Ero sivun ”Oikeudenmukaisuusteoria” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu kohta "Rawls on HOMOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO". Ihan mielivaltaisesti. |
Tarkennusta |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Tietämättömyyden verho == |
== Tietämättömyyden verho == |
||
Rawls lähtee muodostamaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan periaatteita seuraavanlaisen kuvitteellisen tilanteen kautta. Joukko henkilöitä on päättämässä, minkälaisten periaatteiden mukaan heidän yhteiskuntansa tulisi toimia. He eivät päätöstilanteessa kuitenkaan tiedä, minkälaisessa yhteiskunnassa he elävät tai mikä on heidän oma asemansa siinä. Rawls kutsuu tilannetta tietämättömyyden verhon takana olemiseksi. Rawlsin tietämättömyyden verhon takana olevat henkilöt eivät tiedä edes sitä, mikä on heidän käsityksensä hyvästä elämästä tai mihin he pyrkivät elämässään tultuaan pois verhon takaa. Siksi heidän on yritettävä rakentaa sellaiset periaatteet, jotka mahdollistavat heille hyvän elämän, olipa se missä olosuhteissa hyvänsä. Oikeudenmukaisuuskäsitystä, joka tältä pohjalta muotoutuu, Rawls kutsuu oikeudenmukaisuudeksi ymmärrettynä reiluna pelinä. |
|||
Rawls esittää oikeudenmukaisen ja tasavertaisen valtiojärjestelmän perusperiaatteeksi tietämättömyyden verhoa. Idea on, että valistuneet ja viisaat ihmiset joutuvat päättämään valtion säätämistä laeista ja sosiaaliturvasta tietämättä itse asemaansa yhteiskunnassa. Näin omaa etuaan tavoittelevat yksilöt pääsevät kaikille sopivaan ratkaisuun ilman, että kukaan saa erityisiä etuoikeuksia tai kukaan jää huomiotta. |
|||
Tietämättömyyden verhoa on suositeltu usein kouluissa järjestettäväksi kokeeksi, jossa nuoret oppilaat (tietämättä tulevaa ammattiaan tai onneaan ja epäonneaan) sopivat keskenään valtion luomista pelisäännöistä. |
Tietämättömyyden verhoa on suositeltu usein kouluissa järjestettäväksi kokeeksi, jossa nuoret oppilaat (tietämättä tulevaa ammattiaan tai onneaan ja epäonneaan) sopivat keskenään valtion luomista pelisäännöistä. |
||
== Oikeus vapauteen ja eroperiaate == |
|||
== Eroperiaate == |
|||
Rawls uskoo, että tietämättömyyden verhon takana olevat henkilöt päätyvät seuraaviin periaatteisiin. Ensinnäkin he valitsevat ensimmäiseksi periaatteeksi oikeuden vapauteen. Jokaisella henkilöllä tulee olla oikeus niin suuriin perusvapauksiin, kuin sopii yhteen muiden kansalaisten samojen vapauksien kanssa. Toinen periaate on kaksiosainen. Sen mukaan yhteiskunnalliset ja taloudelliset eriarvoisuudet on järjestettävä siten, että yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat hyötyvät niistä. Lisäksi eriarvoisuuden tulee liittyä sellaisiin asemiin tai virkoihin, jotka ovat kaikille avoimia.<ref>Rawls, John: "Oikeudenmukaisuusteoria", s. 46. WSOY, Helsinki 1988. Alkuteos ''A Theory of Justice'', 1971</ref> |
|||
Rawls väitti, että tietämättömyyden verhon takana ihmiset valitsisivat säännöt, joiden seurauksina huono-osaisimman |
|||
asema olisi mahdollisimman hyvä. Tuloerot olisivat siis hyväksyttäviä vain siltä osin kuin ne |
|||
Pääperiaatteiden muotoilun jälkeen ne on tarkoitus myös kirjata perustuslakiin. Näin turvataan käytännössä poliittisesti oikeudenmukainen yhteiskunta. Politiikassa yhtäläisen vapauden periaatte muuttuu yhtäläisen osallistumisen periaatteeksi, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua prosesseihin, joilla lait määrätään.<ref>Rawls, John: "Oikeudenmukaisuusteoria", s. 132.</ref> |
|||
(esim. kannustinvaikutusten vuoksi) hyödyttäisivät kaikkein huono-osaisinta. |
|||
Rawlsin yhteiskunnassa on taloudellista eriarvoisuutta ja hän uskoo, että se on oikeudenmukaista, jos siitä seuraa tilanne, joka on kaikkien kannalta parempi. Näin joku voi olla rikas, jos köyhimmillä on tässä tilanteessa paremmat oltavat kuin muutoin. Mahdollisuuden suurempaan varallisuuteen voi nähdä hyödyttävän yhteiskuntaa esimerkiksi siten, että se toimii kannustimena ahkeruudelle. |
|||
== Vastaväitteitä == |
== Vastaväitteitä == |
||
| Rivi 24: | Rivi 26: | ||
vain huono-osaisimman hyvinvoinnista, joten säännöillä ei pidä parantaa |
vain huono-osaisimman hyvinvoinnista, joten säännöillä ei pidä parantaa |
||
huono-osaisimman asemaa millä hinnalla tahansa. |
huono-osaisimman asemaa millä hinnalla tahansa. |
||
== Lähteet == |
|||
<references /> |
|||
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]] |
[[Luokka:Yhteiskuntafilosofia]] |
||
Versio 11. joulukuuta 2006 kello 20.44
Oikeudenmukaisuusteoria on John Rawlsin yleinen teoria sosiaaliliberaalin valtion moraalisiksi perusteluiksi.
