Ero sivun ”Kansainvälinen lehtimiesjärjestö IOJ” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Historian kuvaus Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
p yksityiskohtien korjaus Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''International Organization of Journalists''' ('''IOJ''') on perustettu Kööpenhaminassa 1946 jatkamaan 1926 muodostuneen Federation Internationale des Journalistes -järjestön toimintaa toimittajien ammatillisten etujen puolustamiseksi. Sen runkona olivat sodan voittaniden maiden journalistijärjestöt, mutta mukana oli myös Suomen Sanomalehtimiestebn Liitto (SSL). Kylmän sodan puhjettua 1948 IOJ päätyi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja valtaosa ei-sosialististen maiden liitoista erosi siitä. Suomalaisista vain SKDL:n jäsenjärjestö Yleinen Lehtimiesliitto (YLL) jäi siihen SSL:n hakeutuessa 1950-luvun puolivälissä länsimaiden journalistien yhteenliittymään, joka oli perustettu 1952 nimellä International Federation of Journalsts (IFJ). IOJ laajeni Itä-Euroopan sosialistimaiden ulkopuolelle erityisesti kehitysmaihin ja se oli jäsenmäärältään jatkuvasti IFJ:tä suurempi. Sillä oli Prahassa oma kustantamonsa ja monikielinen kuukausijulkaisu ''The Democratic Journalist'' sekä kouluja kehitysmaiden journalistille DDR:ssä, Tsekkoslovakiassa, Unkarissa ja Bulgariassa. Kylmän sodan liennyttyä 1970-luvulla kaikki suomalaiset journalistijärjestöt aloittivat yhteistyön IOJ:n kanssa ja SSL oli sen liitänääisäsenenä 1981-91 |
'''International Organization of Journalists''' ('''IOJ''') on perustettu Kööpenhaminassa 1946 jatkamaan 1926 muodostuneen Federation Internationale des Journalistes -järjestön toimintaa toimittajien ammatillisten etujen puolustamiseksi. Sen runkona olivat sodan voittaniden maiden journalistijärjestöt, mutta mukana oli myös Suomen Sanomalehtimiestebn Liitto (SSL). Kylmän sodan puhjettua 1948 IOJ päätyi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja valtaosa ei-sosialististen maiden liitoista erosi siitä. Suomalaisista vain SKDL:n jäsenjärjestö Yleinen Lehtimiesliitto (YLL) jäi siihen SSL:n hakeutuessa 1950-luvun puolivälissä länsimaiden journalistien yhteenliittymään, joka oli perustettu Brysselissä 1952 nimellä International Federation of Journalsts (IFJ). IOJ laajeni Itä-Euroopan sosialistimaiden ulkopuolelle erityisesti kehitysmaihin ja se oli jäsenmäärältään jatkuvasti IFJ:tä suurempi. Sillä oli Prahassa oma kustantamonsa ja monikielinen kuukausijulkaisu ''The Democratic Journalist'' sekä kouluja kehitysmaiden journalistille DDR:ssä, Tsekkoslovakiassa, Unkarissa ja Bulgariassa. Kylmän sodan liennyttyä 1970-luvulla kaikki suomalaiset journalistijärjestöt aloittivat yhteistyön IOJ:n kanssa ja SSL oli sen liitänääisäsenenä 1981-91 pyrkien sillanrakennukseen sen ja IFJ:n välillä. Tässä tilanteessa IOJ:n presidentiksi valittiin iäkkään ranskalaisen tilalle nuori suomalainen [[Kaarle Nordenstreng]], joka jatkoi tässä luottamustehtävässä yliopistovirkansa rinnalla vuoteen 1990, jolloin koko kylmän sodan aikana rakentunut järjestökenttä mullistui. Suomalaisten ajama liennytys järjestöjen välillä ei ehtinyt toteutua ennen kuin sosialististen maiden journalistijärjestöt siirtyivät 1990-luvulla Neuvostoliiton myötäilystä läntisen leiriin ja jättivät IOJ:n lähinnä kehitysmaiden varaan. Sisäisten ristiriitojen repimä IOJ menetti myös Tsekkoslovakiassa saamansa taloudelliset etuoikeudet ja sen toiminta eri maanosissa loppui vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Nordenstrengin kokoama IOJ:n historia ilmestyi 2020. |
||
