Ero sivun ”Käyttäjä:J Hokkanen/HL25” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Vooremaan drumliinikenttä''' ({{k-et|Vooremaa drumlin field}} |
'''Vooremaan drumliinikenttä''' ({{k-et|Vooremaa drumlin field}} <ref name=kesk/>) on Itä- ja Keski-Virossa sijaitseva [[drumliinikenttä]], jossa pitkittäiset selänteet vuorottelevat pitkien laaksojen kanssa. Laaksoihin on muodostunut järviä, joiden muoto seuraa niitä ympäröiviä vuoria.<ref name=estonica/><ref name=khk/> |
||
== Maantietoa == |
== Maantietoa == |
||
Drumliinikenttä on 997 [[neliökilometri]]n suuruinen. Se on luoteessa 30 kilometriä ja kaakossa 15 kilometriä leveä. Pituus XXXXXX.<ref name=estonica/> |
Drumliinikenttä on 997 [[neliökilometri]]n suuruinen ja se sisältää yli 100 [[drumliini]]a. Se on luoteessa 30 kilometriä ja kaakossa 15 kilometriä leveä. Pituus XXXXXX.<ref name=estonica/> |
||
Drumliinit ovat ylhäältä nähtynä soikean muotoiset, loivarinteisiä ja huipultaan kuperanmuotoisia. Niiden pituus vaihtelee muutamasta sadasta metristä 13 kilometriin ja leveys vaihtelee kahdesta sadasta metristä 3,5 kilometriin. Drumliinien lakipiste sijaitsee yleensä 20–40 metriä ympäröivää maastoa ylempänä. Mainittakoon, että pisin drumliini on Koimulan drumliini ja että Laiusen drumliini kohoaa 60 metriä korkeana 144 metrin korkeuteen mpy. Kaakossa |
Drumliinit ovat ylhäältä nähtynä soikean muotoiset, loivarinteisiä ja huipultaan kuperanmuotoisia. Niiden pituus vaihtelee muutamasta sadasta metristä 13 kilometriin ja leveys vaihtelee kahdesta sadasta metristä 3,5 kilometriin. Drumliinien lakipiste sijaitsee yleensä 20–40 metriä ympäröivää maastoa ylempänä. Mainittakoon, että pisin drumliini on Koimulan drumliini ja että Laiusen drumliini kohoaa 60 metriä korkeana 144 metrin korkeuteen mpy. Kaakossa kentän selänteet ovat keskimäärin matalampia kuin luoteessa. Väliin jääneet 13 pitkää järveä ovat virolaisittain syviä. Esimerkiksi [[Saadjärv]] on 25 metriä syvä. Pohjavesi on lähellä maanpintaa ja se tulee usein pintaan lukuisissa lähteissä. Alue on havupuualuetta, jossa on myös suuria sekametsäalueita. Monet kylät ovat hyvin vanhoja. Suurin kaupunki alueella on [[Jõgeva]].<ref name=estonica/><ref name=kesk/><ref name=khk/> |
||
Vooremaalle on annettu suojelustatus maisemansuojelualueena. Vuonna 1964 perustettu suojelualue kattoi 9,8 neliökilometin alueet Saadjärven ympäriltä. |
Vooremaalle on annettu suojelustatus maisemansuojelualueena. Vuonna 1964 perustettu suojelualue kattoi 9,8 neliökilometin alueet Saadjärven ympäriltä.<ref name=kesk/> |
||
== Muodostumisteoria == |
== Muodostumisteoria == |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
== Kansantarinoita == |
== Kansantarinoita == |
||
Kun maisema avautui ihmisille maanviljelyn ulottuessa Vooremaan seudulle, paljastui heille maisenan säännöllisyys, suuntautuneisyys ja muut erityiset piirteet. Näille piirteille on pohdittu selityksiä ja kansan tarinioissa kerrottiin Kalevipoegan kyntäneen sankarimaisesti näkyvät muodostumat. Monet muutkin Kalevipoegin tarinat ovat peräisin Vooremaalta ja sen ympäristöstä.<ref name=estonica/> |
Kun maisema avautui ihmisille maanviljelyn ulottuessa Vooremaan seudulle, paljastui heille maisenan säännöllisyys, suuntautuneisyys ja muut erityiset piirteet. Näille piirteille on pohdittu selityksiä ja kansan tarinioissa kerrottiin Kalevipoegan kyntäneen sankarimaisesti näkyvät muodostumat. Monet muutkin Kalevipoegin tarinat ovat peräisin Vooremaalta ja sen ympäristöstä. Alueella tunnetaan kaksi muinaislinnaa, joita kutsutaan Kalevipoegin sängyiksi <ref name=kesk/>.<ref name=estonica/> |
||
== Luettelo luonnonkohteista == |
|||
Lake Saadjärv (723.5 ha), Lake Kaiavere (246.5 ha), Lake Soitsjärv (158.2 ha), Lake Elistvere (129 ha), Lake Raigastvere (111.2 ha), Lake Pikkjärv (57.5 ha), Lake Prossa (25 ha) and Lake Ilmjärv (2.4 ha). |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 26. syyskuuta 2021 kello 12.31