Tietämättömyyden verho
Rawls lähtee muodostamaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan periaatteita seuraavanlaisen kuvitteellisen tilanteen kautta. Joukko henkilöitä on päättämässä, minkälaisten periaatteiden mukaan heidän yhteiskuntansa tulisi toimia. He eivät päätöstilanteessa kuitenkaan tiedä, minkälaisessa yhteiskunnassa he elävät tai mikä on heidän oma asemansa siinä. Rawls kutsuu tilannetta tietämättömyyden verhon takana olemiseksi. Rawlsin tietämättömyyden verhon takana olevat henkilöt eivät tiedä edes sitä, mikä on heidän käsityksensä hyvästä elämästä tai mihin he pyrkivät elämässään tultuaan pois verhon takaa. Siksi heidän on yritettävä rakentaa sellaiset periaatteet, jotka mahdollistavat heille hyvän elämän, olipa se missä olosuhteissa hyvänsä. Oikeudenmukaisuuskäsitystä, joka tältä pohjalta muotoutuu, Rawls kutsuu oikeudenmukaisuudeksi ymmärrettynä reiluna pelinä.
Tietämättömyyden verhoa on suositeltu usein kouluissa järjestettäväksi kokeeksi, jossa nuoret oppilaat (tietämättä tulevaa ammattiaan tai onneaan ja epäonneaan) sopivat keskenään valtion luomista pelisäännöistä.
Oikeus vapauteen ja eroperiaate
Rawls uskoo, että tietämättömyyden verhon takana olevat henkilöt päätyvät seuraaviin periaatteisiin. Ensinnäkin he valitsevat ensimmäiseksi periaatteeksi oikeuden vapauteen. Jokaisella henkilöllä tulee olla oikeus niin suuriin perusvapauksiin, kuin sopii yhteen muiden kansalaisten samojen vapauksien kanssa. Toinen periaate on kaksiosainen. Sen mukaan yhteiskunnalliset ja taloudelliset eriarvoisuudet on järjestettävä siten, että yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat hyötyvät niistä. Lisäksi eriarvoisuuden tulee liittyä sellaisiin asemiin tai virkoihin, jotka ovat kaikille avoimia.[1]
Pääperiaatteiden muotoilun jälkeen ne on tarkoitus myös kirjata perustuslakiin. Näin turvataan käytännössä poliittisesti oikeudenmukainen yhteiskunta. Politiikassa yhtäläisen vapauden periaatte muuttuu yhtäläisen osallistumisen periaatteeksi, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua prosesseihin, joilla lait määrätään.[2]
Rawlsin yhteiskunnassa on taloudellista eriarvoisuutta ja hän uskoo, että se on oikeudenmukaista, jos siitä seuraa tilanne, joka on kaikkien kannalta parempi. Näin joku voi olla rikas, jos köyhimmillä on tässä tilanteessa paremmat oltavat kuin muutoin. Mahdollisuuden suurempaan varallisuuteen voi nähdä hyödyttävän yhteiskuntaa esimerkiksi siten, että se toimii kannustimena ahkeruudelle.
Vastaväitteitä
Robert Nozick oli toinen Harvardin yliopisto poliittisen filosofian professoreista. Hän vastasi Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria-kirjaan omalla Anarchy, State and Utopia -kirjallaan perustellen luonnonoikeudellisista näkökulmista minimivaltion ainoaksi oikeutetuksi valtiomuodoksi.
Tietämättömyyden verhon hyväksyvistäkin moni on kritisoinut eroperiaatetta seuraavasti. Verhon takana ihmiset hyväksyisivät eroperiaatteen, jos he olisivat täydellisiä riskinkarttajia. Oikeassa elämässä ihmiset ottavat päivittäin riskejä, jotka saattavat huonontaa heidän asemaansa mutta todennäköisemmin parantavat sitä. Siksi verhon takanakin he piittaisivat kaikkien hyvinvoinnista eivätkä vain huono-osaisimman hyvinvoinnista, joten säännöillä ei pidä parantaa huono-osaisimman asemaa millä hinnalla tahansa.