Suomalaisten liennytyspolitiikkaa 1970-80-luvuilla kyseenalaistaneiden mielestä IOJ oli Neuvostoliiton ohjauksessa toiminut kansainvälinen toimittajapeitejärjestö,<ref>[http://web.archive.org/web/20040701000000*/http://www.yle.fi/mot/140200/kasis.htm YLE MOT Käsikirjoitus]</ref><ref name="hs">{{verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005008891.html|nimeke=Journalistitkin olivat rähmällään – Neuvostoliitto pyrki levittämään politiikkaansa muun muassa toimittajajärjestön avulla|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=16.12.2016}}</ref> Tätä näkökantaa edusti Haatajan, Pietilän ja Pietiläisen kirjoittama kirja ''Demokraattinen journalisti''. |
Suomalaisten liennytyspolitiikkaa 1970-80-luvuilla kyseenalaistaneiden mielestä IOJ oli Neuvostoliiton ohjauksessa toiminut kansainvälinen toimittajapeitejärjestö,<ref>[http://web.archive.org/web/20040701000000*/http://www.yle.fi/mot/140200/kasis.htm YLE MOT Käsikirjoitus]</ref><ref name="hs">{{verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005008891.html|nimeke=Journalistitkin olivat rähmällään – Neuvostoliitto pyrki levittämään politiikkaansa muun muassa toimittajajärjestön avulla|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=16.12.2016}}</ref> Tätä näkökantaa edusti Haatajan, Pietilän ja Pietiläisen kirjoittama kirja ''Demokraattinen journalisti''. |
||
Versio 26. toukokuuta 2021 kello 07.38
International Organization of Journalists (IOJ) on perustettu Kööpenhaminassa 1946 jatkamaan 1926 muodostuneen Federation Internationale des Journalistes -järjestön toimintaa toimittajien ammatillisten etujen puolustamiseksi. Sen runkona olivat sodan voittaniden maiden journalistijärjestöt, mutta mukana oli myös Suomen Sanomalehtimiestebn Liitto (SSL). Kylmän sodan puhjettua 1948 IOJ päätyi Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja valtaosa ei-sosialististen maiden liitoista erosi siitä. Suomalaisista vain SKDL:n jäsenjärjestö Yleinen Lehtimiesliitto (YLL) jäi siihen SSL:n hakeutuessa 1950-luvun puolivälissä länsimaiden journalistien yhteenliittymään, joka oli perustettu Brysselissä 1952 nimellä International Federation of Journalsts (IFJ). IOJ laajeni Itä-Euroopan sosialistimaiden ulkopuolelle erityisesti kehitysmaihin ja se oli jäsenmäärältään jatkuvasti IFJ:tä suurempi. Sillä oli Prahassa oma kustantamonsa ja monikielinen kuukausijulkaisu The Democratic Journalist sekä kouluja kehitysmaiden journalistille DDR:ssä, Tsekkoslovakiassa, Unkarissa ja Bulgariassa. Kylmän sodan liennyttyä 1970-luvulla kaikki suomalaiset journalistijärjestöt aloittivat yhteistyön IOJ:n kanssa ja SSL oli sen liitänääisäsenenä 1981-91 pyrkien sillanrakennukseen sen ja IFJ:n välillä. Tässä tilanteessa IOJ:n presidentiksi valittiin iäkkään ranskalaisen tilalle nuori suomalainen Kaarle Nordenstreng, joka jatkoi tässä luottamustehtävässä yliopistovirkansa rinnalla vuoteen 1990, jolloin koko kylmän sodan aikana rakentunut järjestökenttä mullistui. Suomalaisten ajama liennytys järjestöjen välillä ei ehtinyt toteutua ennen kuin sosialististen maiden journalistijärjestöt siirtyivät 1990-luvulla Neuvostoliiton myötäilystä läntisen leiriin ja jättivät IOJ:n lähinnä kehitysmaiden varaan. Sisäisten ristiriitojen repimä IOJ menetti myös Tsekkoslovakiassa saamansa taloudelliset etuoikeudet ja sen toiminta eri maanosissa loppui vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Nordenstrengin kokoama IOJ:n historia ilmestyi 2020.
Suomalaisten liennytyspolitiikkaa 1970-80-luvuilla kyseenalaistaneiden mielestä IOJ oli Neuvostoliiton ohjauksessa toiminut kansainvälinen toimittajapeitejärjestö,[1][2] Tätä näkökantaa edusti Haatajan, Pietilän ja Pietiläisen kirjoittama kirja Demokraattinen journalisti.
Lähteet
Kirjallisuutta
- Haataja, Lauri – Pietilä, Jyrki – Pietiläinen, Tuomo: Demokraattinen Journalisti. WSOY 1996.
- Nordenstreng, Kaarle: The Rise and Fall of the International Organization of Journalists Based in Prague. Charles University Press 2020.