Ero sivun ”Ionisaatiokammio” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
2 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
p
 
Ionisaatiokammio on muodoltaan tavallisesti joko sylinterimäinen tai suorakulmainen, joka on täytetty kaasulla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Gopal B. Saha| Nimeke = Physics and Radiobiology of Nuclear Medicine| Kappale = | Sivu =81| Selite = | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2012| Tunniste = ISBN 9781461440116| Viitattu = 8.12.2012| Kieli ={{en}}}}</ref> Sylinterinmallisessa ilmaisimessa seinämä on katodi ja keskellä on anodilanka. Anodin ja katodin välille on synnytetty oikeansuuruinen jännite, jotta ilmaisin toimii halutulla tavalla. Jännitteen on oltava riittävän suuri ja toisaalta jännite ei saa olla liian suuri. Pienillä keräysjännitteen arvoilla osa syntyneistä positiivisista ja negatiivisista ioneista ehtii yhtyä uudelleen neutraaleiksi atomeiksi eli rekombinoitua ennen saapumista elektrodeille. Keräysjännitteen pitää olla tarpeeksi suuri, niin että käytännöllisesti katsoen kaikki varaukset saadaan kerättyä ennen rekombinaatiota. Keräysjännitteen nostaminen lisää ionien ja erityisesti elektronien energiaa tarpeeksi, ne alkavat aiheuttaa lisää ionisaatiota törmäillessään kaasumolekyyleihin. Syntyneet uudet elektronit kiihtyvät myös sähkökentässä ja lisäävät edelleen ionisaatiota. Seurauksena on elektronivyöry, joka loppuu vasta, kun kaikki vapaat elektronit ovat kulkeutuneet anodille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stuk.fi/documents/12547/494524/kirja1_4.pdf/3f6c3115-afa3-4b1e-9fb6-8cba27fb2a1a|nimeke=Säteilyn ilmaisimet|tekijä=Seppo Klemola|ajankohta=2002|julkaisija=Säteilyturvakeskus|viitattu=09.08.2021}}</ref>
 
Kun säteily penetroiläpäisee ilmaisinkammion, se irrottaa kaasumolekyyleistä elektroneita. Ionit pyrkivät siirtymään katodille ja elektronit anodille.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Holger Pettersson & David J. Allison| Nimeke = The Encyclopaedia of Medical Imaging| Kappale = | Sivu = 218| Selite = Nide 3,Osa 1| Julkaisija = Taylor & Francis | Vuosi =1998 | Tunniste = ISBN 9781901865134 | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Toisin kuin geigermittarissa tai verrannollisuuslaskurissa, ionisaatiokammiossa ei synny elektronivyöryjä. Syntynyt signaalivirta on verrannollinen ilmaisimen läpäisseen säteilyhiukkasen energian suuruudelle. Tämän vuoksi ilmaisimella on mahdollista erottaa suuri- ja matalaenergiaiset hiukkaset,<ref name="sharma">{{Kirjaviite | Tekijä = Sharma| Nimeke = Atomic And Nuclear Physics| Kappale = | Sivu = 258-259| Selite = | Julkaisija = Pearson Education India | Vuosi = 2008| Tunniste = ISBN 9788131719244| Viitattu = 8.12.2012| Kieli = {{en}}}}</ref> toisin kuin geigermittarilla.
 
Ionisaatiokammion huono puoli on se, ettei ilmaisin kykene erottamaan samaan aikaan saapuneita hiukkasia. Ionisaatiokammiolla on myös heikko aikaresoluutio, sillä se ei pysty havaitsemaan kahta perättäistä hiukkasta, jos ne saapuvat alle millisekuntien aikavälillä.<ref name="sharma"/>
1 243

muokkausta

Navigointivalikko