Ero sivun ”Mars 3” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
sisältö uusiksi lähteiden kanssa koskemaan vain tätä luotainta (korjaamo 2012 -projekti) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Korjattava|Kertoo nyt sekaisin eri luotaimista ja nimenä on kuitenkin vain yksi luotain. Kannattaisiko tässä vaiheessa nimetä ohjelman mukaan ja siihen sitten kappaleiksi luotaimet.}}{{Korjattavat 2012|551}} |
|||
'''Mars 3''' oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vuonna 1971 [[Mars]]ia tutkimaan lähettämä avaruusluotain. Luotain oli kaksiosainen: toisen osan oli tarkoitus jäädä Marsia kiertävälle radalle, toisen osan laskeutuessa Marsin pinnalle. Laskeutumisosa oli kartionmuotoisen lämpökilven sisällä ollut pallomainen laite. [[Kiertorataosa]]n piti kuvata Marsin pintaa ja tehdä mittauksia mm. Marsin ilmakehän koostumuksesta. [[Laskeutumiskapseli]]n piti ottaa kuvia Marsin pinnalta. Marsin kiertoradalta ei onnistuttu kuvaamaan Marsin pintaa, koska Marsin pinnalla riehui valtava pölymyrsky, joka peitti koko planeetan pinnan. Laskeutumiskapseli tuhoutui luultavasti osuessaan Marsin pintaa, mutta Mars 3 ehti lähettää mittaustietoja Marsin ilmakehästä. |
|||
== Mars 2 == |
|||
{{pääartikkeli|[[Mars 2]]}} |
|||
[[Kuva:1972 CPA 4113.jpg|thumb|Mars 2 -luotain postimerkissä]] |
|||
Vuonna 1971 Marsin lähelle saapuneet Mars 2 ja 3 kiersivät Marsia soikeilla radoilla, mutta niiden laskeutujat tuhoutuivat osuessaan Marsin pintaan. |
|||
Mars 2 laukaistiin 19. toukokuuta 1971 ja saapui 27. marraskuuta kiertämään Marsia, 2 viikkoa ensimmäisen kiertolaisen, [[Mariner 9]]:n, jälkeen. Mars 2:n kiertolainen mittasi Marsin ilmakehän koostuvan pääosin [[hiilidioksidi]]sta. Mars 2:n laskeutuja iskeytyi Marsin pintaan ehkä syöksyttyään kaasukehään liian jyrkässä kulmassa, ja [[laskuvarjo]] ei avautunut. Näin Mars 2:sta tuli ensimmäinen Marsin pintaan iskeytynyt luotain. Mars 2:n mukana oli myös pieni Mars-kulkija. |
|||
== Mars 3 == |
|||
[[Kuva:1972 CPA 4114.jpg|thumb|200px|Neuvostoliiton Mars 3 -luotaimen laskeutuja tuona ajan postimerkissä.]] |
[[Kuva:1972 CPA 4114.jpg|thumb|200px|Neuvostoliiton Mars 3 -luotaimen laskeutuja tuona ajan postimerkissä.]] |
||
'''Mars 3''' oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] vuonna 1971 [[Mars]]ia tutkimaan lähettämä avaruusluotain. Luotain oli kaksiosainen: se koostui kiertorataosasta ja laskeutumiskapselista.<ref name="nasa">[https://nssdc.gsfc.nasa.gov/nmc/spacecraft/display.action?id=1971-049F NASA: Mars 3 Lander] {{en}} Viitattu 14.9.2021</ref> Mars 3 laukaistiin 28. toukokuuta 1971 ja laskeutumiskapseli irroittautui luotaimesta 2. joulukuuta 1971 laskeutuakseen planeetan pinnalle.<ref name="nasa" /> |
|||
Mars 3 laukaistiin 28. toukokuuta 1971, ja luotain asettui jarrutuksen jälkeen Marsia kiertämään. Kiertäjän radan ylin piste oli 200 000 km Marsin pinnan yläpuolella, alin 1 500 km:n päässä ja kiertoaika 11 vuorokautta. |
|||
Mars 3:n laskeutujan |
