisen osan perusteella mehikasvit voidaan jakaa ''mehivartisiin'' eli ''varsisukkulentteihin'' (muun muassa [[kaktuskasvit|kaktus-]] ja [[tyräkkikasvit]]) ja ''mehilehtisiin'' eli ''lehtisukkulentteihin'' (muun muassa [[maksaruohot]] ja [[agaavet]]) kasveihin.
'''Mehikasvi''' eli '''sukkulentti''' on [[kserofyytti]] eli pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut [[kasvit|kasvi]], jolla on suuret [[vesisolukko|vesisolukot]], pieni haihtumispinta-ala ja paksu [[kutikula (kasvitiede)|päällyskalvo]]. Mehimäisen osan perusteella mehikasvit voidaan jakaa ''mehivartisiin'' eli ''varsisukkulentteihin'' (muun muassa [[kaktuskasvit|kaktus-]] ja [[tyräkkikasvit]]) ja ''mehilehtisiin'' eli ''lehtisukkulentteihin'' (muun muassa [[maksaruohot]] ja [[agaavet]]) kasveihin.


Vaikka kaikki kasvit pystyvät varastoimaan lehtiinsä vettä tietyssä määrin, ovat mehikasvit erikoistuneet siihen parhaiten, ja niinpä ne selviävät kuivissa olosuhteissa, missä on vain vähän muita kasveja kilpailemassa elintilasta ja vähän kasvinsyöjäeläimiä. Eräillä mehikasveilla lehdet ovat suhteellisen suurikokoiset ja [[karva (kasvitiede)|karvan]] peittämät, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon kosteutta aamukasteesta. Etenkin [[kaktukset|kaktuksilla]] ja monilla tyräkkikasveilla lehdet ovat kehittyneet [[piikki (kasvitiede)|piikeiksi]], jotka haihduttavat erityisen vähän vettä ja suojaavat kasvia janoisilta eläimiltä. Niille on kehittynyt [[fotosynteesi|yhteyttävä]] mehivarsi.
Vaikka kaikki kasvit pystyvät varastoimaan lehtiinsä vettä tietyssä määrin, ovat mehikasvit erikoistuneet siihen parhaiten, ja niinpä ne selviävät kuivissa olosuhteissa, missä on vain vähän muita kasveja kilpailemassa elintilasta ja vähän kasvinsyöjäeläimiä. Eräillä mehikasveilla lehdet ovat suhteellisen suurikokoiset ja [[karva (kasvitiede)|karvan]] peittämät, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon kosteutta aamukasteesta. Etenkin kaktuksilla ja monilla tyräkkikasveilla lehdet ovat kehittyneet [[piikki (kasvitiede)|piikeiksi]], jotka haihduttavat erityisen vähän vettä ja suojaavat kasvia janoisilta eläimiltä. Niille on kehittynyt [[fotosynteesi|yhteyttävä]] mehivarsi.


Monet mehikasvit ovat niin sanottuja [[CAM-yhteyttäminen|CAM-kasveja]] (CAM = Crassulacean acid metabolism), jotka liiallisen haihtumisen estämiseksi pitävät [[ilmarako]]nsa kiinni päivällä. Yöllä ilmaraot avautuvat, jolloin kasvi ottaa sisään [[hiilidioksidi]]a ja varastoi sen solunesterakkulaan omenahapoksi, josta jälleen päivällä vapautuu hiilidioksidi yhteyttämistä varten. Hiilidioksidimäärä, jonka kasvi pystyy varastoimaan [[solunesterakkula]]an, on kuitenkin suhteellisen pieni. Tästä syystä CAM-kasvien yhteyttämisen määrä jää melko vähäiseksi.
Monet mehikasvit ovat niin sanottuja [[CAM-yhteyttäminen|CAM-kasveja]] (CAM = Crassulacean acid metabolism), jotka liiallisen haihtumisen estämiseksi pitävät [[ilmarako]]nsa kiinni päivällä. Yöllä ilmaraot avautuvat, jolloin kasvi ottaa sisään [[hiilidioksidi]]a ja varastoi sen solunesterakkulaan omenahapoksi, josta jälleen päivällä vapautuu hiilidioksidi yhteyttämistä varten. Hiilidioksidimäärä, jonka kasvi pystyy varastoimaan [[solunesterakkula]]an, on kuitenkin suhteellisen pieni. Tästä syystä CAM-kasvien yhteyttämisen määrä jää melko vähäiseksi.
Rivi 15: Rivi 15:
| ''Agavaceae'' [[agaavekasvit]] || 300 || lehti || [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-]] ja [[Keski-Amerikka]] || [[agaavet]]
| ''Agavaceae'' [[agaavekasvit]] || 300 || lehti || [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-]] ja [[Keski-Amerikka]] || [[agaavet]]
|- bgcolor="#FFFFFF"
|- bgcolor="#FFFFFF"
| ''Aizoaceae'' [[jääruohokasvit]] || 2000 || lehti || [[Afrikka|Afrikan]] eteläosa || [[kivikukat]], [[jääpäivikit]]
| ''Aizoaceae'' [[päivikkikasvit]] || 1200(–1900) || lehti || [[Afrikka|Afrikan]] eteläosa || [[kivikukat]], [[jääpäivikit]]
|- bgcolor="#FFFFFF"
|- bgcolor="#FFFFFF"
| ''Apocynaceae'' [[oleanterikasvit]] || 500 || varsi || Afrikka, [[Arabian niemimaa]], [[Intia]] || [[Paksujalat (kasvisuku)|paksujalat]]
| ''Apocynaceae'' [[oleanterikasvit]] || 500 || varsi || Afrikka, [[Arabian niemimaa]], [[Intia]] || [[Paksujalat (kasvisuku)|paksujalat]]
|- bgcolor="#FFFFFF"
|- bgcolor="#FFFFFF"
| ''[[Asphodelaceae]]'' || 500 || lehti || Afrikka, Madagaskar || [[aaloet]]
| ''Asphodelaceae'' [[soihtukasvit]] || 500 || lehti || Afrikka, Madagaskar || [[aaloet]]
|- bgcolor="#FFFFFF"
|- bgcolor="#FFFFFF"
| ''Cactaceae'' [[kaktuskasvit]] || 1600 || varsi || Amerikat || lähes kaikki [[kaktukset]]
| ''Cactaceae'' [[kaktuskasvit]] || 1860 || varsi || Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikka || lähes kaikki [[kaktuskasvit|kaktukset]]
|- bgcolor="#FFFFFF"
|- bgcolor="#FFFFFF"
| ''Crassulaceae'' [[maksaruohokasvit]] || 1300 || lehti || [[kosmopoliitti (biologia)|maailmanlaajuinen]] || [[maksaruohot]], [[mehitähdet]], [[paunikot]]
| ''Crassulaceae'' [[maksaruohokasvit]] || 1300 || lehti || [[kosmopoliitti (biologia)|maailmanlaajuinen]] || [[maksaruohot]], [[mehitähdet]], [[paunikot]]
|- bgcolor="#FFFFFF"
|- bgcolor="#FFFFFF"
| ''[[Didiereaceae]]'' || 11 || varsi || [[Madagaskar]] ([[kotoperäisyys|endeeminen]]) ||
| ''Didiereaceae'' [[kaktiokasvit]] || 11 || varsi || [[Madagaskar]] ([[kotoperäisyys|endeeminen]]) || [[pensasportulakat]]
|- bgcolor="#FFFFFF"
|- bgcolor="#FFFFFF"
| ''Euphorbiaceae'' [[tyräkkikasvit]] || 500 || varsi ja/tai lehti || Afrikka, Madagaskar, Intia || jotkin [[tyräkit]], mm. [[pylvästyräkki]]
| ''Euphorbiaceae'' [[tyräkkikasvit]] || 500 || varsi ja/tai lehti || Afrikka, Madagaskar, Intia || jotkin [[tyräkit]], mm. [[pylvästyräkki]]