Vooremaan drumliinikenttä (vir. Vooremaa drumlin field [1]) on Itä- ja Keski-Virossa sijaitseva drumliinikenttä, jossa pitkittäiset selänteet vuorottelevat pitkien laaksojen kanssa. Laaksoihin on muodostunut järviä, joiden muoto seuraa niitä ympäröiviä vuoria.[2][3]
Maantietoa
Drumliinikenttä on 997 neliökilometrin suuruinen ja se sisältää yli 100 drumliinia. Se on luoteessa 30 kilometriä ja kaakossa 15 kilometriä leveä. Pituus XXXXXX.[2]
Drumliinit ovat ylhäältä nähtynä soikean muotoiset, loivarinteisiä ja huipultaan kuperanmuotoisia. Niiden pituus vaihtelee muutamasta sadasta metristä 13 kilometriin ja leveys vaihtelee kahdesta sadasta metristä 3,5 kilometriin. Drumliinien lakipiste sijaitsee yleensä 20–40 metriä ympäröivää maastoa ylempänä. Mainittakoon, että pisin drumliini on Koimulan drumliini ja että Laiusen drumliini kohoaa 60 metriä korkeana 144 metrin korkeuteen mpy. Kaakossa kentän selänteet ovat keskimäärin matalampia kuin luoteessa. Väliin jääneet 13 pitkää järveä ovat virolaisittain syviä. Esimerkiksi Saadjärv on 25 metriä syvä. Pohjavesi on lähellä maanpintaa ja se tulee usein pintaan lukuisissa lähteissä. Alue on havupuualuetta, jossa on myös suuria sekametsäalueita. Monet kylät ovat hyvin vanhoja. Suurin kaupunki alueella on Jõgeva.[2][1][3]
Vooremaalle on annettu suojelustatus maisemansuojelualueena. Vuonna 1964 perustettu suojelualue kattoi 9,8 neliökilometin alueet Saadjärven ympäriltä.[1]
Muodostumisteoria
Alueen drumliinikenttä on muodostunut mannerjäätikön virtaussuunassa Pandiveren ylängön taakse sen suoja-alueelle. Drumliinit muodostuivat pienirakeisesta moreeniaineksesta eikä niissä ole kivestä ja sorasta muodostuvia suuria kerrostumia niin kuin on esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa. Ne ovat soikean muotoisina asettuneet mannerjäätikön virtaussuuntaan eli luode-kaakko- suuntaan. Myöhemmin, kun jäätikkö on ohentunut riittävästi, kykeni Pandiveren ylänkö halkaisemaan virtauskielekkeen kahdeksi ylängön kiertäväksi osakielekkeeksi. Itäpuolelle muodostui tällöin Peipsijärven altaassa virrannut kieleke ja länsipuolella toinen kielekehaara.Kummatkin haarat ovat leikanneet drumliinikentälle pisaran muotoisen alueen, missä drumliinit säilyivät ehjinä. Drumliinien päältä ja rinteiltä löytyy myös kumpumoreenimuodostumia (engl. kame fields), jotka alueelle jäänyt kuollut jää jätti jälkeensä sulaessaan pois. Kiertävien kielekkeiden kaakkoispuolelle ja mannerjäätikön reunan taakse on muodostunut lyhytikäinen jääjärvi, jonka lasku-uoma on leikannut drumliinien rinteisiin jokilaksoja. Syvin tällainen on Kudinan laakso, jolla on 26 metrin syväys.. [2][3]
Kansantarinoita
Kun maisema avautui ihmisille maanviljelyn ulottuessa Vooremaan seudulle, paljastui heille maisenan säännöllisyys, suuntautuneisyys ja muut erityiset piirteet. Näille piirteille on pohdittu selityksiä ja kansan tarinioissa kerrottiin Kalevipoegan kyntäneen sankarimaisesti näkyvät muodostumat. Monet muutkin Kalevipoegin tarinat ovat peräisin Vooremaalta ja sen ympäristöstä. Alueella tunnetaan kaksi muinaislinnaa, joita kutsutaan Kalevipoegin sängyiksi [1].[2]
Luettelo luonnonkohteista
Lake Saadjärv (723.5 ha), Lake Kaiavere (246.5 ha), Lake Soitsjärv (158.2 ha), Lake Elistvere (129 ha), Lake Raigastvere (111.2 ha), Lake Pikkjärv (57.5 ha), Lake Prossa (25 ha) and Lake Ilmjärv (2.4 ha).
Lähteet
- ↑ a b c d Vooremaa Landscape Protection Area https://kaitsealad.ee/. 2011. Pärnu, Viro: Keskkonnaamet. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e The large drumlins and lakes of Vooremaa estonica.org. 28.09.2012. Eesti Instituut. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Paatsi, Annereet: Vooremaa Estonian landskapes. 2011. Tartu Vocational Education Centre. Viitattu 26.9.2021. (englanniksi)