Mars 3:n laskeutujan lähetin lopetti toimintansa 20 sekuntia laskeutumisen jälkeen tuntemattomista sysistä eikä signaalia enää tullut Maahan asti.<ref name="nasa" /> Ei ole tiedossa, oliko kyse laskeutujan viasta vai kierorataosasta johtubasta viestinnän viiveestä.<ref name="nasa" /> Luotain lähetti kuvan, josta ei saanut selvää yksityiskohdista ja valaistus oli heikko, mutta tämä virhe saattoi johtua Marsissa tuolloin olleesta [[pölymyrsky]]stä.<ref name="nasa" /> Toisten lähteiden mukaan tämä oli valheellista propagandaa, jolla haluttiin peittää operaation täydellinen epäonnistuminen.<ref>Raudsepp 1993 s. 55</ref> |
||
Vuonna 2013 Marsin pinnalta otetuista kuvista löydettiin osia, jotka saattoivat olla Mars 3:n jäännökset.<ref>[https://www.nasa.gov/mission_pages/MRO/news/mro2013411.html NASA Mars Orbiter Images May Show 1971 Soviet Lander] NASA 11.4.2013. {{en}} Viitattu 14.9.2021</reF> |
|||
Mars 3 kuvasti pääosin pelkkää pölymyrskyä, joka peitti koko planeetan pinnan. Filmi loppui ennen kuin pölymyrsky laantui; luotaimen etukäteen asetettua kuvausautomaattia ei voitu pysäyttää. |
|||
Luotaimen edeltäjä oli [[Mars 2]] ja näiden jälkeen lähetettiin Marsiin vielä luotaimet 4, 5, 6 ja 7. Mars 2 ja 3 olivat rakenteeltaan samanlaisia avaruusluotaimia.<ref name="nasa" /> |
|||
Mars 3:n mittausten mukaan [[pölymyrsky]] nosti hiukkasia 8-10 km:n korkeuteen moniksi kuukausiksi. Lämpötila pinnalla laski 20-30 astetta pölymyrskyn aikana, ja kaasukehä lämpeni pölyhiukkasten imemän säteilyn takia. Paine pinnalla oli alle 1/200 Maan ilmanpaineesta. Hiilidioksidi hajosi ylhäällä Auringon säteilyn takia hiilimonoksidiksi ja hapeksi. |
|||
== Epäonnistumisia ennen Mars 2:a ja 3:a == |
|||
Sputnik 22 laukaistiin 24. lokakuuta 1962, mutta sen kantoraketin viimeinen vaihe räjähti. [[Mars 1]] lähti kohti Marsia 1. marraskuuta 1962, mutta yhteys siihen katkesi pian. Sputnik 24 tuhoutui viimeisen vaiheen käynnistyksen jälkeen 4. marraskuuta 1962. Zond 2 laukaistiin 30. marraskuuta 1964, mutta yhteys katkesi pian. [[Zond 3]] kiersi Kuun kuvaten sen kääntöpuolta, ja sen tarkoitus oli suunnata kohti Marsia, mutta yhteys siihen katkesi. Vuonna 1969 käytettiin aikaisempaa suurempaa [[Proton-kantoraketti]]a ensi kertaa Mars-luotainten laukaisuun 27. maaliskuuta 1969 ja 2. huhtikuuta 1969. Kosmos 419 laukaistiin Proton-kantoraketilla, mutta neljäs vaihe ei irronnut, ja koko 10 000 kg:n painoinen luotain putosi kahden päivän jälkeen Maan kiertoradalta takaisin.<ref>Raudsepp 1993 ss. 54–55</ref> |
|||
== Mars 4, 5, 6 ja 7 == |
|||
Neuvostoliitto aloitti kunnianhimoisen Mars-ohjelman 1973, laukaisten neljä luotainta, Mars 4-7 kolmen viikon sisällä vuoden 1973 kesällä. Luotaimet saapuivat Marsin lähelle maalis–huhtikuussa 1974. Kaikki nämä epäonnistuivat ainakin osittain, vaikka lähettivät paljon mittaustietoa Maahan. Luotaimiin voitiin asentaa joko kiertoradalle asettumiseen tarvittava polttoaine tai laskeutumiskapseli, koska vuoden 1973 "[[laukaisuikkuna]]" ei ollut polttoainetaloudellisesti yhtä edullinen kuin edellinen, vuoden 1971 ikkuna. Mars 4 ja 5 aiottiin kiertäjiksi, Mars 6 ja 7 ohilentolaskeutujiksi.<ref>Gatland 1982 s. 144</ref> Luotaimet olivat painavia, noin 4 650 kg. Venäläisten ei tarvinnut pihistellä luotainten painossa niin kuin amerikkalaisten, joiden kehittyneempi tietotekniikka oli etu esimerkiksi [[Mariner 9]] -luotaimessa. |
|||