Versio 29. kesäkuuta 2022 kello 23.44

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Sempervivum calcareum, eräs mehitähtilaji.
Aaloen haljennut lehti paljastaa paksun vesivaraston.

Mehikasvi eli sukkulentti on kserofyytti eli pitkäaikaiseen kuivuuteen sopeutunut kasvi, jolla on suuret vesisolukot, pieni haihtumispinta-ala ja paksu päällyskalvo. Mehimäisen osan perusteella mehikasvit voidaan jakaa mehivartisiin eli varsisukkulentteihin (muun muassa kaktus- ja tyräkkikasvit) ja mehilehtisiin eli lehtisukkulentteihin (muun muassa maksaruohot ja agaavet) kasveihin.

Vaikka kaikki kasvit pystyvät varastoimaan lehtiinsä vettä tietyssä määrin, ovat mehikasvit erikoistuneet siihen parhaiten, ja niinpä ne selviävät kuivissa olosuhteissa, missä on vain vähän muita kasveja kilpailemassa elintilasta ja vähän kasvinsyöjäeläimiä. Eräillä mehikasveilla lehdet ovat suhteellisen suurikokoiset ja karvan peittämät, jotta ne voivat kerätä mahdollisimman paljon kosteutta aamukasteesta. Etenkin kaktuksilla ja monilla tyräkkikasveilla lehdet ovat kehittyneet piikeiksi, jotka haihduttavat erityisen vähän vettä ja suojaavat kasvia janoisilta eläimiltä. Niille on kehittynyt yhteyttävä mehivarsi.

Monet mehikasvit ovat niin sanottuja CAM-kasveja (CAM = Crassulacean acid metabolism), jotka liiallisen haihtumisen estämiseksi pitävät ilmarakonsa kiinni päivällä. Yöllä ilmaraot avautuvat, jolloin kasvi ottaa sisään hiilidioksidia ja varastoi sen solunesterakkulaan omenahapoksi, josta jälleen päivällä vapautuu hiilidioksidi yhteyttämistä varten. Hiilidioksidimäärä, jonka kasvi pystyy varastoimaan solunesterakkulaan, on kuitenkin suhteellisen pieni. Tästä syystä CAM-kasvien yhteyttämisen määrä jää melko vähäiseksi.

Heimo Mehikasvilajit Mehimäinen osa Levinneisyys Esimerkkisukuja ja -lajeja
Agavaceae agaavekasvit 300 lehti Pohjois- ja Keski-Amerikka agaavet
Aizoaceae päivikkikasvit 1200(–1900) lehti Afrikan eteläosa kivikukat, jääpäivikit
Apocynaceae oleanterikasvit 500 varsi Afrikka, Arabian niemimaa, Intia paksujalat
Asphodelaceae soihtukasvit 500 lehti Afrikka, Madagaskar aaloet
Cactaceae kaktuskasvit 1860 varsi Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikka lähes kaikki kaktukset
Crassulaceae maksaruohokasvit 1300 lehti maailmanlaajuinen maksaruohot, mehitähdet, paunikot
Didiereaceae kaktiokasvit 11 varsi Madagaskar (endeeminen) pensasportulakat
Euphorbiaceae tyräkkikasvit 500 varsi ja/tai lehti Afrikka, Madagaskar, Intia jotkin tyräkit, mm. pylvästyräkki
Portulacaceae portulakkakasvit ? lehti ja varsi Amerikat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mehikasvi&oldid=20566069”