Ero sivun ”Lukumerkki” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) kuva |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) kenollaankin |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Lukumerkki''' on [[kirkonkirja|kirkonkirjoissa]] käytetty merkintä, jolla ilmaistaan seurakuntalaisten luku- tai muuta taitoa.<ref name=otava/><ref name=vuosikirja/> |
'''Lukumerkki''' on [[kirkonkirja|kirkonkirjoissa]] käytetty merkintä, jolla ilmaistaan seurakuntalaisten luku- tai muuta taitoa.<ref name=otava/><ref name=vuosikirja/> |
||
Lukumerkit olivat aluksi kirjavia, mutta 1700-luvulla vakiintui hyvän osaamisen merkiksi rasti |
Lukumerkit olivat aluksi kirjavia, mutta 1700-luvulla vakiintui hyvän osaamisen merkiksi rasti eli ”täysiristi” ╳. Huonommin osaava sai osan rastista, esimerkiksi pelkän vinoviivan eli ”puoliristin” ╱ tai ╲, taikka vinoviivan ja pisteitä.<ref name=otava/><ref name=vuosikirja/><ref name=lahti/> |
||
Toisia merkkejä käytettiin harvemmin kuin toisia. J. E. Hyötyniemi on tilastoinut [[Jokioinen|Jokioisten]] lukuluettelon merkkejä 1700-luvun taitteesta ja todennut, että enimmäkseen käytettiin ristiä |
Toisia merkkejä käytettiin harvemmin kuin toisia. J. E. Hyötyniemi on tilastoinut [[Jokioinen|Jokioisten]] lukuluettelon merkkejä 1700-luvun taitteesta ja todennut, että enimmäkseen käytettiin ristiä ja puoliristiä. Vähäisessä määrin käytettiin niiden kolmisakaraista välimuotoa. Pisteellisiä merkkejä, kuten vinoviivaa kahdella pisteellä tai kahta pistettä, esiintyi ”ylen harvoissa tapauksissa”.<ref name=vuosikirja/> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 30. toukokuuta 2019 kello 21.00
Lukumerkki on kirkonkirjoissa käytetty merkintä, jolla ilmaistaan seurakuntalaisten luku- tai muuta taitoa.[1][2]
Lukumerkit olivat aluksi kirjavia, mutta 1700-luvulla vakiintui hyvän osaamisen merkiksi rasti eli ”täysiristi” ╳. Huonommin osaava sai osan rastista, esimerkiksi pelkän vinoviivan eli ”puoliristin” ╱ tai ╲, taikka vinoviivan ja pisteitä.[1][2][3]
Toisia merkkejä käytettiin harvemmin kuin toisia. J. E. Hyötyniemi on tilastoinut Jokioisten lukuluettelon merkkejä 1700-luvun taitteesta ja todennut, että enimmäkseen käytettiin ristiä ja puoliristiä. Vähäisessä määrin käytettiin niiden kolmisakaraista välimuotoa. Pisteellisiä merkkejä, kuten vinoviivaa kahdella pisteellä tai kahta pistettä, esiintyi ”ylen harvoissa tapauksissa”.[2]
Lähteet
- ↑ a b Otavan iso tietosanakirja. Osa 5, hakusana lukumerkit. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ a b c J. E. Hyötyniemi: Kristillisyyden taito Jokioisten seurakunnassa ennen ison vihan aikaa, s. 167–188. Teoksessa Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen vuosikirja V. Forssa: Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistys, 1929. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.5.2019).
- ↑ Eeva Lahti: Henkilöhistorian tietokannat ja esimerkki niiden käytöstä historiantutkimuksessa, s. 10. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2001. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.5.2019).