Ero sivun ”Klassikko” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
täydenn lähteen muk, pois korjattava-m |
Veks virheellinen väite (joka oli ristiriidassa edellisen väitteen kanssa). LÄhde (jonkun opiskelijan artikkeli) ei väitä että "klassikon aseman edellytyksistä onkin se, että teos on suuren yleisön tuntema" |
||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Klassikkoteoksessa tiivistyy kulttuurin joitakin olennaisia piirteitä. Se kantaa mukanaan asenteita, arvostuksia ja maailmankatsomuksellisia periaatteita, ja sillä on usein kielellinen vaikutus: ihmiset muistavat sen sisällön niin että voivat siteerata sitä sekä juhlavissa että leikillisissä tarkoituksissa. |
Klassikkoteoksessa tiivistyy kulttuurin joitakin olennaisia piirteitä. Se kantaa mukanaan asenteita, arvostuksia ja maailmankatsomuksellisia periaatteita, ja sillä on usein kielellinen vaikutus: ihmiset muistavat sen sisällön niin että voivat siteerata sitä sekä juhlavissa että leikillisissä tarkoituksissa. |
||
Klassikoksi voi nousta myös vaikeasti avautuva, pienen yleisön teos kuten Volter Kilven [[Alastalon salissa |
Klassikoksi voi nousta myös vaikeasti avautuva, pienen yleisön teos kuten Volter Kilven [[Alastalon salissa]]. <ref name=annola /> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Nykyinen versio 17. lokakuuta 2020 kello 13.26
Klassikko on teos, joka pysyy ajankohtaisena ja tärkeänä vuodesta toiseen eri puolilla maailmaa. Siinä on kaikille ihmisille yhteistä ja tärkeää sanottavaa. Klassikossa käsitellään suuria kysymyksiä siten, että se herättää tunteita ja ajatuksia. Se on myös monitulkintainen, jolloin se antaa eri-ikäisille lukijoille erilaista ajateltavaa.[1] Klassikon asemaan teos ei nouse kovinkaan helposti, vaan siihen voi mennä vuosikymmeniä. Silti teoksen nouseminen klassikoksi voi joskus tapahtua nopeastikin.
Klassikkoteoksessa tiivistyy kulttuurin joitakin olennaisia piirteitä. Se kantaa mukanaan asenteita, arvostuksia ja maailmankatsomuksellisia periaatteita, ja sillä on usein kielellinen vaikutus: ihmiset muistavat sen sisällön niin että voivat siteerata sitä sekä juhlavissa että leikillisissä tarkoituksissa.
Klassikoksi voi nousta myös vaikeasti avautuva, pienen yleisön teos kuten Volter Kilven Alastalon salissa. [1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Mikä tekee klassikosta klassikon? Suvi Annola. Helmet 4.1.2017. Viitattu 17.10.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sitaatteja aiheesta Klassikko Wikisitaateissa
- Helsingin kaupunginkirjasto: Ohuet klassikot. Web Archive 2010.
- Olen seurannut yli kymmenen vuotta kirjaa ”1001 elokuvaa, jotka sinun pitää nähdä ennen kuolemaa” – Tätä kaikkea olen sen ansiosta löytänyt ja oivaltanut. Miska Rantanen. HS lauantaiessee 17.10.2020.