Ero sivun ”Meckenheim (Rheinland)” versioiden välillä
Koottu de-wikin Meckenheim-aiheisista artikkeleista. |
(ei mitään eroa)
|
Versio 13. toukokuuta 2020 kello 22.53
| Meckenheim (Rheinland) | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Meckenheim (Rheinland) |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Rhein-Sieg-Kreis |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 34,8 km² |
| Korkeus | 180 m |
| Väkiluku (2019) | 24 741[1] |
| – Väestötiheys | 710 as./km² |
| Postinumero | 53340 |
| Suuntanumero(t) | 02225 |
Meckenheim (Rheinland) on kaupunki Rhein-Siegin piirikunnassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessä Saksassa. Bonnin kaupunkiseudulla sijaitseva ja sen imussa kasvanut Meckenheim on elintarviketeollisuuden keskus.
Maantiede
Meckenheim sijaitsee osavaltionsa lounaisosassa noin 35 kilometriä Kölnin keskustasta etelään ja noin 15 kilometriä Bonnin keskustasta lounaaseen.[2] Meckenheimin eteläpuolella kohoaa Eifelin vuoristoon kuuluva matalahko Ahrgebirge-vuoristo.
Suurin osa Meckenheimin väestöstä asuu kantakaupungissa, johon kuuluu vanhakaupunki ja uusi keskusta eli niin kutsuttu "Neue Mitte". Muut kaupunginosat ovat Altendorf, Ersdorf, Lüftelberg ja Merl, joka on kasvanut yhteen kantakaupungin kanssa. Keskustan luoteispuolella sijaitsee Kottenforstin teollisuusalue.
Meckenheimin koillispuolella on Kottenforstin metsä, jonka pinta-ala on noin 40 neliökilometriä. Metsä on osa Naturpark Rheinlandia, joka kattaa yli tuhat neliökilometriä Nordrhein-Westfalenin lounaisosasta.
Historia
Swistin jokivarren hedelmälliset maat houkuttelivat väkeä jo kivikaudella. Meckenheimin alueelta on löydetty runsaasti todisteita myös roomalaisesta asutuksesta ajanlaskun alkua edeltäneiltä vuosisadoilta, niistä mainittavin on Eifelin akvedukti, joka kuljetti vettä Kölniin.[3]
Rooman luhistumisen jälkeen 400-luvun puolessavälissä seudulle löysivät tiensä frankit. Savinen maaperä oli otollinen keramiikan valmistukselle, joka aloitettiin 600-luvulla, ja jota jatkui aina keskiajan loppuun. Ensimmäinen asiakirjamaininta Meckenheimista on vuodelta 853. Kaupunkioikeudet paikkakunta sai 28. heinäkuuta 1636, mutta se pysyi varsin maaseutumaisena. Väkeä oli vuonna 1500 noin 300 ja vuonna 1870 noin 1 650. Maaliskuussa 1787 Meckenheimia kohtasi tuhoisa kaupunginpalo. Vuonna 1794 Ranskan vallankumousjoukot miehittivät Reininmaata ja poistivat Meckenheimin kaupunkioikeudet. Vasta 1929 paikkakunta sai oikeuden käyttää nimitystä "Landgemeinde Stadt Meckenheim".[3]
1800-luvulla Meckenheimin agraaritalouden merkitys kasvoi: Reinin jokilaakson ilmasto ja maaperä olivat ihanteellisia vihannesten viljelylle. Meckenheimin ydinkeskusta koki lähes täystuhon maaliskuun 1945 ilmapommituksissa. Jälleenrakennus oli pääosin suoritettu 1950-luvun puoliväliin mennessä. Vuonna 1962 Meckenheim ja Merl perustivat yrityksen koordinoimaan seutukunnan kaupungistumista. Tuolloisesta Liittotasavallan pääkaupungista Bonnista kohdistui väestöpainetta alueelle, ja pyrkimyksenä oli kehittää Meckenheim-Merlistä keskisuuri kaupunki, jossa on korkea elämänlaatu.[3] Altendorf, Ersdorf, Lüftelberg ja Merl liitettiin Meckenheimiin elokuussa 1969. Saman vuoden lopussa kaupungin väkiluku oli noin 8 000, josta se kolminkertaistui 1990-luvulle tultaessa.
Meckenheimin historiallisia rakennuksia ovat muun muassa keskiaikainen Burg Lüftelberg sekä katoliset kirkot St. Petrus ja St. Johannes der Täufer, joiden historia ulottuu sydänkeskiajalle. Teollisen ajan arkkitehtuuria edustaa esimerkiksi Kottenforstin rautatieasema, jota kutsutaan myös nimellä Kaiserbahnhof.
Merlistä on ensimmäinen kirjallinen maininta vuodelta 1199 muodossa Merlo. Altendorf ja Ersdorf muodostavat kyläparin Meckendorfin maaseutumaisessa lounaisosassa. Niiden historia alkaa 800-luvulta. Lüftelberg sijaitsee Meckenheimin pohjoisosassa, se sai alkunsa edellä mainitusta Lüftelbergin linnasta 1200-luvulla. Lüftelbergissä sijaitsee myös punatiilinen, pittoreski Kapelle zur schmerzhaften Muttergottes. Kappelille antaa ilmettä puolipyöreä apsis.
Talous ja liikenne
.jpg)
Meckenheimissa on runsaasti elintarviketeollisuutta. Vanhankaupungin palvelut ja käsityöläisyys työllistävät niin ikään. Uudessa keskustassa on jalankulkuvyöhyke, jonka palvelutarjonta on myös laaja.[4]
Meckenheim sijaitsee Voreifel-radan varrella. Rautatieaseman etäisyys Bonnin päärautatieasemalta on 17,7 kilometriä. Meckenheimin keskustan eteläpuolitse kulkee moottoritie BAB 61, jonka pituus on 320 kilometriä. BAB 61 risteää Bonnista lounaaseen vievän BAB 565:n kanssa aivan Rheinland-Pfalzin rajan pinnassa. Valtakunnallinen pyörätie D-Route 4 (Aachen–Zittau) on reititetty Meckenheimin kautta.
Lähteet ja viitteet
- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. Viitattu 6.5.2020.
- ↑ Entfernung von Meckenheim nach_ Luftlinie.org. Viitattu 6.5.2020.
- ↑ a b c Aus Meckenheims Geschichte Meckenheim.de. Stadt Meckenheim. Viitattu 6.5.2020.
- ↑ Handel und Gewerbe Meckenheim.de. Stadt Meckenheim. Viitattu 6.5.2020.
Aiheesta muualla
| ||||||||||||||