Mars 4 lensi Marsin ohi 2 200 km:n päästä, kun sen jarruraketti ei käynnistynyt. Mars 5 toimi Marsin kiertoradalla vain muutaman päivän, mutta lähetti sieltä kuvia ja mittaustietoja. Mars 6:n laskeutuja lähetti tietoja kaasukehästä mitaten Marsin kaasukehän lämpötila- ja paineprofiilia. Se lähetti tuloksia 148 sekuntia ilmakehään vajotessaan, mutta ei onnistunut laskeutumaan pinnalle toimivana. Mars 7 ei onnistunut jarruttamaan Marsin kiertoradalle, ja sekä emäalus että laskeutuja lensivät Marsin ohi ja jäivät [[Aurinko]]a kiertävälle radalle. Laskeutuja oli irtautunut väärällä hetkellä. |
|||
Neuvostoliiton epäonni jatkui Marsin tutkimuksissa [[Phobos (avaruusluotain)|Phobos]]-ohjelmassa, jossa toinen luotain menetettiin ilmeisesti auringon voimakkaan purkauksen säteilyannokseen ja toinen ilmeisesti vääriin ohjauskomentoihin aikana jolloin ohjauskeskuksia siirrettiin mm. Mustan meren rannalta Venäjän neuvostotasavaltaan. Venäjän [[Mars 96]] -ohjelma tuhoutui laukaisun epäonnistuttua. Ylin rakettivaihe oli avaruusluotaimen komennossa eikä se toiminut. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{Kirjaviite | Tekijä= Gatland, Kenneth| Nimeke= Kohti avaruutta: avaruuden valloituksen historia| Julkaisija= Hämeenlinna: Karisto| Vuosi= 1982| Tunniste= ISBN 951-23-1896-2}} |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä= Raudsepp, Paul| Nimeke= Suuntana Mars!| Julkaisija= Helsinki: Raud publishing| Vuosi= 1993| Tunniste= ISBN 952-9689-01-2}} |
* {{Kirjaviite | Tekijä= Raudsepp, Paul| Nimeke= Suuntana Mars!| Julkaisija= Helsinki: Raud publishing| Vuosi= 1993| Tunniste= ISBN 952-9689-01-2}} |
||
=== Viitteet === |
=== Viitteet === |
||
{{viitteet}} |
|||
<references/> |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 14. syyskuuta 2021 kello 09.51
Mars 3 oli Neuvostoliiton vuonna 1971 Marsia tutkimaan lähettämä avaruusluotain. Luotain oli kaksiosainen: se koostui kiertorataosasta ja laskeutumiskapselista.[1] Mars 3 laukaistiin 28. toukokuuta 1971 ja laskeutumiskapseli irroittautui luotaimesta 2. joulukuuta 1971 laskeutuakseen planeetan pinnalle.[1]
Mars 3:n laskeutujan lähetin lopetti toimintansa 20 sekuntia laskeutumisen jälkeen tuntemattomista sysistä eikä signaalia enää tullut Maahan asti.[1] Ei ole tiedossa, oliko kyse laskeutujan viasta vai kierorataosasta johtubasta viestinnän viiveestä.[1] Luotain lähetti kuvan, josta ei saanut selvää yksityiskohdista ja valaistus oli heikko, mutta tämä virhe saattoi johtua Marsissa tuolloin olleesta pölymyrskystä.[1] Toisten lähteiden mukaan tämä oli valheellista propagandaa, jolla haluttiin peittää operaation täydellinen epäonnistuminen.[2]
Vuonna 2013 Marsin pinnalta otetuista kuvista löydettiin osia, jotka saattoivat olla Mars 3:n jäännökset.[3]
Luotaimen edeltäjä oli Mars 2 ja näiden jälkeen lähetettiin Marsiin vielä luotaimet 4, 5, 6 ja 7. Mars 2 ja 3 olivat rakenteeltaan samanlaisia avaruusluotaimia.[1]
Lähteet
- Raudsepp, Paul: Suuntana Mars!. Helsinki: Raud publishing, 1993. ISBN 952-9689-01-2.
Viitteet
- ↑ a b c d e f NASA: Mars 3 Lander (englanniksi) Viitattu 14.9.2021
- ↑ Raudsepp 1993 s. 55
- ↑ NASA Mars Orbiter Images May Show 1971 Soviet Lander NASA 11.4.2013. (englanniksi) Viitattu 14.9.2021
